Varsin usein proteiinin lähteet niputetaan yhdeksi luokaksi terveysvaikutusten suhteen. Suurin puhe näinä päivinä keskittyy siihen, miten paljon proteiinia pitäisi syödä lihasten muokkaamisen tai urheilun näkökulmasta, ja voiko proteiinia toisaalta saada liikaa. Pitkäaikaisterveyden kannalta tärkeämpi kysymys saattaisi olla se, että mistä eläimestä peräisin oleva proteiini kannattaa ruokavalioonsa ylipäätään ottaa pitkässä juoksussa.
Suomessa kuten muuallakin taistellaan viljan asemasta ruokavaliossa. Tässä kirjoituksessa esitän diagrammein ja taulukoin miten paljon päivittäisestä ravintoaineiden saannista täysjyvävilja kattaa ja mistä muista ruuista samoja ravintoaineita saa. Ehkäpä jopa viljaa enemmän.
Omega-6 rasvahappoihin kuuluva linolihappo kirvoittaa epäilyksiä ja syytöksiä jatkuvasti. Keskustelussa sivuutetaan se valtava tutkimusmassa, jota linolihaposta on saatavilla usean eri sairauden osalta.
Joskus tuntuu, että vähäisestä suolistoon kertyvästä kaasusta on tehty iso vihollinen. Tässä kerron miksi suoliston suhina voi olla myös terveyden merkki.
Harvoissa ruuissa on elimistölle välttämättömiä ravintoaineita niin paljon, että niitä kannattaa varoa. Muutamia kuitenkin löytyy.
Punaisen lihan terveysvaikutukset ovat saaneet huomioita viime aikoina. Lihatiedotus ry:n toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen vastasi ystävällisesti muutamaan kysymykseeni koskien lihan kulutusta ja lihan terveysvaikutuksia.
Paksusuolen asuttaa n. 1,5 kilon painoiinen bakteereista, hiivoista ja arkeista koostuva ”mikrobiomi”, mikrobimassa. Se elää ja kuolee imeytymättömän proteiinin ja hiilihydraatin voimin. Tässä kirjoituksesta imeytymättömän proteiinin ja hiilihydraatin terveysvaikutuksista.
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 julkaistiin tänään. Tässä kirjoituksia muutamia poimintoja suosituksista ja sen julkistamistilaisuudesta.
Tässä kirjoituksessa ja kuvasarjassa esitän miksi margariini ja kasviöljyt ovat terveellisempiä kuin voi.
Monet tämän sivuston lukijat ovat hyvin tietoisia, että margariineissa ei ole enää transrasvoja. Nyt tiedetään myös, että ”kermakkeet” ja kasvirasvajäätelöt eivät myöskään sisällä merkittäviä määriä transrasvoja. Ja sama kehitys etenee vauhdilla kaikkialla länsimaissa. Voihin, kermaan ja juustoon jää edelleen luontaista transrasvaa.