Suomessa kuten muuallakin taistellaan viljan asemasta ruokavaliossa. Tässä kirjoituksessa esitän diagrammein ja taulukoin miten paljon päivittäisestä ravintoaineiden saannista täysjyvävilja kattaa ja mistä muista ruuista samoja ravintoaineita saa. Ehkäpä jopa viljaa enemmän.
Liikaa huomiota leivälle. Liian vähän kasviksille
Mielestäni Suomessa olisi aika höllätä leivän syleilyä, ja ottaa uusia kumppani; tuoreet kasvikunnan tuotteet.
Ruisleipä kipristää monen vatsaa. Mutta miksi?
Yle uutisoi tänään, että ruisleipä vääntää monien vatsaa happaman taikinajuuren vuoksi. Itse uskon, että pikemminkin kyse on rukiin ainutlaatuisesta hiilihydraatti- ja kuiturakenteesta (FODMAP:eista). Lisäksi kaiken taustalla on noin puolen miljoonan suomalaisen kärsimä luontaisesti herkkä vatsa.
Näin Suomessa syödään. Ei järin hyvin.
Suomalaisten ruokavaliosta on ilmestynyt mielenkiintoinen selvitys. Alle kymmenen prosenttia suomalaisista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä riittävästi. Kalankäyttötavoitteeseen yltää joka kolmas ja sokeriherkkujen syönti on yleistä. Korkeintaan 18 % suomalaisista syö terveellisesti.
Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3)
Sokeri aiheuttaa selvän aterianjälkeisen tulehdusvasteen joka kestää 2-4 tuntia. Myös hiilihydraateilla, joissa on nopeasti imeytyvää tärkkelystä on samankaltainen vaikutus. Kuitu, polyfeonolit, fermentoituvat hiilihydraatit ja oikeantyyppinen molekulaarinen rakenne vähentävät hiilihydraatin tulehdusvastetta, joskus jopa estävät sen täysin.
Nopeata hiilaria ruisleivästä
Leipätiedotus on joutunut korjaamaan joitakin ravitsemuksellisia väittämiä sivustollaan. Samalla on noussut taas esiin, onko täysviljaa sisältävä leipä oikeasti hidasta hiilihydraattia. Tässä vastaukseni.
Kokojyvä, mustikka ja kala -kova kolmen kopla
Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että sydänsairauksien ja diabeteksen riskin ennusmerkkejä voidaan muokata myönteisesti lisäämällä täysviljan ja mustikan sekä kalan käyttöä.