Kahvin sydänvaikutuksista on ristiriitaisia tuloksia, eikä aiemmin ole saatu paljoa tietoa kahvin vaikutuksista aivoinfarkteihin. Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa havaittiin, että tupakoimattomilla, runsaasti tai kohtuullisesti kahvia juovilla oli pienempi riski sairastua aivoinfarktiin. Tupakoivilla samanlaista yhteyttä ei havaittu.
Muistitko välimeren ruokavalion?
Dementia on viheliäinen sairaus, jossa muisti, älylliset toiminnot ja toimintakyky ovat oleellisesti heikentyneet. Dementiaa edeltää usein lievempien muistihäiriöiden aika, joka kestää vuosia. Poikkileikkaustutkimuksissa on havaittu, että välimeren ruokavalio on yhteydessä pienempään dementian esiintymiseen väestötasolla. Amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa havaittiin, että välimeren ruokavaliota noudattavilla tutkittavilla esiintyi vähemmän dementiaa ja muistihäiriöitä.
Hyviä uutisia kahvista ja muistista
Kahvin terveysvaikutukset ovat jossain määrin kiistanalaisia. Väestötutkimuksissa kahvin juonnin on huomattu olevan yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen ja joidenkin suolistoalueen syöpien riskiin. Sekä suomalaisessa että ranskalaisessa tutkimuksessa kahvin havaittiin vähentävän dementian esiintyvyyttä. Kyse on väestötutkimuksista, joten niiden perusteella ei kahvia vielä voi julistaa Alzheimer-lääkkeeksi. Tutkimukset poikinevat lisätutkimuksia, jotka tarkentavat kahvin merkitystä dementian ehkäisyssä.
Taas pahoja takaiskuja lisätyille vitamiineille
Joissakin väestötutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen vitamiinien vähäinen saanti on yhteydessä lisääntyneeseen syöpä- ja sydäntautiriskiin. Kuitenkin useat antioksidanttivitamiinien, kuten E- ja C-vitamiinien vaikutusta näihin sairauksiin tutkineet tutkimukset eivät ole saaneet toivotunkaltaisia tuloksia. Ainakaan E- ja C-vitamiineilla, sekä seleenillä ei ole havaittu toistaiseksi terveyshyötyjä.
Lyhyet yöunet saattavat altistaa herkuttelulle
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa yöunien lyhentyminen 5,5-tuntisiksi ei vaikuttanut koehenkilöiden ruokahaluun pääaterioilla, mutta se sai heidät napostelemaan enemmän iltaisin. Tutkimuksen mukaan illalla hereillä pysytteleminen ja/tai univaje voivat lisätä välipaloja ja napostelua.
Valkosipulin säännöllinen käyttö voi laskea verenpainetta
Valkosipulin vaikutuksia verenpaineeseen tutkineessa kirjallisuuskatsauksessa tultiin kirjallisuuden valossa siihen tulokseen, että säännöllinen valkosipulin käyttö laskee verenpainetta henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine.
Ravinnon kolesterolin vaikutus veren kolesteroliin
Noin 60 prosentilla suomalaisista on kohonneet veren kolesteroliarvot. Ravinnon kolesterolin imeytyminen vaihtelee suuresti riippuen henkilöstä. Tutkijoiden mukaan geenit määräävät ainakin osin sen, miten kolesteroli imeytyy. Valitettavasti kolesterolin imeytymistestit eivät ole vielä arkipäivää tavallisilla lääkärin vastaanotoilla, joten ainakin kaikkien suuren sydän- ja verisuonitautivaaran omaavien olisi paras vähentää runsaasti kolesterolia sisältävien elintarvikkeiden käyttöä, kuten kananmunia, mätiä ja katkarapuja.
Maitoko urheilujuoma?
Kanadalaiset tutkijat ovat julkaisseet kirjallisuuskatsauksen maidon sopivuudesta urheilujuomaksi kestävyys- ja voimalajien urheilijoille. Voimalajien harrastajille maito on erinomainen palautusjuoma: se kiihdyttää lihasten proteiinisynteesiä eli palautumista ja ylikompensaatiota. Myös kestävyysurheilijoiden olisi parasta palautua harjoituksista maitoa juomalla. Katsauksen mukaan maito saattaisi palauttaa nestetasapainon kovan, ja kuumassa tehdyn harjoituksen jälkeen vähintään yhtä hyvin kuin urheilujuoma.
D-vitamiini saattaa vähentää kuolleisuutta
Suomalaisten D-vitamiinin saanti on riittämätöntä suosituksiin nähden. D-vitamiinia tarvitaan mm. luuston ja lihastoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Amerikkalainen väestötutkimus tarkasteli D-vitamiinin saannin yhteyttä kuolleisuuteen. NHANNES II -tutkimuksessa ne henkilöt, jotka saivat ruokavaliostaan tai lisäravinteesta riittävästi D-vitamiinia, tai asuivat aurinkoisella (lämpimällä) ilmastoalueella elivät pidempään.
Ruokapäiväkirjanpidolla lisää potkua laihduttamiseen
Ruokapäiväkirjanpidon on käytännön potilastyössä havaittu helpottavan syömisen hallintaa ja syödyn ruoan määrää. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin ruokapäiväkirjaa pitävien laihtuvan enemmän kuin niiden, jotka eivät pitäneet ruokapäiväkirjaa.