Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion (Keliakialiitto 2011). On olemassa myös ihokeliakia, jossa gluteeni aiheuttaa iho-oireita, kuten rakkulaista ihotulehdusta kyynärpäiden alueella. Keliakian diagnosointi perustuu viime kädessä suolesta otettavaan koepalaan (biopsiaan). Keliakian esiintyy jopa  2 %:lla väestöistä, vaikka Suomessakin diagnosoitujen keliakikoiden määrä on 0,5 % (Keliakian Käypä Hoito päivitys 2011).

Viime vuosina on kohistu paljon gluteeniherkkyydestä tai laajemmin viljaherkkyydestä, jossa on tai ei ole suolinukka- eikä iho-ongelmia, eikä biopsiassa tai keliakian vasta-ainetesteissä ole havaittavissa patologisia keliakiaan viittavia muutoksia. Gluteeniherkkyydessä tai viljaherkkyydessä, viljat aiheuttavat vatsakipuja, turvotusta ja muita vatsaongelmia, ja mahdollisisesti melkein mitä tahansa maha-suolikanavan ulkopuolisia oireita. On väitetty, että jopa n. 1-2 %:lla väestöstä on keliakia ja 6-9 % gluteeni- (tai viljaherkkyys).

Onko tällaista yliherkkyyttä ”oikeasti” olemassa?

Kolme vaihtoehtoa?

Mieleeni tulee kolme päävaihtoehtoa, joista viljojen aiheuttamat oireet voisivat johtua:

1) Gluteeni

2) Fruktaani, inuliini ja viljojen muut FODMAP -hiilihydraatit

3) Resistentti tärkkelys

Mielestäni kohta kaksi (2) on käsitelty riittävällä tarkkudella aiemmissa FODMAP -kirjoituksissani, joten viittaan siihen kirjoitukseen asiaan perehtymiseksi.  Totean vain, että ns. gluteeni- tai viljaherkkyydessä voi olla kyse viljojen fruktaanien tai inuliinin aiheuttamista turvotus- ja kipuongelmista, erityisesti heillä, joilla toiminnallisia vatsavaivoja, kuten IBS:ää.

Gluteeni

Gluteeni on viljojen proteiini, joka muodostuu gliadiinista ja gluteniinista. Olen kerännyt alle suoliston kannalta merkittäviä tutkimuksia gluteenin tai gliadiinin aiheuttamista oireista ja ongelmista ei-keliakikoilla.

Osa vatsavaivoista selittyy gluteeniherkkyydellä basofiili-aktivaatiotestissä

Italialaiset tutkijat selvittivät 120:n IBS -potilaan herkkyyttä lehmänmaidolle ja vehnälle. Kaikilta potilailta oli suljettu pois keliakia (suoli oli terve). Basofiili-aktivaatiotestissä, joka ei ole vakiintunut yliherkkyyksien testi, vehnälle herkkiä oli 21/120. Vehnälle herkiksi luokitellut hyötyivät merkittävästi vehnättömästä ruokavaliosta 2 vuoden seurannassa, eli heidän vatsaoireensa vatsaoireet helpottuivat. Tutkimukseen osallistui ainoastaan IBS -potilaiksi Rooman II kriteerein luokiteltuja potilaita (Carroccio et al. 2010). Koska potilaat altistettiin vehnälle, ei pelkälle gluteenille, on mahdollista, että vehnän fruktaanit ja inuliini sekoittivat tuloksia.

Osa IBS -potilaista hyötyy gluteenin poistamisesta?

Australialaiset tutkijat keräsivät lehti-ilmoituksella IBS-potilaita, jotka olivat ryhtyneet omatoimisesti gluteenittomalle ruokavaliolle ja kokivat hyötyvänsä siitä. Heidät (34 henkilöä) satunnaistettiin syömään päivittäin joko gluteenipitoisia leivonnaisia tai gluteenittomia leivonnaisia kuuden (6) viikon ajan. Leivonnaisten ulkomuodosta tai mausta ei erottanut kumpaan ryhmään ne kuuluivat. 60 % gluteenittomassa ryhmässä olleista,  ja 32 % gluteenipitoisia leivonnaisia käyttäneistä  (lumeryhmä) oli saanut mielestään riittävän helpotuksen (turvotus, ilmvaivat ja väsymys) tutkimuksjakson aikana. Kuten tuloksista huomaa, 40 % ei kuitenkaan hyöytynyt merkittävästi gluteenittomasta ruokavaliosta. (Biesiekierski et al. 2011, pronutritionistin uutinen).

Gluteeniherkkien suoli ei vuoda, mutta luontainen puolutusjärjestelmä on aktivoitunut

Amerikkalais-italialainen Alesio Fasanon tutkijaryhmä selvitti tänä vuonna miten diagnosoitujen keliakikoiden ja gluteenista oireita saavien ei-keliaakikoiden (tässä gluteeniherkkien) suolen läpäisevyys ja geeniekspressio eroavat (Sapone et al. 2011). Tutkijat havaitsivat, että ei-keliaakikoilla-gluteeniherkillä suolen läpäisevyys on normaali, heilä ei ole vuotavaa suolta. Lisäksi heidän suolinukka on terve, toisin kuin keliakikoilla. Itseasiassa gluteeniherkkien ei-keliakikoiden suolen ”tight junctions” olivat vielä tiukemmat , vähemmän läpäisevät kuin  kontrolleiden. Kontrolleina toimi dyspepsia (ylävatsaoireiset) -potilaat. Tutkijat olivat kiinnostuneita myös puolustusmekanismien toisesta puolesta luontaisesta puolustuksesta (innate immune response). Tutkimuksessa ilmeni, että gluteeniherkillä ei-keliakikoilla luontainen puolustusjärjestelmä, vaan ei autoimmuunijärjestelmä, on aktivoitunut, toisin kun keliakiassa. Dyspepsia -potilailla (kontrolleilla) luontainen puolustusjärjestelmä ei ollut aktivoitunut. Asia vaatii vielä vahvistusta satunnaistetuista tutkimuksista, koska poikkileikkausaineisto jättää runsaasti mahdollisuuksia virhelähteille.

