Sain tällaisen lukijakysymyksen:
”..Pystytkö antamaan mulle rautalanka-mallin siitä, kumpi on parempi VHH vai GI -ajattelu? Onko GI parempi esim. diabeetikoille? Mitkä ovat karkeesti sanottuna hyödyt ja haitat, sekä ketkä on parhaimpia kohderyhmiä?”
Hyvä kysymys. Huomasin, että vähähiilihydraattista ruokavaliota koskevan kirjoitussarjani yhteenvedossakaan ei tähän ollut oikein selvää vastausta. Tieteellä ei varmaan ole asiaan yksiselitteistä vastausta. Alhaisen GI:n ruokavaliossa on paljon hiilihydraatteja, jotka imeytyvät hitaasti (kokojyvää, palkokasveja, raakoja vihanneksia, joitakin hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä). Höttöhiilarit on karsittu molemmista ruokavalioista.
Minusta kaikkein parasta olisi ottaa alhaisen GI:n ruokavaliosta, Välimeren ruokavaliosta ja karpaamisesta parhaat palat. Se olisi suomalaisilla kasviksilla, marjoilla ja ruisleivällä höystetty Välimeren ruokavalio, josta olisi karsittu pois kaikki höttöhiilarit (pastaa kohtuullisesti on ok). Ruuan pitää maistua hyvältä, siksi omiin mieltymyksiini lähtökohdaksi sopii parhaiten Välimeren ja erityisesti Italialainen keittiö.
Takaisin kysymykseen. Tein tahallani kysymykseen vastatakseni hieman tarpeettoman korostettua pesäeroa hiilihydraattien osalta, jotta ruokavalioiden vällillä syntyisi eroja. Matalan GI:n ruokavalion voi koostaa rasvanlähteiden suhteen millaiseksi haluaa, mutta ajattelin tässä, että se sisältää eri rasvoja nykyisen suomalaisen keskivertoruokavalion suhteissa. Kiveen hakattuja määritelmiähän ei ole olemassa.
Lisäksi suomalaiseen VHH:n kuvittelin aika paljon prosessoitua ja punaista lihaa sekä voita ja kermaa, niiden lähikuvaotoksillahan kaikki MOT:t ja A-talkit ovat alkaneet. Tämähän ei elävässä elämässä ole aina totta, osa vähähiilihydraattista ruokavaliota käyttävistä kuluttaa vain vähän, tai ei lainkaan prosessoitua ja punaista lihaa jne.
Perustelut pohjatuvat monelta osin tekemääni kirjoitussarjaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliota, ja osin muihin kirjoituksiini, kuten esimerkiksi tähän. Suurelta osin ne pohjaa tieteeseen, mutta jotkin niistä ovat enemmän näkemyksiä ja mielipiteitä. Esimerkiksi odottavilla äideillä VHH:ta ei ole tutkittu, mutta oma kantani koe-eläin ja joidenkin epigeneettisten tutkimuksen pohjalta on, että erittäin runsas rasvan ja proteiinin saanti ei ole hyväksi raskausaikana. Tätäkin asiaa käsittelin kirjoitussarjassani.
Tästä yhteenvedosta tuli aika yksityiskohtainen. Silti sieltä puuttuu monia sairauksia ja riskitekijöitä. Nämä koin kuitenkin tärkeimmiksi asioiksi. Tämä ei ole lähelläkään virallista suositusta, joten saa olla eri mieltä ja kommentoida 🙂
Ja vielä kerran: itse jättäisin kaikki höttöhiilarit pois suomalaismausteisesta Välimeren ruokavaliosta, jolloin GI asettuu alas luonnostaan, ja kokonaishiilihydraattimäärä vähenee tuonne 40 E % tietämille. Osa kansalaisista pitää jo tällaista karppaamisena, toiset kutsuisivat sitä ehkä hiilihydraattitietoisuudeksi.
