Olen viime kuukausien aikana kirjoitellut yhteenvetoja siitä, mitä tiedetään erilaisten ruokien terveysvaikutuksista väestötutkimuksien perusteella. Ravitsemustieteessä joudutaan tyytymään varsin usein väestötutkimuksien tuloksiin, koska rahoitusta ei riitä pitkäaikaisiin päätetapahtumatutkimuksiin ja koehenkilöitä on vaikea saada noudattamaan ”määrättyä” ruokavaliota.

Kasvisten, marjojen ja hedelmien terveellisyyttä pidetään itsestään selvänä. Toisaalta niiden käytön lisääntymistä ei yleensä painoteta, kun vertaillaan selitysmalleja siitä, miksi suomalaisten sydänterveys on parantanut. THL:n mukaan suomalaisten kasvisten on 3-kertaistunut sitten 1970 -luvun ja hedelmien sekä marjojen käyttö 4-kertaistunut sitten 1950 -luvun (Männistö et al. 2008).

Mitä väestötutkimukset sanovat asiasta?

Sydäninfarktit

Vuonna 2006 ranskalainen tutkijaryhmä julkaisi meta-analyysin prospektiivisten väestötutkimuksien tuloksista sepelvaltimotaudin osalta (Dauchet et al. kaikille avoin tutkimus). Väestötutkimukset perustuivat kaikki suomalaisiin ja yhdysvaltalaisiin havaintoihin. Mukaan mahtui yhdeksän eri tutkimusta ja yhteensä yli 210 000 henkilöä ja 5007 sydäninfarktia tai muuta sepelvaltimotautitapahtumaa.

Jokaista yhtä kasvisannosta kohden per päivä sepelvaltimotaudin riski väheni 7 %. Jokaista hedelmä- tai marja-annosta kohden riski väheni 4 %.  Jos kykenisi syömään 3 kasvis- ja 3 hedelmäannosta päivässä riski sepelvaltimotauti kohtaukseen olisi laskennallisesti 22 % alhaisempi kuin silloin jos söisi vain yhden kasvis- ja hedelmäannoksen päivässä.

Yhden lisätyn kasvis- ja hedelmäannoksen vaikutus sepelvaltimotautitapahtumiin. Lähde: Dauchet et al. J Nutr 2006; 136: 2588-2593

Aivohalvaukset

Vuotta aiemmin sama tutkijaryhmä analysoi kasvisten ja hedelmien käytön ja aivohalavausten välistä yhteyttä. Kyseessä on myös prospektiivisten väestötutkimuksien meta-analyysi (Dauchet et al. 2005). Mukaan otettin seitsemän väestötutkimusta pääasiassa USA:sta ja Suomesta.

Tässä meta-analyysissä jokainen lisähedelmäannos vähensi aivoinfarktin riskiä 11 %. Jokainen lisäkasvisannos vähensi aivoinfarktin riskiä 3 %. Jos kykenisi syömään 3 kasvis- ja 3 hedelmäannosta päivässä riski sepelvaltimotauti kohtaukseen olisi laskennallisesti 28 % alhaisempi kuin silloin jos söisi vain yhden kasvis- ja hedelmäannoksen päivässä.

Lopuksi

Väestötutkimuksien tuloksia kannattaa aina sulatella pienen varauksen kanssa, erityisesti jos satunnaistettujen tutkimuksien tulokset ovat erisuuntaisia. Tosin tiedossani ei ole yhtään tutkimusta, jossa tieto osoittaisi ”väärään suuntaan”.  Yleensä runsas kasvisten  ja hedelmien käyttö kohentaa riskitekijäprofiilia, kuten esim.  verenvirtauksen osoitettu paranevan 6 % jokaista lisättyä kasvis/hedelmäannosta kohden (McCall et al. 2009) ). Edellä referoitujen meta-analyysien jälkeen vuonna 2009 Andrew Mente ym. päätyivät edelleen  päivitetyssä meta-analyysissään samaan päätelmään, kasviksista ja hedelmistä on hyötyä sydänsairauksien ehkäisyssä.

Reilu vuosi sitten suomalaiset tutkijat myös osoittivat, että lapsuudessa syömättä jätetyt kasvikset ja hedelmät lisäävät kaulavaltimon kovettumisriskiä keski-iässä (Aatola et al. 2010). Tiedetään myös, että kasvikunnan proteiinin ja rasvan lähteisiin painottuva karppaus on yhdistynyt hyvään sydän- ja verisuoniterveyteen väestötutkimuksissa (Halton et al. 2007, (Fung et al. 2010). Hedelmät, marjat ja kasvikset näyttävät suojaavan melko vakuuttavasti sydän- ja verisuonitaudeilta.

Lisäluettavaa

Kasviskarppaaja laihduttaa terveellisesti ja ekosti (Juhana Harju, Uusi musta -blogi)

Kasvikset.fi

Suomalaisten kasvisten ja hedelmien kulutuksen muutos 1950-2007

Kuva:Bigstockphoto