Kävimme Facebookissa keskustelua sinkkilisän vaikutuksesta flunssan kestoon ja oireisiin. Keskustelu toimi pontimena tälle kirjoitukselle. Pienen kirjallisuushaun perusteella seuraavat ruoka-aineet ja/tai ravintolisät on voitu yhdistää korvatulehduksen ja muiden ylähengitysteiden infektioiden estoon tai oireiden lievittymiseen.  Pyrin lähestymään asiaa RCT -tutkimuspohjaisten meta-analyysien* (kokoomatutkimuksien) kautta.

Auringonhattu-uute

Auringonhattu-uutetta eli punahattua (Echinacea purpurea) koskeva uusin meta-analyysi (14 tutkimusta) on vuodelta 2007 (Shah et al. 2007). Sen mukaan auringonhattu-uuteen säännöllinen käyttö vähensi flunssaan sairastumista 58 %. Myös sairastamisaikaa voitiin vähentää 1,4 päivää. Meta-analyysin jälkeen julkaistiin suuri RCT-tutkimus (n=713) , jossa auringonhattu-uuteen käyttö ensioireiden ilmaantuessa ei vähentänyt flunssaoireita tilastollisesti merkitsevästi (Barrett et al. 2010). Auringonhattu-uute ei ole kaikissa tapauksissa turvallinen valinta.**

C-vitamiini

Suomalais-australialaisvoimin toteutetun meta-analyysin (29 tutkimusta) mukaan C-vitamiini säännöllisesti käytettynä ei estä flunssaa, mutta C-vitamiini voi  lyhentää sairastumisaikaa ja oireiden vakavuutta (Hemilä et al.2007). Tämän meta-analyysin mukaan annoksen pitäisi päivää kohden olla ainakin 200 mg. Lisäksi tutkijat toteavat, että esim. maratoonarit tai muut erittäin rankkaa fyysistä kuormitusta kokevat voivat hyötyä rankan ja lyhyehkön harjoittelujakson aikaisesta C-vitamiinilisästä. C-vitamiinin säännöllinen käyttö saattaa näissä erikoistapauksissa puolittaa flunssaan sairastumisriskin. Liian suuret jatkuvat C-vitaaminiannokset voivat aiheuttaa munuaiskiviä.

D-vitamiini

Lapsille suositellaan  7,5 mikrogramman mikrogramman D-vitamiinitäydennystä aina 18 ikävuoteen saakka (0-2 -vuotiaille 10 mikrogrammaa). Koska D-vitamiini saattaa meta-analyysin (10 tutkimusta) mukaan suojata ylähengitystieinfektioilta, on suosituksen noudattaminen myös infektioiden kannalta tärkeää. Tosin tutkimuksissa käytetyt annokset ovat olleet usein suurempia kuin 7,5 mikrogrammaa.

D-vitamiinilla on voitu ehkäistä esimerkiksi influenssa A:ta, mutta ei influenssa B:tä (Urashima et al. 2010) ja suomalaisessa aineistossa hengitysinfektioiden vuoksi töistä poissaoloja (vähäisesti) (Laaksi et al. 2010).

Ksylitoli

Viime vuoden lopulla ilmestyneen meta-analyysin (4 tutkimusta) mukaan säännöllisesti riittävällä annoksella käytetty ksylitoli estää pienten lasten korvatulehduksia. Riski sairastua korvatulehdukseen pieneni RCT -tutkimuksiin perustuvan meta-analyysin mukaan 32 % pienempi kuin lapsilla, jotka eivät käyttäneet ksylitolia (Danhauer et al. 2010). Ksylitolin käyttöä voi lisätä paitsi purukumia, myös pastilleja tai ksylitolimakeuttajaa käyttämällä. Tutkimukset on kuitenkin tehty pääsääntöisesti purukumivalmisteilla. Suuret ksylitoliannokset voivat olla laksatiivisia.

Probiootit

Suomalaiset tutkijat  ovat  olleet keulilla probioottien ja tulehdusten välistä yhteyttä koskevassa tutkimuksessa. Turkulaiset tutkijat julkaisivat toissa vuonna tutkimuksen, jossa säännöllinen kahden probiootin käyttö (Lactobacillus rhamnosus GG and Bifidobacterium lactis Bb-12) vähensi korvatulehduksien määrän alle puoleen (-54 % vs lume) (Rautava et al. 2009). Eräässä tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa pelkkä Bifidobacterium (BB-12) ei estänyt korvatulehduksia tilastollisesti merkitsevästi mutta kylläkin muita ylähengitystieinfektioita (Taipale et al. 2011). Vuonna 2007 tehdyssä suomalaistutkimuksessa probioottiyhdistelmä ei estänyt korvatulehduksia (Hatakka et al. 2007).

Kertynyttä tutkimusaineistoa yleensäkin ylähengitysinfektioista kasasi yhteen kreikkalainen tutkijaryhmä, ja he päättelivät meta-analyysissään (14 tutkimusta) probioottien vähentävän oireita sairastumisen jälkeen, mutta olevan hyödytytön säännöllisesti käytettynä hengitysinfektioiden estossa (Vouloumanou et al. 2009).

