Suomalaisten ravinnon saantia väestötasolla tarkaillaan viiden vuoden välein toistettavassa Finravinto -tutkimuksessa. Finravinto kertoo ennen muuta ravintoaineiden keskimääräisestä saannista ja niiden jakaumista. Se ei kuitenkaan kerro siitä, miten suomalaiset kykenevät toteuttamaan erilaisia ravitsemussuositusten tavoitteita ruoka-ainetasolla.

Tätä puutetta paikkaa nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisu ”Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight First collection of data in all Nordic Countries 2011” . Julkaisua referoi viime viikolla Ruokatieto. Julkaisu perustuu kussakin Pohjoismaassa suurehkoon haastatteluaineistoon, jossa tosin vastausprosentit ovat olleet verraten huonot.

Miten suomalaiset sitten syö?

Kasvikset, marjat ja hedelmät

Virallinen suositus Suomessa on 400 grammaa eli viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä. Pohjoismaiseksi tavoitteeksi on selvityksen mukaan asettu, että 70 % pohjosmaalaisista söisi kasviksia, marjoja ja hedelmiä puoli kiloa päivässä vuonna 2012 (koskee yli 10-vuotiaita).

Surullista kyllä suomalaisista 400 gramman suosituksen kykenee täyttämään vain n. 10 %. Keskimäärin suomalainen aikuinen syö yhden kasvis- ja yhden hedelmä-annoksen päivässä eli n. 160 g. Katso tarkemmin eri ruokien keskimääräistä käyttöä tästä.

Selvityksen liitteessä B on ilmoitettu myös saantineljännesten raja-arvot väestössä (25 ja 75 %). Sen perusteella ehkäpä surkein tilanne on miehillä, sillä 75 % suomalaismiehistä käyttää kasviksia, marjoja ja hedelmiä vain kaksi annosta päivässä. Tämän voisi kääntää niinkin, että vain joka neljäs suomalaismies pystyy toteuttamaan edes noin puolet suositetusta kasvis-marja-hedelmämäärästä päivää kohden. Hieman ihmetystä tämä kyllä herättää sillä ravintotaseiden mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus (sis.hävikki) on kuitenkin yli 400 g/pv.

Huom! Selvityksen tilastointitavasta johtuen yksi täysmehuannos on laskettu yhdeksi hedelmäannokseksi, mutta yhden annoksen yli menevästä mehunjuonnista ei ole saanut lisäannoksia (koskee puna-vihreitä piirakkakuvia)

Kala ja äyriäiset

Suosituksemme nykyisellään on vielä vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa. Kuten kuva alla näyttää se toteutuu noin kolmaosalla väestöstämme. Keskimäärin suomalainen aikuinen ja lapsi syö kalaa kerran viikossa. Selvityksen mukaan pohjoismainen tavoite vuoteen 2012 mennessä on, että 70 % väestöstä syö kalaa ainakin kahdesti viikossa (Nordic Plan of Action). Tämä tavoite täyttyy melko hyvin jo Islannissa ja Norjassa, jossa yli 60 % väestöstä syö kalaa ainakin kahdesti viikossa.

Kalasta lähes täydellisesti pidättäytyvien osuus on Suomessa 7 %.

Voi, margariinit ja öljyt

Sekä ruotsalaisten että kotimaisten Finriski-tutkimustulosten myötä on julkisuudessa keskusteltu siitä, miten Suomi ja Ruotsi on hullaantunut voin käytöstä, kun taas Norjassa ja Tanskassa tällaista kehitystä ei ole havaittu.

Lähes puolet suomalaisista käyttää leivän päällä margariinia, noin kolmannes käyttää voi-kasvi-öljyseosta ja voita levittää vajaa 10  % kansalaisista.

Asiakastyössä tulee usein esiin öljyjen käytön yleisyys ruuanvalmistuksessa, ja se näkyy myös tässä selvityksessä. Yli puolet suomalaisista käyttää öljyjä ruunvalmistuksessa, reilu 10  % käyttää erilaisia margariineja, vajaa 10 % voi-kasviöljyseoksia ja vajaa 20 % voita.

Jos voin käytön ruuanvalmistuksessa ja leivän päällä laskee yhteen, ei voin käytössä näytä olevan radikaaleja eroja Pohjoismaiden välillä.

