Eilen Kansanterveyspäivillä julkaistujen Finriski- ja Finravinto-tutkimuksien mukaan suomalaisten terveydessä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Kokonaiskolesteroliarvojen nousu ja sen yhteys leipärasvan käyttöön oli ulostulon ja tiedotuksen kärki, mikä oli odotettaavakin.  Salttaajien määrä näyttää kääntyneen kasvuun, ja samalla diastolinen verenpaine on kohonnut. Se nyt tuskin ketään kiinnostaa, vaikka verenpaine tappaa WHO:n mukaan länsimaissa enemmän kuin korkea kolesteroli.

Mutta on jotakin hyvääkin tapahtunut. Suomalaiset ovat tehneet uniikin tempun. Lihomistrendiltä on taitettu niska! Ja jälleen kerran naiset ovat asialla.

Naiset näyttävät esimerkkiä

Suomalaisten painonkehitys

Nyt on päässyt käymään niin, että sitten vuoden 2007 suomalaismiehet eivät ole enää lihoneet ja naisilla on jopa havaittavissa suotuisaa painonkehitystä. Lihomispandemia (juu ei mikään epidemia) on pysähtynyt.

• Naisten vyötärön ympärys on vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi
• Myös niiden naisten osuus joilla BMI on yli 25 on vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi

Mikään BMI-ryhmä Finriski-tutkimukseen osallistuneista miehistä tai naisista ei ole lihonut aikavälillä 2007-2012 tilastollisesti merkitsevästi. Eikö tässä ole ilon aihetta, ja medialle tähän masennuksen kauteen pientä pilkettä? Tällaisten uutisten vastapainoksi.

Lähde: www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=31855

Mikä selittää kääntyneen trendin?

Miten on liikunnan laita? THL:n liikuntaa koskevassa tiedotteessa käy ilmi, että vapaa-ajanliikunta on vähentynyt naisten keskuudessa aikavälillä 2007-2012. Samaan aikaan työn fyysinen kuormittavuus tai hyöytyliikunta ei ole lisääntynyt.

Syyn täytynee siis löytyä ruokavaliosta, koska ne vähäisetkin reseptillä myydyt laihdutuslääkkeetkin ovat lähinnä saaneet myyntikieltoja aikavälillä 2007-2012 (Reductil 2010 ja Acomplia 2008). Alkoholin käyttö on lisääntynyt edelleen tällä aikavälillä. Jos ajatellaan ruokavaliossa tapahtuneita suuria muutoksia kansakunnan tasolla  aikavälillä 2007-2012, niin yksi ylitse muiden on … .

THL:n tiedotteissa on painoon liittyvä mielenkiintoinen havainto. Rasvan osuus kokonaisenergian saannista on  kasvanut naisilla vuosina 2007-2012 32 E %:sta 36 E %:iin (päätelty kuviosta 2).  Samanlainen trendi miehillä, mutta lievempi.

Havainto vahvistaa useiden viime vuonna toistettujen kyselytutkimuksien tulokset; kansakunta on vähentänyt höttöhiilareita. Rasvan osuus kokonaisenergiasta suurenee (kuvion 2 mukaisesti), vaikka rasvan saanti ei sinänsä (absoluuttisesti) olisi lisääntynytkään jos höttöhiilareita vähennetään. Ja kansa laihtuu?

Missään tiedotteessa ei mainita, että hiilihydraattien vähentämisellä olisi saattunut olla jotain myönteistä vaikutusta kansakunnan painonkehitykseen tai terveyteen muutoin.  Pitikö valita kahden viestin väliltä:  voi ja kolesteroli vs. höttöhiilarit ja painonkehitys? Helppo valinta.

Lopuksi

Suomessa niinkuin muuallakin kaivataan lihavuuden ehkäisytoimia. Yksi näistä toimista on THL:n Kansallinen lihavuusohjelma, joka lanseerattiin muutama viikko sitten. Vuonna 2019 sitten tiedetään, että onko nyt havaittu painotrendin muutos pysyvä. Lihavuusohjelma saa joka tapauksessa lentävän lähdön.

Elämää on virallisten ohjelmien ulkopuolellakin. Ihmiset ovat vähentäneet höttöhiilareiden määrää ihan muualta kuin viranomaisilta imemänsä tiedon perusteella. On syntynyt ehkä tahaton vaikutelma, että viranomaispuolella tätä kehitystä on pikemmin haluttu jarruttaa kuin vivuttaa (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).

Minua vaivaa, että muita tärkeitä tietoja suomalaisten ruokavaliosta ei tuoda yhtä räväkästi ja tasapuolisesti esille kuin tyydyttyneen rasvan saantia koskevia tietoja. Terveellisessä ruokavaliossa on kyse kokonaisuudesta, jossa useita tärkeitä palikoita. Kyllä. Yksi niistä on rasvojen laatu. Toinen on energiansaannin ja kulutuksen tasapaino, jota voi korjata mm. höttöhiilareita vähentämällä. Muita ainakin yhtä tärkeitä ovat mm. suola, kasvisten, hedelmien sekä marjojen määrä, pähkinöiden ja kala-maitotuoteiden painotus proteiiinin lähteenä lihavalmisteiden sijaan.

Minua kiinnostaisi kovasti tietää miten THL suhtautuu lihavalmisteisiin ja muihin tärkeisiin ruokavalion palikoihin. Mikä on THL:n virallinen painotus ruokavalion peruskulmakivien suhteen? Onko sitä olemassa?

Nythän käy eittämättä niin, että mielikuvaksi muodostuu, että laitoksella välitetään vain rasvan laadusta.  Se ei liene kuitenkaan aito tarkoitus.

PS. Jos rasvat kiinnostaa, voit vilkaista Patrik Borgin uutta blogikirjoitusta

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani

Myrksytuuli puhalsi THL:stä

Rasvojen varjossa lymyää kohonnut verenpaine