Sinkki

Uudessa meta-analyysissä (15 tutkimusta) sinkkilisän käyttö 24 tunnin sisällä oireiden flunssan alusta oireiden poistumiseen saakka, lievensi oireita ja vähensi niiden kestoa (Singh & Das 2011). Meta-analyysin mukaan sinkin säännöllinen käyttö voi myös ehkäistä flunssan puhkeamista, mutta haittavaikutuksina voi esiintyä pahaa makua suussa ja pahoinvointia.

Valkosipuli

Myös valkosipulista on pientä näyttöä aikuisten flunssaoireiden hoidossa ja estossa. Meta-analyysin mukaan hyvälaatuisia tutkimuksia on vain yksi, mutta sen mukaan 12 viikon valkosipulivalmisteen käyttö vähensi flunssaa (Lissiman et al. 2009). Meta-analyysin kelpaamattomissa tutkimuksissa, kuten eräässä suomalaisessa tutkimuksessa, on saatu myös positiivisia tuloksia (Hiltunen et al. 2007). Valkosipuli voi vaikuttaa joidenkin lääkkeiden metaboliaan***.

Lopuksi

Allekirjoittaneelle oli yllätys, että ravintolisät voivat suojata tai vähentää oireita näinkin paljon. Olen suhtautunut varsin penseästi ravintolisiin flunssan ja muiden hengitystieinfektioiden ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimusnäytön mukaan lähes kaikista laajasti käytössä olevista ja yllämainituista ravintolisistä on vähintään viitteellistä hyötyä joko ylähengitystieinfektioiden estossa tai hoidossa. Toki lisäevidenssiä kaivataan. Mutta ottaen yleisen koululääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisten suhtautumisen infektioiden lääkitsemiseen ravintolisillä (Kts. esim. Terveyskirjasto), tulos on kyllä yllättävä.  Ihmelääkkeitä mainitut ravintolisät eivät kuitenkaan ole, sillä suuri osa flunssista podetaan vaikka ravintolisää naukkailtaisiinkin. Lisäksi liian suurina annoksina pitkään käytettynä useista ravintolisistä voi olla haittaa.

Edellä mainituista ravintolisistä ainoastaan ksylitoli on päätynyt suositukseksi suomalaiseen Lääkärin käsikirjaan* *** (päivitetty 2010) kohtaan ”Lapsen infektiokierre ja immuunipuutokset” ja ”Lapsen välikorvatulehduksen ehkäisy”.  Suosittelisitko sinä joitakin näistä toimenpiteistä potilaallesi/asiakkaallesi tai läheisellesi, jonka perheessä kärsitään jatkuvista ylähengitystieinfektioista? Entä olisiko osalle näistä valmisteista erityistä käyttöä esim. ennen suurta leikkausta pre-operatiivisena ehkäisyhoitona (esim. korvaleikkauksien peruuttaminen flunssan takia on tavallista ja kallista)?

________________________________________________________________________________

*) Tähän mukaan otetut meta-analyysti olivat suureksi osaksi Cochrane Database  systematic review -tyyppisiä meta-analyysejä. Kaikki meta-analyysit hyväksyivät analyyseihin vain satunnaistettuja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia (”parhaimpia” RCT -tutkimuksia)

**) Duodecimin Terveyskirjasto: ”Auringonhattu saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten vilunväreitä, lyhytaikaista lämmön kohoamista, pahoinvointia ja oksetusta. Sitä ei saa käyttää, jos sairastaa tuberkuloosia, valkosolutautia, kollageenisairautta tai MS-tautia. Rohdosta ei myöskään tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana eikä sitä suositella henkilöille, joilla on taipumusta allergiaan tai jotka sairastavat diabetesta”. Lisäksi auringonhattu-uute voi lisätä lääkeinteraktioita jotka välittyvät CYP450 -jäjestelmän kautta, esim. varfariinin kanssa auringonhattu-uute ei sovi yhteen. Lisäksi auringonhattu uute vähentää kofeiinin eliminaatiota eli tehostaa esim. kahvin virkistävää vaikutusta (Gorski et al. 2004).

***) Valkosipuli, sekä tuoreena että ravintolisänä, voi vaikuttaa verenohennuslääkkeen varfariinipitoisuuksiin (Gorski et al. 2004).

***) USA:ssa tilanne on toinen, amerikkalaiset lastenlääkärit (!) eivät edelleenkään suosittele edes ksylitolia rutiinisti korvatulehdusten estoon. Ksylitolin tilanne kuvaa hyvin hoitostrategioiden erilaista omaksumista eri maissa. Suomessa ksylitolia on tutkittu pitkään ja se tunnetaan hyvin, ja se onkin omaksuttu melko laajasti. USA:ssa se on vähemmän tunnettu ja tutkittu, siten myös huonommin omaksuttu. Sen sijaan esim. sinkin ja C-vitamiinin käyttö ei ole tainnut päästä Suomessa eikä USA:ssa flunssan hoitosuosituksiin huolimatta meta-analyysitason näytöstä.