Suomalaisten miesten sydänkuolleisuus on laskenut vuodesta 1972 noin 80 % (Vartiainen et al. 2010). Julkisuudessa usein esitetään, että sydänkuolleisuuden takana on pääosin tyydyttyneen rasvan vähentäminen. Mutta selvää ja tarkkaa lukua ei ole esitetty. Yritin arvioida tyydyttyneen rasvan merkitystä tutkimustiedon valossa.

Sydänkuolleisuuden vähentymisen selittäjät

Suomalaisten sydänkuolleisuus selittyy usealla tekijällä. Viimeisin kattava analyysi on THL:n tutkimus vuodelta 2005. Tutkimuksen mukaan sydänkuolleisuuden lasku 1982-1997 selittyy oheisen kuvan mukaisesti.

Sydänkuolleisuuden vähentymisen selittäjät Suomessa. Lähde: Laatikainen T et al. Explaining the decline in coronary heart disease mortality in Finland between 1982 and 1997. Am J Epidemiol. 2005 Oct 15;162(8):764-73.

Huomio, että tutkimus selittää muutoksia vain aikajaksolla 1982-1997 -ei siis aikajaksolla 1972-2007, jolloin 80 %:n muutos miesten sydänkuolleisuudessa on havaittu.

Kolesterolin vähentyminen ja ruokavalio

Suomalaisten kokonaiskolesteroli on laskenut noin 1 mmol/l 1982-2007. THL julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen (tilastollisen mallinnuksen), jossa eritellään eri tekijöiden vaikutus kolesterolin laskuun. Statiinilääkitysten selitysosuudeksi lasketiin miehillä olevan 16 % ja naisilla 9 %.  Koska tutkimuksessa ei esitetä miesten ja naisten keskiarvoja yhteenlaskettuna, esitän tulokset vain miesten osalta yksinkertaisuuden vuoksi.

Tutkimuksessa eri rasvafraktioiden selitysosuutta ei ole laskettu  koko miesten aineistossa, vaan ainoastaan heillä, jotka eivät käyttäneet statiinia. Tulokset ovat seuraavat *:

Lähde: Valsta et al. 2010 Kts. sivun alalaidasta tarkempi selitys luvuille. SFA = tyydyttyneen rasvan vähentyminen, TFA= transrasvan vähentyminen

Edellä mainittujen tekijöiden jälkeen tutkijat pohdiskelevat vielä muiden tekijöiden vaikutusta suomalaisten kolesterolitasoihin. Pannukahvin kolesterolia nostava vaikutus nostetaan myös esiin seuraavasti:

Pannukahvin vaikutus kokonaiskolesterolitasoihin 1982-2007. Lähde Valsta et al. 2010

Toisin sanoen pannukahvia juovien osuus on vähentynyt lähes 90 % vuodesta 1987 vuoteen 2007. Tällä voi arvella olevan tuon tekstileikkeen mukaisesti vähintään 0,2 mmol/l selitysosuus kolesterolin vähentymisessä. Jäljelle jäävää osuutta tutkijat selittävät kasvisten käytön (luontaiset kasvisteroli) ja stanoli-/sterolilevitteiden käytön lisääntymisellä. Naisten osalta tutkijat pohtivat vielä hormonikorvaushoitojen (estrogeenin) osuutta kolesterolin muutoksissa.

Tyydyttyneen rasvan selitysosuus sydänkuolleisuudessa

Edellä mainituista tiedoista havaitaan, että mainitut aikajaksot eivät ole vertailukelpoisia. Epäjatkumot ovat seuraavat:

• Sydänkuolleisuuden lasku 80 % esitetään vuosille 1972-2007
• Erilaiset sydänkuolleisuuden selittäjät on laskettu vuosille 1982-1997
• Tyydyttyneen rasvan selitysosuus on laskettu vuosille 1982-2007

Siksi tyydyttyneen rasvan selitysosuuden laskinen on tarkkaan ottaen mahdotonta, ennen kuin epäjatkumot on  korjattu. Mutta esteet ovat voitetettavaksi tehty, joten pohdinta jatkuu 🙂

Sydänkuolleisuuden vähentymistä ei pystytty osoittamaan hiljattain julkaistussa Hooperin kattavassa rasvoja koskevassa meta-analyysissä. Sydänkuolleisuutta koskeva meta-analyysin tulos löytyy vielä kuvana alimpana tässä kirjoituksessa. Voit myös klikata sen näkyviin tästä.

Paras tulos sydänkuolleisuuden vähentämisessä ruokavalion keinoin on saatu Lyon Diet Heart -tutkimuksessa, siinä sydänkuolleisuus väheni yli 70 %, mutta tulos ei selittynyt himpun vertaa veren kolesterolitasojen muutoksella. Kontrollien ja aktiiviryhmien kolesterolitasot olivat samat. Lyon Diet Heart ei ollut mukana Hooperin, Ramsdenin eikä Mozaffarianin meta-analyysissä.

Statiinilääkeillä on havaittu, että sydänkuolleisuus vähenee n. 20 % per jokainen 1 mmol/l kokonaiskolesterolin lasku (Taylor et al. 2011). Tätä vasten voisi väittää, että jos 35 vuodessa kokonaiskolesteroli on laskenut 1 mmol/l. Valstan tutkimuksen mukaan 47 % kolesterolin laskusta selittyisi tyydyttyneellä rasvalla, niin tyydyttynyt rasva voisi selittää parhaillaan 10 % sydänkuolleisuuden vähentymisestä.

