Noin kuukausi sitten ilmestyi kansainvälisen tutkijaryhmän konsensuslausuma erilaisista allergioista ja yliherkkyyksistä viljan gluteenille (Sapone et al. 2012). Kyse on pelkkään gluteeniin liittyvien sairauksien luokittelusta ja nimityksistä. Ensimmäistä kertaa tunnustetut gluteenitutkijat ehdottavat virallisesti gluteenisensitiivisyyden hyväksymistä konsensuslausumana. Lausuma sisältää muitakin harvemmin esillä olevia sairauksia, kuten neurologisia oireita aiheuttava gluteeniataksia.
Lausuman yksi tekijöistä on suomalainen keliakiatutkija gastroenterologi Katri Kaukinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Katri vastasi ystävällisesti muutamaan kysymykseeni liittyen erilaisiin vilja-allergioihin ja yliherkkyyksiin. Kirjoituksen lopussa on algoritmi siitä, miten konsensuslausunnon mukaan erilaiset yliherkkyyden gluteenin suhteen voidaan jaotella ja nimetä. Ehkä huomion arvoista on myös se, että viljayliherkkyyksistä ei ole vielä suomalaista konsensuslausumaa tai hoitosuositusta, joten suomalaisten gluteeni- ja viljatutkijoiden sekä gastroenterologien yhteistä näkemystä asiasta saadaan vielä odottaa.
_____________________________________________________________________
Gastroenterologi Katri Kaukinen, TAYS
Katri Kaukinen, miksi tämä konsensuslausuma haluttiin tehdä?
Pitkään on tunnettu, että potilailla on viljan käyttöön liittyviä mahasuolikanavan vaivoja jotka eivät sovi aiempiin diagnoosiluokkiin, kuten keliakiaan. Moni tällaisista potilaista raportoi, että oireet helpottuvat kotimaisia viljoja vähentämällä. Suuri osa tällaisista potilaista on luultavasti päätynyt ärtyvän suolen oireyhtymä diagnoosille. Gluteeniton ruokavalio kiinnostaa ja siitä keskustellaan paljon esim. sosiaalisessa mediassa. Siitä suorastaan kohutaan. Näistä syistä johtuen joukko keliakiatutkijoita ja gastroenterologeja eri puolilta maailmaa päätti ottaa selvää onko gluteenisensitiviisyyttä olemassa ja miten kaikki gluteeniin liittyvät eri sairaudet olisi järkevää luokitella.
Raportissa esitetään, että gluteenisensitiivisyys ilman keliakiaa on olemassa. Kuvailisitko gluteenisensitiivisyyttä?
Gluteenisensitiivisyydessä on kyse siitä, että henkilö saa mahasuolikanavan oireita gluteenipitoisista viljoista samalla, kun keliakia on poissuljettu.
Gluteenisensitiivisyyden olemassa olon on parhaiten osoittanut australialainen tutkijaryhmä sokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa (Biesiekierski et al. 2011). Tässä tutkimuksessa gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyneitä ei-keliakikkoja altistettiin sokkoutetusti ja lumekontrolloidusti gluteenille. FODMAP-hiilihydraattien määrä oli vakioitu sekä lume- että gluteeniryhmässä samaksi, joten FODMAP –hiilihydraateilla ei ollut tekemistä oireiden kanssa tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa voitiin osoittaa, että gluteenittomalla ruokavaliolla olleet koki harvemmin oireita kuin gluteenia saaneet. Eli gluteenittoman ruokavalion noudattaminen lisää mahdollisuuksia parantaa oirekontrollia, ainakin niillä jotka ovat jo aiemmin havainneet oireilevansa gluteeniviljoista.
Onko olemassa minkäänlaisia arvioita siitä, miten yleistä gluteenisensitiivisyys on?
Tälle hetkellä ei ole yhtään kunnollista selvitystä asiasta. Monet asiantuntijat arvelevat, että se olisi ainakin sama kuin keliakin esiintyvyys joka on 1-2 % väestöstä.
USA:ssa jonkin verran valikoituneessa Marylandin klinikan aineistossa gluteenisensitiivisiä oli 6 %. Arvelen, että todellinen luku on pienempi, koska gluteenisensitiivisiksi oirekuvan perusteella luokiteltuja ei uudelleen altistettu Marylandin klinikassa, kuten Biesiekierskin tutkimuksessa.
