Elämme polyfenolien nousukiitoa. Polyfenolien merkitystä terveydelle pidetään keskeisenä erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien että syövän osalta. Toisaalta kunnollinen tieteellinen näyttö siitä, että ne ovat keskeisiä tekijöitä sairauksien ehkäiyssä puuttuu (Hollman et al. 2011). Näyttää kuitenkin siltä, että monet polyfenolirikkaat ruoka-aineet yhdistyvät sekä väestötutkimuksissa että satunnaistetuissa välimuuttujatutkimuksissa hyvään terveyteen. Tällaisia polyfenoleja ovat mm.
- neitsytoliiviöljy: hydroksityrosoli ja tyrosoli (fenolisia alkoholeja)
- omena: kversetiini (flavonoli)
- soija: genisteiini (eräs isoflavoni)
- mustikka: antosyaanit, ferula– ja kahvihapot (fenolisia happoja)
- kahvi: klorogeenihappo (fenolinen happo)
Vitamiinien osalta tehdyt suuret kliiniset tutkimukset ovat vain harvoin lunastaneet niihin asetetut lupaukset. Tapahtuuko polyfenoolienkin osalta samanlainen mahalasku kuin monien ravintolisinä nautittujen vitamiinien? Vai käykö juuri päinvastoin. Aika näyttää.
Suurimpia polyfenoleiden lähteitä ovat hedelmät, marjat, tee, kaakao, kahvi ja pavut (soija). Osa polyfenoleista imeytyy surkeasti, toiset paremmin. Galliinihappo ja isoflavonit (esim. soijasta) näyttävät imeytyvän hyvin, kuten myös katekiini, flavanonit ja kversetiini. Huonoiten imeytyviä ovat proantosyanidit, teen katekiinit ja antosyanidit. Todellista biologista vaikutusta selittää imeytymisen lisäksi myös käytetty annos (saanti) ja mm. polyfenolin häviäminen elimistöstä (eliminaation puoliintumisaika). (Manach C et al. 2005)
Polyfenolit on vitamiinejakin laajempi ryhmä erilaisia yhdisteitä. Minulle tämä on ollut sekava kapitteli, kunnes Juhana Harju (Aamiainen ruohikolla) jakoi tällaisen kuvan (kaikille avoin julkaisu).
Tein edelliseen luokitteluun pohjautuen suomenkielisen polyfenolikartan, tarkensin paria luokittelussa ollutta ryhmää (esim. muut =fenoliset alkoholit) ja poistin molekyylikaavat. Hain polyfenoleille joitakin uusia lähteitä kirjallisuudesta, joita alkuperäisessä artikkelissa ei oltu mainittu.
[poll id=”38″]
Ehkä tästä kartasta on iloa sinullekin. Jos huomaat virheitä tai muuta päivitystarvetta, ilmoitathan. Tehdään siitä vielä parempi 🙂 . Seuraavassa kirjoituksessa suomalaisten polyfenolien saannista.
Kirjallisuutta
D’Archivio et al. Polyphenols, dietary sources and bioavailability. Ann Ist super s AnItà 2007. Vol. 43, no. 4: 348-361
Manach C et al. Polyphenols: food sources and bioavailability. Am J Clin Nutr. 2004 May;79(5):727-47.Polyphenols: food sources and bioavailability. Am J Clin Nutr. 2005 Jan;81(1 Suppl):230S-242S.
Manach C et al. Bioavailability and bioefficacy of polyphenols in humans. I. Review of 97 bioavailability studies. Am J Clin Nutr. 2005 Jan;81(1 Suppl):230S-242S.
Scalbert&Williamson. Dietary Intake and Bioavailability of PolyphenolsJ. Nutr. August 1, 2000 vol. 130 no. 8 2073S-2085S
Kuva marjoista: bigstockphoto.com