Mozaffarianin meta-analyysin mukaan 10 E %:n SFA→PUFA -korvaus vähensi sydäntapahtumia 19 %.Tämä on paras tulos mitä rasvojen vaihtokaupalla on saatu eri meta-analyyseissä (kyllä, siinä on kritisoitavaa). Mozaffarianin meta-analyysin mukaisesti 10 E %:n tyydyttyneen rasvan vähentyminen (1972-2007) olisi voinut aikaansaada 19 % sepelvaltimotautitapahtumien vähentymisen. Tämä esimerkki ei kuitenkaan kanna loppuun saakka, koska kaikki tyydyttyneen rasvan vähentyminen Suomessa ei ole mennyt PUFA:lle, vaan myös osittain ainakin höttöhiilareille ja MUFA:lle. Lisäksi Mozaffarian meta-analyysissä ei analysoitu sydänkuolleisuutta erikseen, vaan mukana oli myös ei-fataalit infarktit.

Toisaalta kaikki edellä esitetyt meta-analyysit ovat sikäli puutteellisia, ettei niiden pohjana olevissa tutkimuksissa ole  käytetty Suomessa yleisintä kasviöljyä eli rypsiöljyä, vaan linolihappopitoisia auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyjä. Rypsiöljyn vaikutukset kokonaiskolesteroli/HDL -suhteeseen ovat hyvät.

Hataran arvioini mukaan suomalaisesta miesten sydänkuolleisuuden vähentymisestä tyydyttyneen rasvan vähentyminen voi selittää 10-15 %. Tätä tulosta tosin ei tue ravitsemusterapeutti Lee Hooperin uusi kattava meta-analyysi, jossa tyydyttyneen rasvan vähentäminen tai vaihtaminen ei vähentänyt sydänkuolleisuutta lainkaan

Yhteenveto

THL:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana tapahtunut tyydyttyneen rasvan saannin vähentyminen selittää n. 0,4-0,5 mmol/l  kokonaiskolesterolin vähentymisen. Pannukahvin käytön vähentymisellä voi olla asiaan suurempi merkitys kuin mitä yleensä mainitaan, jopa 0,2 mmol/l.

Ruokavaliointerventioissa sydänkuolleisuutta ei ole saatu vähentymään tyydyttynyttä rasvaa vähentämällä tai vaihtamalla (viimeaikaiset Ramsdenin ja Hooperin meta-analyysit). On myös olemassa hyvin toteutettu Lyon Diet Heart -tutkimus, jossa sydänkuolleisuus väheni ilman eroa kolesterolipitoisuuksissa. Toisaalta statiinitutkimuksissa n. 0,5 mmol/l kokonaiskoleserolin lasku vähentää sydänkuolleisuutta n. 10 %.

On mahdotonta arvioida tarkkaan, mikä vaikutus tyydyttyneen rasvan saannin vähentymisellä on ollut sydänkuolleisuuden vähentymisessä. Oma käsitykseni on, että se olisi noin 10-15 % parhaimillaan. Tätä käsitystä olen valmis arvioimaan uudestaan, kun vain hyvät perustelut löytyy.

Harmitava puutos on, ettei Suomessa ole seurattu HDL -kolesterolin muutoksia vuosikymmenien aikana. Kaikkinensa HDL -kolesterolissa tapahtuneet muutokset ovat ulkona näistä arvioista systemaattisesti. Itseäni ihmyttää se, että kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääntyminen 3-4 -kertaiseksi sitten vuoden 1972, ei löydy näistä selitysmalleista lainkaan keskeiseltä sijalta. Kiinnostavaa olisi myös tietää todellisuudessa tapahtuneiden, mutta julkisuudessa vain vähän esillä pidettyjen tekijöiden vaikutus sydänkuolleisuuteen** (kts.alla)

PS. Mielellään otan tutkijoilta (ja muiltakin) tarkennuksia…

Lähteet

Laatikainen T et al. Explaining the decline in coronary heart disease mortality in Finland between 1982 and 1997. Am J Epidemiol. 2005 Oct 15;162(8):764-73.

Valsta LM et al. Explaining the 25-year decline of serum cholesterol by dietary changes and use of lipid-lowering medication in Finland. Public Health Nutr. 2010 Jun;13(6A):932-8

Reduced or modified dietary fat for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 7. Art. No.: CD002137. DOI: 10.1002/14651858.CD002137.pub2. (Analysis 1.2).

*) Kokonaiskolesteroli alentunut 0,76 mmol/l ei-statiinilääkityillä

• Ruokavalion kokonaisosuus 0,55 mmol/l (72 %) . Mikä selittää erotuksen (0,76 -0,55) 0,21 mmol/l
• Tyydyttyneen rasvan vähentymisen osuus 0,37 mmol /l (47 % 0,76 mmol/l)
• Transrasvan saannin vähentymisen osuus  0,07 mmol/l  (13 % 0,55 mmol/l:sta)
• Kolesterolin saannin vähentymisen osuus 0,05 mmol/l (9 % 0,55 mmol/l:sta)

**) Seleenin lisääminen lannoitteisiin 1980 -luvulta, suolan jodiointi, alkoholin käytön kaksinkertaistuminen, AGE -tuotteiden vähentyminen mikroaaltouunien ja ruuanvalmistusmenetelmien kehittymisen myötä, rasvaisen kalan käytön hyödyt, nitraattien saannin lisääntyminen kasvihuoneviljelyn ja teholannoittamisen vuoksi, K2 -vitamiinin lisääntynyt saanti juuston kulutuksen lisäyksen vuoksi