Tämän päivän Hesari kertoo, että tiukasta tieteellisestä seulasta tunnettu EU:n ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt fruktoosille terveysväittämän:
”Consumption of foods containing fructose leads to a lower blood glucose rise compared to foods containing sucrose or glucose”
Asiasta kirjoitti esim. Guardian ja tviittejä päätökseen liittyen on lennellyt paljon. Toisin kuin Guardinin kirjoituksessaan väittää EFSA:n hyväksymän väittämän perusteella ei saa esittää, että fruktoosi olisi yleisesti terveellisempää kuin muut sokerit (glukoosi ja sakkaroosi). Teollisuus saa käyttää vain verensokeria koskevaa väitettä.
On totta, että fruktoosilla on alhaisempi verensokeria nostava vaikutus (GI-arvo on 19) kuin tavallisella sokerilla (GI-arvo 65) tai glukoosilla (GI-arvo 100). Tähän on kaksi syytä. Fruktoosi metaboloituu maksassa osittain suoraan rasvaksi muuttumatta ensiksi glukoosiksi (de novo lipogenesis, DNL). Glukoosi puolestaan on solujemme tarvitsema ensisijainen hiilihydraatti, jota myös mitataan verestä verensokerista puhuttaessa. Toinen syy on, että fruktoosi imeytyy huonommin ohutsuolessa kuin glukoosi. Osa fruktoosista päätyy paksusuoleen bakteerien fermentoitavaksi ja aiheuttaa vatsanpuruja. Siksi fruktoosi suurina annoksina suhteessa glukoosiin nähden (”in excess to glucose”) kuuluu herkkävatsaisilla IBS-potilailla rajoitettavien aineiden joukkoon (FODMAP-hiilari).
Fruktoosin metabolia poikkeaa suuresti glukoosin metaboliasta. Kts. www.pronutritionist.netmiten-hiilhydraatit-poikkeavat-toisistaan/
Suurin ongelma EFSA:n päätöksessä on sen kapea-alaisuus. Nykykäsityksen mukaan yhtä hyväksytty fakta on, että fruktoosi suurilla annoksilla (yli 80 g/pv) lisää useiden aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien, kuten rasvamaksan, kolesteroliaineenvaihduntahäiriön, lihomisen ja diabeteksen vaaraa. Pienet annokset fruktoosia voivat olla terapeuttisia, kun taas suuret haitallisia terveydelle.
Onneksi useat asiantuntijat ovat samantien kommentoineet päätöksen kapea-alaisuutta.
Emeritusprofessori Antti Aro (HS): ”Kokonaiskuva on hukassa”
Professori George Bray (Guardian): [Bray ] could see no rational reason for adding pure fructose to the diet. ”Assuming that it is correct that manufacturers can substitute up to 30% fructose for glucose or sucrose, it would be a very sad commentary on their review of the literature”
Professori Barry Popkin (Guardian): ”This claim is so narrow and it will confuse a whole lot of people,” he said. ”That’s what the industry does an awful lot of. People see it and think, ’ah maybe it’s healthy.”
Harmittava päätös kokonaisuuden valossa, joskin täysin tieteen valossa perusteltavissa vain sokeriarvoja tuijottaen. Todelliset vaikutukset nähdään vuoden 2014 jälkeen, jolloin päätös astuu voimaan. Keskivertokuluttajan on vaikea ymmärtää, että vaikka fruktoosi tekee verensokerin näkökulmasta hyvää, sillä on myös lieroja vaikutuksia terveydelle.
Suomalaiset saanevat fruktoosia n. 25 grammaa sokerista/pv, koska sokerin käyttö on n. 50 gramman huippeilla (Finravinto 2007). Päälle vielä hedelmien ja marjojen fruktoosi. Yksilöllistä vaihtelua on paljon; sokeristen tuotteiden kuten karkkien ja sokerilimun runsas käyttö nostaa eniten fruktoosin saantia.
Fruktoosia löytyy lisättynä juomista ja teollisista elintarvikkeista fruktoosin lisäksi nimillä (Lähde: Perspektiivi):
- hedelmäsokeri, harvoin myös levuloosi
- sokeri eli sakkaroosi (disakkaridi sis. glukoosi- ja fruktoosimolekyylin)
- inverttisokeri (glukoosiksi ja fruktoosiksi pilkottu sakkaroosi)
- glukoosi-fruktoosisiirappi, joskus myös isoglukoosi tai high fructose corn syrup
PS. Hunajassa ja agave-siirapissa on paljon fruktoosia (kts. esimerkiksi)
Lue tarkemmin fruktoosin ja sokerin vaikutuksista terveyteen aiemmista tämän vuotisista kirjoituksistani
Sokerin terveyshaitat suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan