Tässä rasvakirjoitussarjani osassa käsittelen kuluuisaa ja ranskalaisella tavalla ylvästä Lyon Heart –tutkimusta. Ranskassa kaikki tehdään toisin. Niin rasvatutkimuksetkin.
Tutkimus lienee kaikkein vankin yksittäinen näyttö tyydyttyneen rasvan vähentämisen ja korvaamisen eduista, vaikkakin se on ensisijaisesti ruokavaliomallitutkimus, kuten Oslo Diet-Heart (jota ei perinteisesti ole ajateltu ruokavaliomallitutkimuksena). Ranskalaiset huudahtivat ”Non” omega-6 -pitoisille kasviöljyille ja nykkäsivät ”Oui” -rypsi- ja oliiviöljyille samalla, kun vähensivät voita ja muuta maitorasvaa.
Johdanto
Suomalaisessa Mielisairaalatutkimuksessa ja norjalainen Oslo Diet-Heart -tutkimuksessa maito- ja muun tyydyttyneen rasvan korvaaminen soijaöljyllä toi sydänhyötyä. Toisaalta yhdessäkään auringonkukka- tai maissiöljyllä tehdyssä satunnaistetussa ja pitkäkestoisessa tutkimuksessa ei ole saatu tilastollisesti merkitsevää hyötyä ensijaisessa päätetapahtumassa (sepelvaltimotautitapahtumassa).
Soijaöljy poikkeaa edellämainituista muista kasviöljyistä erityisesti siten, että siinä on melko runsaasti α-linoleenihappoa (ALA). Monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) määrä kokonaisuudessaan, ja erityisesti linolihapon määrä, on puolestaan suurimmillaan auringonkukkaöljyssä ja maissiöljyssä.
Suomalaiset ja maailmanlaajuiset ravitsemussuositukset suosittelevat nimenomaan PUFA:n määrän lisäämistä tyydyttyneen rasvan kustannuksella. Erittäin tehokas keino nostaa PUFA:n saantia ja siten P/S -suhdetta olisi suosia nimenomaan auringonkukkaöljyä ja maissiöljyä rypsi- ja oliiviöljyn sijaan. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan nykyisin suositellut kasviöljyt ovatkin rypsiöljy ja oliiviöljy. Miksi näin, vaikka yhdessäkään rasvavaihtotutkimuksessa ei ole ollut mukana rypsiöljyä? Ainakin osittainen vastaus löytyy Lyon Heart -tutkimuksesta.
Lyon Heart Study
Lyon Heart Study (LHS) toteuttiin Ranskassa 1980 -loppupuolella (deLorgeril et al. 1994). Silloin oltiin jo tietoisia niistä tutkimuksista, joita Mozaffarian ja monet muut ovat referoineet. Tiedossa oli myös ekologisten ja väestötutkimuksien tulokset joissa Välimeren ruokavalio malliin näytti liittyvän hyvä terveys vaikka siellä ei käytetty kovin runsaasti PUFA:aa eli öljyjä kuten auringonkukka- tai maissiöljyä. Öljy oli pääosin oliiviöljyä ja PUFA oli peräisin paljolti siemenistä ja pähkinöistä.
Tutkijat olivat ottaneet selvää, että väestöissä joissa on hyvin alhainen sydänkuolleisuus nimenomaan α-linoleenihapon (ALA) eli kasviperäisen omega-3 rasvahapon saanti on runsasta. Tällaisina esimerkkeinä tutkijat luettelevat kreikkalaiset ja japanilaiset väestöt. Kreikassa ALA:n saannista tutkijoiden mukaan huolehtii etupäässä pähkinät ja vihannesportulakka -yrtti (käenkaalin sukulainen). Edelleenkin tutkijoita kiinnosti ja huolestutti se, että runsas PUFA:n saanti ja erityisesti linolihappo lisäsi verihiutaleiden aggregaatiota ja lipidien, esim. LDL -kolesterolin hapettumista, vaikkakin PUFA tyydyttyneen rasvan sijaan vähentää kolesterolia.
Tutkimukseen valittiin (taas) jo sydämeltään sairaita henkilöitä. He olivat sairastanee juuri sydäninfarktin ja heidät satunnaistettiin joko rypsiöljymargariinilla rikastetulle Välimeren ruokavaliolle tai tyypillisille ranskalaiselle ruokavaliolle.Margariinin koehnkilöt saivat ilmaiseksi. Välimeren ruokavaliolla olleet eivät saaneet käyttää voita tai kermaa eikä muita kasviöljyjä kuin rypsi- ja oliiviöljyää ruuanlaitossa. Lisäohjeiksi annettiin kalan suosiminen lihan sijaan, hedelmien ja kasvisten lisääminen sekä leivän suosiminen. Sen sijaan maitovalmisteiden tai pähkinöiden käytöstä ei annettu ohjeita. Kontrolliryhmä jatkoi niinkuin ennenkin. Koehenkilöt olivat pääosin miehiä, ja heillä oli useita sydänlääkkeitä käytössä (jotka myös raportoitiin tutkimuksessa kohtuullisen hyvin). Tutkimuksen oli määrä kestää viisi vuotta.
