Olin hiljaittain erään hapanmaitotuotteita markkinoivan yrityksen markkinointitilaisuudessa. Nuokuin nuutuneena työpäivän jälkeisellä luennolla. Pikkaisen piristyin ja myöhemmin oikein valpastuin, kun yrityksen edustaja totesi myyntipuheessaan:
”Lääkkeillä on haittavaikutuksia, mutta elintarvikkeilla niitä ei ole. Meidän jogurtti on elintarvike.”
Erään elintarvikeyrityksen TV-mainoksessa suositellaan vatsan toimintaa edistävää jogurttia
”ihan kaikille”.
Tällaisen ilmeisen tosissaan esitetyn väitteen olen myös lukenut:
Ravintolisät eivät ole terveydelle vaarallisia, koska ne ovat elintarvikkeita. Elintarvikkeet ovat turvallisia. Jos niistä löytyy terveydelle haitallisia, niiden myynti kielletään.
Tällaiset letkaukset saattaisi nielaista ilman kyseenalaistusta. Mutta kannattaa ensiksi pureskella.
Elintarvikkeiden haittavaikutuksia
Lääkkeiden kohdalla haittavaikutus on ei toivottu vaikutus tai tehon puute. Elintarvikkeiden kohdalla haittavaikutusta ei ole virallisesti määritelty. Mutta nopeastihan niitä löytyy, kun ympärilleen katsoo.
- Pähkinän jäämä elintarvikkeessa johtaa vaikeasta pähkinäallergiasta kärsivän anafylaktiseen shokkiin
- Sorbitolia (tai muuta FODMAP -hiilihydraattia) sisältävä kevytjäätelö aiheuttaa IBS -potilaalle vatsakivun
- Punariisi -ravintolisä aiheuttaa munuaisensiirrossa olleelle henkilölle vakavan yhteisvaikutuksen elinhyljintälääkkeen kanssa
- Keskiolut aiheuttaa rasvamaksan
- Lakritsin glykyrritsiini kohottaa perimältään alttiin henkilön verenpainetta
- Kalsiumlisä lisää runsaasti maitoa jo tavanomaisesti käyttävän osteoporoosipotilaan sydäninfarktiriskiä
- L-Arginiini lisää sydänpotilaan infarktiriskiä
- Greippimehu vaikuttaa CYP3A4 -isoentsyymin kautta metaboloituvien lääkkeiden pitoisuuksiin (ja voi siten aiheuttaa erilaisia haitallisia yhteisvaikutuksia)
- Sokeri lisää hampaiden reikiintymistä
- Trans-rasvaa sisältävä margariini kohottaa amerikkalaisen MBO -potilaan LDL -kolesterolia ja heikentää glukoosinsietoa. (Suomessa ei ole enää merkittävästi trans-rasvaa sisältäviä margariineja)
Näihin esimerkkeihin sisältyy ainakin seuraavat opetukset.
Elintarvikkeiden haitat saatetaan tunnustaa vasta vuosikymmenten viiveellä
Trans-rasvahapot ovat loistava esimerkki. Niiden vaarallisuutta uumoiltiin jo 1960 -luvun alusssa. Sekä suomalaisessa Mielisairaalatutkimuksessa, että norjalaisessa Oslo Diet Heart -tutkimuksessa (molemmat rasvahypoteesin kulmakivitutkimuksia), kontrolliryhmän käskettiin jatkaa margariinilla, jossa oli transrasvaa. Sen sijaan aktiivihoitoryhmä, joka ryhtyi käyttämään kasviöljyä laitettiin transrasvaa vähemmän sisältävälle levitteelle (jossa kyllä oli myös vähemmän tyydyttynyttä rasvaa). Piti elää vuoteen 1995 ennenkuin Suomessa transrasvat siivottiin pois margariineista lopullisesti. Yhdysvalloissa trans-rasvan siivoustalkoot on edelleen käynnissä todenteolla. Viivettä siis n. 30-40 vuotta.
Vähemmistölle koituva haitta ei johda markkinoilta poisvetoon
Pähkinöitä ei vedetä markkinoilta, koska vakava pähkinäallergia on hyvin harvinainen. Punariisiä ei vedetä markkinoilta lääkkeiden yhteisvaikutuksille altiiden potilaiden takia. Yhteiskuntamme hyväksyy sen, että osa altistuneista voi saada vakavan haitan. Pähkinäpussiin tai punariisivalmisteen kylkeen ei edes kirjoiteta, että keille tämä valmiste on vaarallinen.