Gliadiini -puolustusvasteen stimuloija

Fasanon tutkijaryhmä on spekuloinut, että nimenomaan gliadiini voisi olla se komponentti, joka polkaisee gluteenille herkistymisprosessin liikkeelle (Harris et al. 2008), ja että immuunijärjestelmän toimintakyky tai perinnölliset tekijät ratkaisevat kääntyykö herkistyminen keliakiaksi vai pysyykö se gluteeniherkkyytenä ilman suolivauriota (Sapone et al. 2011). Englantilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet gliadiinin laukaisevan luontaisen puolustusjärjestelmän reaktion myös täysin suolistoltaan terveillä (Bernardo et al. 2007). Kysymys kuuluu pystyykö vastaavanlaiseen reaktioon myös muut ruoka-aineet, vaikkapa kananmuna, kala tai liha. Asia taitaa olla vielä tutkimatta?

Kaikkinensa näiden tutkimuksien tulokset ovat alustavia, mutta viittaavat siihen, että osalle ihmisistä gluteeni aiheuttaa vatsavaivoja vaikka keliakiaa ei ole diagnosoitavissa. Osa oireista voi selittyä myös viljojen fruktaaneilla, joita yleisessä keskustelussa harvemmin huomioidaan suolisto-oireiden aiheuttajana. Vielä lienee mahdotonta sanoa, mikä on gliadiinin ja gluteenin erillinen vaikutus.

Resistentti tärkkelys

Resistentti tärkkelys on tärkkelyksen muoto, joka ei sula ja imeydy hyvin ohutsuolesta. Tällaista tärkkelystä on esim. raaoissa banaaneissa ja perunoissa. Yleensäkin siis raaoissa kasviksissa ja hedelmissä. Resistenttiä tärkkelystä on kuitenkin myös viljoissa, ja esim. leivässä.

Resistentti tärkkelys ei ole täysin vakiintunut käsite: joskus siihen lasketaan myös FODMAP -hiilihydraatit. Virallisesti resistentti tärkkelys jaetaan kuitenkin neljään luokkaan. RS1, RS2, RS3 ja Rs4. Näistä viimeksi mainittu ei esiinny luonnostaan ruoka-aineissa, vaan on kemiallisesti valmistettua. Ruotsalaisen selvityksen mukaan viljatuotteiden tärkkelyksestä n. 1-6 % on resistenttiä tärkkelystä, ja eniten resistenttiä tärkkelystä on kokojyväviljatuotteissa (Liljeberg Elmståhl 2002). Samassa tutkimuksessa päivittäinen resistentin tärkkelyksen saanniksi arvioitiin 3,2 g.

Resistentin tärkkelyksen suolisto-oireita aiheuttavat vaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin FODMAP -hiilihydraattien. Ne kulkeutuvat osittain imeytymättöminä läpi ohutsuolen ja päätyvät paksusuoleen. Paksusuolessa bakteerit fermentoivat niitä eli käyttävät energiakseen käymisprosessissa. Tästä seuraa suolistokaasujen syntyä (Phillips et al. 1995), joka voi aiheuttaa kipua, ilmavaivoja ja turvotusta.

Yhteenveto

Toisaalla netissä todetaan ”Ei kestä kuin hetki, kun verta alkaa lentää pierun mukana, ja sitten alkavatkin tosi ongelmat”. Mielestäni tässä ajattelussa on virhe. Uudet tutkimukset eivät viittaa siihen, että gluteeniherkkyys lisäisi suolen välitöntä vauriota tai veren vuotoa. Fasanon tutkimusten mukaan gluteeniherkkien suolinukka on terve, EIKÄ suoli ole yliläpäisevä. Samaan tulokseen tuli tässä referoitu Biesiekierskin tutkimus. Pitkään on tiedetty, että yleisin suolistosairaus IBS ei myöskään johda suolinukan vaurioon.

Jos vilja aiheuttaa vatsaoireita, voi kyseessä olla IBS, tai muu toiminnallinen vatsavaiva. Toiminallissa vatsavaivoissa viljojen FODMAP -hiilihydraatit ja resistentti tärkkelys aiheuttavat suolisto-oireita, ja tulevat helposti sotketuksi gluteeniherkkyydeksi. Viljat ovat merkittävä FODMAP -hiilihydraattien lähde (Moshfegh et al.1999).

Tästäkin huolimatta näyttää siltä, että on olemassa joukko gluteeniherkkiä ihmisiä, joiden vatsaoireita  ei selitä keliakia, tai mitkään hiilihydraatit. Kyse näyttää olevan luontaisen puolustusjärjestelmän kääntymisestä gliadiinia  vastaan. Oireita voitaneen hoitaa poistamalla gluteeni ruokavaliosta. Tämäkin tarina kyllä kaipaa vahvistusta ja lisää tutkimuksia. Alkutaipaleella vasta ollaan.

Luettavaa aiheesta muualla

1) jussiriekki.fi Keliakian rajamailla

2) Sajilata et al. Resistant Starch— A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety. 2006;5:1-17

3) WSJ.  Clues to Gluten March 15, 2011