Reilu viisi vuotta tutkimuksen alusta maaliskuussa 1993 tieteellinen komitea päätti keskeyttää tutkimuksen ennenaikaisesti. Tässä vaiheessa koehenkilöt olivat olleet tutkimuksessa keskimäärin vasta 27 kuukautta. Kävi ilmi, että Välimeren ruokavaliolle satunnaistetut koehenkilöt sairastivat 76 % vähemmän sydänsairauksia ja heidän kuolleisuus oli -70 %vähäisempää kuin kontrolleilla. Tämän jälkeen potilaita tiedotettiin asiasta ja kutsuttiin viimeiselle käynnille sairaalaan. Viivettä viimeiselle käynnille tulemista syntyi paljon, joten 27 kuukauden tulosten lisäksi julkaisiin myöhemmin nämä viiveestä johtuneet avoimen seurannan tulokset. Tässä raportissa n. 70 % hyöty oli edelleen havaittavissa sydäntapahtumissa ja -sydänkuolleisuudessa.
Se mikä tekee tästä tutkimuksesta vieläkin mielenkiintoisemman on se, ettei Välimeren ruokavaliolla olleiden ja kontrolleiden veren LDL -pitoisuuksissa ollut lainkaan eroa. Eli kaikki sydänhyöty oli saatu ilman LDL- kokonaiskolesteroli-, HDL- tai triglyseridimuutoksia. Ikävä kyllä verensokereista tutkimuksen aikana ei ole tietoa. Kontrolliryhmä näytti lihovan hieman enemmän, mutta ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Ruokavaliossa tapahtui useita pienehköjä samanaikaisia muutoksia. Ehkä merkittävintä ja kiinnostavinta on omega-3 rasvahappojen (ALA:n) lisääntyminen, PUFA:n saannin vähentyminen, ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentyminen Välimeren ruokavaliomallin aikana. Lisäksi margariinia käyttäneet saivat ilmeisesti hieman enemmän transrasvaa joskaan veren transrasvamäärissä ei ollut eroa. Myös antioksidanttien (vitamiinien) sekä kuidun saanti oli suurempaa Välimeren ruokavalio -ryhmässä.
ALA:n ja linolihapon (omega-6 rasvahappojen) saanti oli Välimeren ruokavalio -ryhmässä samalla tasolla kuin Suomessa nykyisellään (n. 1 E % eli 2-3 g). Sen sijaan tyydyttyneen rasvan saannissa päästiin n. 4 E % alemmalle tasolle kuin Suomessa nykyisellään (12 E % vs 8 E %).
Tämä tutkimus osoittaa mielestäni kaikkein kirkkaimmalla tavalla sen, miten tehokasta ruokavaliohoito voi parhaimillaan olla sydänsairauksien ehkäisyssä. Tutkimus osoittaa myös sen, ettei LDL:n vähentyminen ole edellytys sille, että sydänsairastuvuus ja -kuolleisuus vähenee. Yhtälailla tämä tutkimus vahvistaa, että margariini niin teollista kuin se onkin, ei todellakaan aiheuta sydäntauteja vaan vähentää niitä osana kokonaisvaltaista hoitoa. Tutkimus osoittaa myös, että rypsiöljy on erinomainen ruokaöljy osana kokonaisvaltaista ruokavaliota.
En ihmettele, että tutkijat suosivat nykyään käytännössä lähes aina ruokavaliomallitutkimuksia, kun pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Useat yhdenaikaiset muutokset, vaikkakin vähäiset, vasta takaavat hyvän tuloksen, mikään yksittäinen ruoka-aine tai ravintoaine ei nouse yksin ihmeen tekijäksi tai ainoaksi syytekijäksi.
Sen päivän tahtoisin vielä nähdä, kun jokin taho pitävästi tyrmää tai osoittaa kasviksista saatavien nitraattien roolin tällaisissa tutkimuksissa -ne kun jäävät toistaiseksi olemattoman vähälle huomiolle. Muutenkin uskon, että näissä vanhemmissa tutkimuksissa on seurattu turhan yksipuolisesti erilaisia sydänsairauksien riskitekijöitä. Ymmärrys kasva, ja huomio siirtyy rasvoista laajemmin ruokavalioon. Muutaman vuoden elämme vielä tätä rasvakamppailua.
LHS:ssa saatu tulos on omassa luokassaan myös, kun ruokavaliohoitoja verrataan statiineilla tehtyihin tutkimuksiin. Statiinit vähentävät sydänsairaiden uusia sydäntapahtumia n. 25% , kun tässä tutkimuksessa ne siis vähenivät yli 70 %. Piakkoin päättyvä PREDIMED -tutkimus näyttää voidaanko LHS -tutkimuksen tulokset toistaa Välimeren ruokavaliomallilla ilman rypsiöljyä, ja vielä ensimmäisten sydänkohtauksien ehkäisyssä (primaaripreventiossa).
Lue tarkempi analyysini tutkimuksesta oheista SlideShare -esityksestä.
Mitä mieltä olet Lyon Heart -tutkimuksesta, sen tuloksista ja ylipäätään rasvakeskustelusta sekä -valistuksesta?
[poll id=”46″]
Lähteet
de Lorgeril et al. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease. Lancet 1994; 343(8911):1454-9
de Lorgeril et al. Mediterranean diet, traditional risk factors, and the rate of cardiovascular complications after myocardial infarction: final report of the Lyon Diet Heart Study. Circulation. 1999; 99(6):779-85
Suositeltavaa lukemista
Antti Aro: Välttämättömät rasvahapot. Sairauksien ehkäisy, Terveyskirjasto