Sokeri

Sokeripitoisista ruuista kartoitettiin vain limonadit, leivonnaiset ja suklaa sekä karkit. Suklaan laatua ei eroteltu.

Kaikkien makeiden tuotteiden käyttöä leimasi suuret vaihteluvälit. Löytyy siis paljon niitä, jotka käyttävät joko todella runsaasti tai todella vähäisesti esim. karkkeja ja suklaata. Nuorehkot naiset olivat suklaan ja karkkien suuria kuluttajia. Leivonnaisia suomalainen käyttää keskimäärin kahdeksan kertaa kuukaudessa.

Sokerilimuista pidättäytyy lähes täydellisesti melkein puolet suomalaisista kuten myös kevytlimsoista.

Leipä

Suomalaiset käyttävät leipää keskimäärin 3,7 siivua päivässä.Tästä ruisleivän osuus on 2 siivua päivässä. Valkoista leipää käytetään tutkimuksen mukaan olemattoman vähän (ei edes 0,1 siivua per päivä). Ruisleivästä pidättäytyy täysin 6,1 % suomalaisista ja valkoisesta leivästä 55,1 % suomalaisista.

Terveellinen ruokavaliomalli

Tässä tutkimuksessa terveellistä ruokavaliomallia kuvasi ruokavalio, jossa oli runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, kalaa, ruis- ja muuta täysjyväleipää sekä toisaalta vähäisesti sokeriherkkuja, makkaroita, juustoa (!) ja rasvaa leivällä (!). Tarkemmin kriteeristöä havainnollistaa tämä kuva. Maksimaalinen tervyspistemäärä oli 12. Heikoin mahdollinen teoreettinen tulos oli nolla.

Näiden kriteerien mukaan suomalaisaikuisista terveellisesti syö 18 %. Lapsista terveellisesti söi vieläkin vähemmän eli n. 7 %.

*) Jouduttu arvioimaan kuvasta (Fig 19), koska taulukoissa tai teksteissä tarkkoja prosentteja ei ilmoitettu.

Kriteeristöön voi kohdistaa tietenkin monenlaista kritiikkiä. Esimerkiksi  vähärasvaisen levitteen käyttö tai rasvan kokonaan välttäminen leivän päällä ei ole nykytiedon valossa perusteltua. Myöskään juustojen käytön ei ole huomattu ainakaan lisäävän eri sairauksien riskiä.

Suomaisten ruokavalion terveellisyydestä  on muuten aiemmin kirjoitellut mm. Pöperöproffa ”Kuinka moni suomalainen syö hyvin?”.

Lopuksi 

Näyttää siltä, että ravitsemussuositusten mukaiset ehdotetut toimenpiteet eivät toteudu. Asian todistaa nyt myös laaja yhteispohjoismainen kyselytutkimus. Finravinto-tutkimuksen keskiarvotiedot tuppaavat ehkä antamaan liian myönteisen kuvan suomalaisten ravitsemuksesta. Ravintoaineiden saanti ja osuus muihin ravintoaineisiin nähden ei ole niin kiinteässä yhteydessä terveyteen kuin tiettyjen ruoka-aineiden käyttö. Siksi tämä ruoka-aineiden käyttöön perustuva selvitys tuo merkittävää lisätietoa erityisesti kasviksien käytön vähäisyydestä.

Tilanne ei ole juuri parempi muissakaan pohjoismaissa. Kuten selvityksen tekijät itse toteavat yhteenvedon ensisanoina:

”All countries are far from the goals…”

Kasvisten sekä kalan käyttöä edistävälle kampanjoinnille pitäisi saada voimaa, sitkeyttä ja laajavaikutteisuutta. Aivan kuten on ollut menneinä aikoina rasvavalistuksen kanssa.  Mutta mistä löytyy ne vaikuttajat ja ”pelaajat”, joilla on resursseja, tahtoa ja taloudellisia kannustimia viedä näitä asioita eteenpäin?

PS. Kannattaa selailla itse tuota alkuperäisraporttia. Siellä on paljon tärkeää tietoa mm. liikunnasta

Kuvan lähde: www.terveyttakasviksilla.fi

Lähde

Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani

Pohjoismaihin edistykselliset ravitsemussuositukset

Suomalaisten lasten terveysmittarit repsottaa