Uuden brittiläisen satunnaistetun tutkimuksen mukaan FODMAP-rajoitus (fermentoituvien hiilihydraattien rajoitus) vähentää ärtyvän suolen oireyhtymän oireita (IBS) ja vaikuttaa vatsan mikrobeihin. Tässä 4 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa IBS-potilaita satunnaistettiin joko FODMAP-hiilihydraattirajoitukselle (aktiiviryhmä) tai jatkamaan tavanomaista ruokavaliota (kontrollit). Muita toimenpiteitä kuten maitohappobakteerin tai liukenevan kuidun lisäystä ei sallittu kummassakaan ryhmässä. Tutkimukseen osallistui 41 potilasta, joista seitsemän keskeytti ennenaikaisesti. Tulokset analysoitiin sekä ITT- että per protocol -analyysein.
Hunajameloni sopii FODMAP-rajoituksen aikana käytettäväksi, mutta vesimeloni ei
Tutkimusjakson aikana aktiiviryhmässä FODMAP-hiilihydraattien määrä oli 17,7 grammaa ja kontrolliryhmässä 29,6 g. Käytännössä kohenkilöt siis puolittivat fermentoituvien hiilihydraattien saannin. Aktiivihoitoryhmässä IBS-oireiden summamuuttuja (Overall symptoms) vähenivät merkitsevästi sekä ITT että per protocol-analyysillä. Eniten hyötyä näytti tulevan vatsan turvotuksessa, ilmavaivoissa, mahan kurinassa ja äkillisen ulostustarpeen vähenemisessä (ITT-analyysi). Myös kipu, väsymys ja ulosteen konsistenssi BSC-asteikolla koheni jonkin verran (per protocol). Sen sijaan ummetuksessa ei tapahtunut muutosta.
Tutkimuksessa analysoitiin myös FODMAP-rajoituksen vaikutus suoliston mikrobistoon. Mikrobiston kokonaismäärässä ei tapahtunut muutoksia, mutta bifidobakteerien osuus ja määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi. Tämä lienee oletettavaa sillä bifidobakteerit kukoistavat ja lisääntyvät kun niille tarjotaan FODMAP-hiilihydraatteja ja muita niiden kaltaisia kuitumaisia aineita (prebiootteja). Tutkijoiden mukaan tämän havainnon käytännön merkitys on epäselvä. Lyhytketjuisten rasvahappojen (SCFA) määrässä ryhmien välillä ei ollut eroa (ulostenäyte), mikä on periaatteessa hyvä tieto. Bifidobakteerit ovat yleisesti ottaen ihmisen terveydelle eduksi. Suomalaisessa väitöstutkimuksessa myös probioottivalmisteen huomattiin vähentävän bifidobakteerien määrää IBS-potilaan suolistossa.
Tässä tutkimuksessa kontrolliryhmä jäi vaille kontrolliruokavaliota (joskin sai yhtä paljon hoitohuomiota). Tämä on toisaalta tavallinen tilanne vastaanotolla. Potilas joka ei saa lähetettä ravitsemusterapeutille jää ilman ruokavalio-ohjeita. Se joka ilmestyy FODMAP-neuvontaan ja motivoituu toteuttamaan muutokset saa todennäköisesti (vaan ei varmasti) helpotusta oireisiin. FODMAP-rajoituksen lisäksi kannattaa mielestäni kokeilla porrastetusti oikein valittuja probioottivalmisteita ja varsinkin ummetuspainotteisessa IBS:ssä psyllium-kuitua tai pellavansiemenrouhetta, yleisiä ohjeita unohtamatta.
IBS:n yleinen ohje on pitkään kuulunut ”lisää kuitua”. Tämä on epätarkka ja liian lavea ohje. Pellavansiemenet ja psyllium-kuitu voivat olla avuksi, ja toisaalta vehnän lese voi pahentaa oireita.
Myös uudehkon norjalaisen retrospektiivisen selvityksen mukaan FODMAP-rajoitukselle ohjattujen potilaiden vatsaoireet vähenivät merkitsevästi vuoden seurannassa (Ostgaard et al. 2012). Ruokavalio oli tässä tutkimuksessa myös ravitsemuksellisesti monipuolisempi FODMAP-rajoituksen ryhmässä kuin ilman neuvontaa jääneillä IBS-potilailla.
Pienenä muistuksena, että FODMAP-rajoitus on tarkoitettu vain niille, joilla on hankalia toiminnallisia vatsavaivoja, kuten IBS. Olen kirjoittanut tutkimuksesta myös Tervevatsa-sivustolle.
Lähteet
Staudacher H et al. Fermentable carbohydrate restriction reduces luminal bifidobacteria and gastrointestinal symptoms in patients with irritable bowel syndrome. J Nutr. 2012 Aug;142(8):1510-8
Ostgaard H et al. Diet and effects of diet management on quality of life and symptoms in patients with irritable bowel syndrome. Mol Med Report. 2012 Jun;5(6):1382-90. doi: 10.3892/mmr.2012.843