Nämä potilaat eivät esiinny koskaan julkisuudessa mannekiineina varoittamassa kohtalostaan. Korjaava liike tapahtuu hiljaisuudessa sairaaloiden teho-osastoilla.
Elintarvikkeita ei ole useinkaan oikeasti tutkittu. Eikä tutkita
Ajatellaanpa lakritsia. Lakritsi vääntää metaboliaa samaan suuntaan kuin unenpuute. Lisää kortisolia, ja kataboliaa. Tutkimusta on kuitenkin puutteellisesti, monta kysymystä auki. Tällaisella aiheella ei ole helppo lähteä tekemään tutkimusta. Mistä saada rahoitus aiheeseen, joka on vain Pohjoismaissa ajankohtainen? Mistä löytyy se Pelle Peloton , joka siirtää omat ” rasvatutkimukset” syrjään, ja lähtee tutkimaan aihetta joka ei ole kenekään huulilla? Ei mistään.
Ravintolisiä ei ole useinkaan oikeasti tutkittu. Eikä tutkita
Ravintolisät tuodaan markkinoille ilman ennakkotarkistuksia tai myyntilupia, koska ne ovat elintarvikkeita. Riittää, kun teet kauppaantuloilmoituksen Eviralle. Satunnaistetut kliiniset tutkimukset maksavat maltaita (n. 20 000 USD/koehenkilö). Sellaisia maltaita ei ole juuri millään ravintolisiä markkinoivilla yrityksillä intressiä lähteä sijoittamaan. Riskit ovat liian suuria.
Lieviä haittoja ei mielletä haitoiksi ollenkaan
Lääketutkimuksissa pieni pieretys lasketaan haittavaikutukseksi. Ksylitolia ja sorbitolia sisältävän pastillin pieretys ei ola haitta. Vaan tiedetty vaikutus. Energiajuoman aiheuttama yliannos kofeiinia, ja siitä seuraava unettomuus, ei ole haitta.
Viranomaiset eivät tiedä ketkä käyttävät ravintolisiä tai terveyselintarvikkeita
Korvattavien reseptilääkkeiden käytöstä KELA:lla on demografiset tilastot. Ravintolisistä ei ole tilastoja. Ei esimerkiksi tiedetä, ketkä käyttävät L-arginiini aminohappovalmistetta. Ovatko ne nuoria urheilijamiehiä vai ovatko he sittenkin iäkkäämpiä erektiohäiriöistä kärsiviä miehiä (arginiinia markkinoidaan myös erektihäiriöihin). Nuorille urheilijamiehille arginiinista ei ole varmaankaan haittaa, vaan ehkä hyötyä. Mutta miten käy erektiöhäiriöstä ja sydänsairaudesta kärsivälle miehelle? Entä ketkä käyttävät inuliinia ja probioottia sisältävää jogurttia? Ehkä juuri ne IBS -potilaat, jotka saavat myös inuliinista oireita?
Miksi nämä ovat tärkeitä asioita?
Lääkeyhtiöiden on aina tiedotettava lääkäreitä uusista haittavaikutuksista. Kun elintarvikkeissa ei ole tällaista systeemiä, ja tieto leviää hitaasti, on meillä asiantuntijoilla erityisen tärkeä rooli. Meidän velvollisuus on kyseenalaistaa ylimitotettujen markkinaponnistusten relevanssi. Ja esittää vastakkaista evidenssiä. Kukaan muu ei sitä voi tehdä paremmin. Riskien esiintuonti ei ole kenenkään vastuulla, ennen kuin on kyse epidemiasta. Elintarvikkeiden mahdollisten haittojen esilletuominen ei ole osakkeenomistajien etu.
Mitä useammin nielaisemme markkinointihokemat ilman pienintäkään pureskelua, sitä varmemmin olemme antautuneet manipuloinnille. Ja silloin aivomme askartelevat juuri siihen suuntaan, kun oli ollut tarkoituskin. Elintarvikkeet hyvä, lääkkeet paha, ravintolisä= elintarvike, hyvä-hyvä.
Pidetään mieli valppaana, ja pureskellaan ennenkuin nielaistaan.
PS. Ravintolisät ovat useimmiten turvallisia. Niistä voi olla myös merkittävää hyötyä
Suositeltavaa lukemista (open access):
Jerome-Morais et al. Dietary supplements and human health: For better or for worse? Mol. Nutr. Food Res. 2011, 55, 122–135