Suurin ongelma on, että meillä ei ole hyvää gluteenisensitiivisyyden markkeria. Gliadiinivasta-aineiden kehittyminenkään ei ole erityisen hyvä. Suuri osa gliadiinipositiivisista ei oireile lainkaan. Tämä on nähty lahtelaisessa aineistossa (Ruuskanen et al. 2011). Tässä tutkimuksessa oli muuten kiinnostavaa se, että iäkkäillä suomalaisilla gliadiinivasta-aineita näytti esiintyvän n. 15 %:lla. He raportoivat enemmän maha-suolikanavan oireita kuin gliadiini-negatiiviset. Uutta biopsialla varmennettua keliakiaa löytyi kuitenkin äärimmäisen harvoin.
Mitä ajattelet gluteenisensitiivisyyden ja ärtyvän suolen oireyhtymän mahdollisesta päällekäisyydestä?
IBS on todellinen vaiva, mutta se on käytännössä usein poissulkudiagnoosi. On täysin mahdollista, että IBS ”lohkeaa” tulevaisuudessa tarkkarajaisimmiksi diagnooseiksi, osa siitä esim. gluteenisensitiivisyydeksi. Tämä on tosin mahdollista vasta, kun gluteenisensitiivisyyttä on tutkittu paljon enemmän, ja luotettavia biomarkkereita löytyy -nyt niitä ei ole. Tähän tulee menemään useita vuosia.
Mitä ajattelet tästä luontaisesti vähägluteenisesta ruokavaliosta FODMAP-ruokavaliosta IBS:n hoidossa?
Alustavat tutkimustulokset ovat olleet mielenkiintoisia. Lisää näyttöä kaivataan erityisesti muilta tutkijaryhmiltä eri puolilta maailmaa. Voi olla, että sillä on melko hyväkin teho. Harmittavan hankalaa ja työlästä on tehdä hyvin kontrolloituja suoria vertailevia tutkimuksia IBS:n ruokavaliossa. Koehenkilöt pitäisi saada syömään tarkasti juuri määrättyä ruokaa, ja se on osoittautunut vaikeaksi ruokavaliotutkimuksissa.
Mitä kaiken kaikkiaan nyt ajattelet sellaisen henkilön hoidosta, jolla on keliakia poissuljettu, ja vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että oireet aiheutuvat viljoista. Kannattaako ja ”saako” ravitsemusterapeutti kokeilla potilaallleen gluteenitonta ruokavaliota?
Kyllä sitä voi kokeilla lääkärin ja ravitsemusterapeutin valvonnassa ja kunnollisen yhteisen harkinnan jälkeen. Ei ole kuitenkaan järkeä lähteä kaikkiin vatsavaivoihin kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota. En siis tuomitse gluteenittoman kokeilua, mutta asia pitää tehdä harkitusti. Ensin on suljettava pois keliakia ja vehnäallergia.
Kiitokset Katri selventävistä lisätiedoista!
______________________________________________________________
Jälkikirjoitus
Tämä konsensuslausunto käsittelee vain gluteenin osuutta viljojen aiheuttamissa sairauksissa. On tunnettua ja hyvin osoitettua, että myös FODMAP-hiilihydraatit (prebioottiset kuidut) aiheuttavat vatsaoireita yleisesti herkästä mahasta kärsiville (ärtyvän suolen oireyhtymässä). Siksi gluteenin välttäminen ei ole ainoa eikä aina osuvinkaan ratkaisu vatsaoireiden välttämisessä. Esimerkkinä jotkin gluteenittomat leivät voivat sisältää runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja.
Ehdotus gluteenin aiheuttamien sairauksien luokitteluksi.
Proposed new nomenclature and classification of gluten-related disorders. Lähde: BMC Medicine 2012, 10:13
Lähde
Sapone et al Proposed new nomenclature and classification of gluten-related disorders. Lähde: BMC Medicine 2012, 10:13
Aiempia kirjoituksiani aiheesta
Gluteeni- ja viljaherkkyys, onko niitä?
Herkän vatsan ruokavaliohoito, FODMAP -hiilihydraatit (osa 2)