Vuoden vaihteessa kirjoittelin kahden katsausartikkelin pohjalta matala-asteisen tulehduksen (inflammaation) ja ruokavalion välisistä yhteyksistä. Homma jäi silloin puolitiehen osin aiheen haastavuuden vuoksi. Palaan aiheeseen, ja pyrin kirjoittamaan teemasta useamman kirjoituksen aiempaa systemaattisemmin.
Paluuta aiheeseen siivitti vast’ikään löytämäni katsausartikkeli vuoden 2011 lopulta ”Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity.” Artikkelia on ollut kirjoittamassa nimekäs tutkijajoukko (mm. Jaakko Tuomilehto ja Katherine Esposito), siinä on 78 sivua ja 841 tutkimusviitettä. Valitettavasti se ei ole kaikille avoin.
Vaikka katsausartikkeli on tuhtia tavaraa, puuttunee sieltä uusia tutkimuksia.
Katsausartikkeli ei myöskään selvittele kaikkia ravintotekijöitä, kuten maustekasveja tai maitohappobakteereita, jotka mielestäni on järkevä ottaa myös mukaan. Täydennän tulevia kirjoituksia myös sellaisia sairauksia koskevilla tutkimuksilla, jotka eivät ole mukana kirjallisuuskatsauksessa (munuaisten vajaatoiminta, tulehdukselliset suolistosairaudet tms.). Olen löytänyt mielestäni myös pari muuta keskeistä kirjallisuuskatsausta aiheen aiheeseen liittyen, joihin myös nojaan (kts. lähteet alta).
Ajatukseni olisi kirjoittaa asiasta kymmenen kirjoitusta ehkäpä seuraavasti:
1. Mitä malata-asteinen tulehdus on ja mitkä ovat sen osoittimia?
2. Lihavuus, liikunta, liika energiansaanti ja tulehdus
3. Rasvat ja tulehdus
4. Viljat, sokeri, fruktoosi, muut hiilihydraattien lähteet ja tulehdus
5. Liha, kala, muut proteiinin lähteet ja tulehdus
6. Marjat, hedelmät, tee, kahvi, alkoholijuomat sekä muut polyfenolien lähteet ja tulehdus
7. Kasvikset ja tulehdus
8. Probiootit, hapatetut elintarvikkeet ja tulehdus
9. Ruokavaliomallit ja tulehdus (VHH, Välimeren ruokavalio, suositusten mukainen ja ”roskaruokamalli”)
10. Yhteenveto
On mahdollista ja itse asiassa todennäköistä, että tuo ajatelma sisällysluettelosta muuttuu vielä matkan varrella. Aihe tuntuu edelleenkin kovin haastavalta -tietoni ovat vielä varsin huterat aiheeseen liittyen. Keskustelu, kommentit ja haastaminen on siten suotavaa ja tervetullutta.
Ravitsemuksella on keskeinen rooli matala-asteisen tulehduksen synnyssä, kuten diabeteslääkäri Juha Saltevo väitöskirjassaan sivulla 23 (2008) kuvaa.
”Therefore, this new distinct form of injury response is called low-grade or chronic inflammation.This condition is principally triggered by nutrients and metabolic surplus, and engages a similar set of molecules and signalling pathways to those involved in classical inflammation (57)”
Ensimmäinen osa todennäköisesti sitten ensi viikolla.
Lähteet
Calder PC et al. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity. Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78.
Bosma-den Boer M et al. Chronic inflammatory diseases are stimulated by current lifestyle: how diet, stress levels and medication prevent our body from recovering. Nutrition & Metabolism 2012, 9:32 (kaikille avoin)
Klop B et al. Understanding postpradial inflammation and its relationship to lifestyle behaviour and metabolic diseases. International Journal of Vascular Medicine. Volume 2012 (2011), Article ID 947417, 11 pages (kaikille avoin)