WHO on asettanut prosessoidun lihan* ykköskarsinogeenien listalle ja punaisen lihan kakkoskarsinogeenien listalle. Aiheesta on tavanomaiseen tapaan revitelty liioittelevia otsikoita ja kirjoituksia (1,2). Onneksi myös asiallisia ja väärinkäsityksiä oikovia tekstejä on mediassa näkynyt (3,4). Toimin ravitsemusterapeuttina syöpäsairaala Docrates’sa (Lääkärikeskus Aavan lisäksi) ja olen pitkään kirjoitellut eri proteiinilaatujen terveysvaikutuksista blogissani. Siksipä päätin vielä tiivistää oman näkemykseni prosessoidusta lihasta, sen aiheuttamasta syöpä- ja muista terveysriskeistä.

Mitä WHO teki

WHO asetti prosessoidut lihat samaan karsinogeenisten aineiden kategoriaan kuin alkoholi tai tupakka. Tätä karsinogeeniluokkaa kutsutaan 1A-luokaksi. Tässä luokituksessa on erilaisia kemikaaleja ja nyt myös ruoka-aine. Uusi luokitus perustuu tieteellisten tutkimusten yhdenmukaisuuteen ihmisillä sekä koe-eläinmalleissa. Tähän luokitukseen ”joutuu” aineet, joiden syöpävaarallisuus on osoitettu vakuuttavasti.

Punaista lihaa koskeva tutkimusnäyttö ihmisiä koskevien väestötutkimuksien perusteella riitti ”vain” luokkaan 2, vaikka tutkijoiden mukaan mekanismi, jolla punainen liha lisää suolistosyövän riskiä on selvitetty vakuuttavasti.

Oheinen luettelo kertoo karsinogeenien luokittelun (5):

• Group 1: Carcinogenic to humans (118 ainetta, lue lista)
• Group 2A Probably carcinogenic to humans (75 ainetta, lue lista)
• Group 2B Possibly carcinogenic to humans (288 ainetta, lue lista)
• Group 3 Not classifiable as to its carcinogenicity to humans (503 ainetta, lue lista)
• Group 4 Probably not carcinogenic to humans (1 aine, lue lista)
• WHO:n ratkaisu sijoittaa prosessoitu liha luokkaan 1A-luokkaan perustuu siis tutkimusnäytön laajuuteen.

Edellä mainitun tutkimusnäytön lyhyt yhteenvetoraportti julkaistiin Lancet Oncology –tiedelehdessä (6). Pitkä versio (ns. ”monografi”) on vielä julkaisematta. Näyttää kuitenkin siltä, että tulokset pohjautuvat IACR:n ja WCRF:n yhteiseen systemoituun katsaukseen suolistosyövän riskitekijöistä, joka on jo vuonna 2011 julkaistu WCRF:n nettisivuilla (7).

Mitä WHO ei tehnyt

Prosessoitu liha lisää ruuansulatuskanavan ja erityisesti juuri suolistosyövän riskiä. Jokainen 50 grammaa prosessoitua lihaa päivässä lisää suolistosyövän riskiä 18 % (7). Tupakka lisää useiden syöpien riskiä jonkin verran mutta lisää erityisesti keuhkosyövän riskiä 170-2200 % (8). Toisin sanoen päivittäinen prosessoidun lihan käyttö lisää suolistosyövän riskin 1,18-kertaiseksi, mutta tupakointi keuhkosyövän riskin yli 2,7-23-kertaiseksi. Ero on ainakin kymmenkertainen tupakan ”eduksi”.

WHO:n luokittelun perusteella ei voi siis väittää, että prosessoitu liha olisi yhtä vaarallista kuin tupakka. Samassa 1A-luokassa voi olla, ja on, syöpäriskeiltään erilaisia aineita. Yhteistä kuitenkin näille aineille on, että ne lisäävät vakuuttavan tutkimusnäytön perusteella syöpäriskiä.

Lisää vertailua syöpäriskistä

WHO:n karsinogeenisten 1A-aineiden listalla on (ollut pitkään) myös alkoholi tupakan ja prosessoidun lihan lisäksi.

Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME) on arvioinut (9), että suomalaisten syövän vuoksi ennenaikaisesti menettämät elinvuodet ja syövän sairastamiseen kuluneet elinvuodet (DALY:t) kaikkien eri syöpämuotojen osalta ovat seuraavat:

• Prosessoitu liha 62 DALY:a/100 000 vuotta
• Alkoholi 171 DALY:a /100 000 vuotta
• Tupakka 859 DALY:a/100 000 vuotta

Toisin sanoen alkoholi lyhentää suomalaisten elämää syövän vuoksi tai sairastuttaa syöpään, lähes kolme kertaa enemmän ja tupakka noin 14-kertaa enemmän kuin prosessoitu liha.

Alla oleva kaappauskuva IHME-tietokannasta kertoo tupakoinnin (1.), alkoholin (2.), vähäisen liikunnan (3.), liian vähäisten hedelmien ja marjojen (4.), liian vähäisen/suuren kalsiumin (5.), liiallisen suolan (6.), liiallisen prosessoidun lihan (7.), liian vähäisen kuidun saannin (8.), liiallisen punaisen lihan (9.), liian vähäisen maidon (10.), suojaamattoman seksin (11.) ja huumeiden (12.) käytön osuuden kaikista suomalaisista syöpätapauksista eri syöpätyypeittäin.

Vertailussa prosessoitu liha ”häviää” paitsi alkoholille ja tupakalle, myös useille riskitekijöille, kuten liian vähäiselle hedelmien ja marjojen syönnille tai liian vähäiselle liikunnalle. On siis monia riskitekijöitä, jotka ovat vielä vaarallisempia kuin prosessoitu liha.

Suomalaisten prosessoidun lihan käyttö

Suomalaisten prosessoidun ja punaisen lihan käyttö on kansainvälistä keskitasoa. Suomalaiset ruuankäyttötutkimukset (kuten Finravinto) ja Ravintotase tiedot yhdistävä tuore tutkimus (10) kertoo suomalaisten prosessoidun ja punaisen lihan käytöstä seuraavaa:

• Prosessoidun liha käyttö
  • Miehet 290 grammaa viikossa
  • Naiset 232 grammaa viikossa
• Punaisen lihan käyttö
  • Miehet 415 grammaa viikossa
  • Naiset 386 grammaa viikossa

Ravitsemussuosituksiimme verrattuna suomalaismiehet syövät siis viikossa 205 grammaa liikaa punaista ja prosessoitua lihaa ja naiset vastaavasti 118 grammaa liikaa.

Mitä muuta prosessoidusta lihasta tiedetään?

Prosessoitu liha lisää paitsi suolistosyövän riskiä, myös tyypin 2 diabeteksen mahdollisesti myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Siksi prosessoidun lihan vähentäminen ja sen korvaaminen siipikarjan lihalla, kalalla, maitotaloustuotteilla ja palkokasveilla edistää todennäköisesti terveyttä.

Oheiset diasarjat kuvaa prosessoidun lihan ja korvaavien proteiinilaatujen vaikutuksia suolistosyövässä ja muissa vakavissa kroonisissa sairauksissa. Kuten kuvasarjasta näkee prosessoitu liha on kaikista proteiinin lähteistä epäterveellisin.

Lopuksi

WHO:n päätös liittää prosessoitu liha karsinogeenien ykkösluokkaan perustuu pitkällä aikavälillä kertyneen tutkimusnäytön laajuuteen ja yhdensuuntaisuuteen. Se ei perustu siihen, että prosessoitu liha lisäisi syövän riskiä prosentuaalisesti yhtä paljon kuin tupakka. Prosessoitua lihaa ei siis voi väittää yhtä vaaralliseksi kuin tupakkaa.

Maailman syöpätutkimussäätiö (WCRF) on suositellut jo vuodesta 2007 lähtien, että prosessoitua lihaa tulisi välttää, ja punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 300 grammaa viikossa (väestösuositus <500 g/vko). Suomalainen ravitsemussuositus suosittaa syömään prosessoitua lihaa ja punaista lihaa yhteensä korkeintaan 500 grammaa viikossa.

Prosessoitu liha lisää myös tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verenkiertoelimien sairauksien ja mahdollisesti joidenkin muiden syöpätyyppien riskiä (11). Siten prosessoitu liha on tiedetty laajasti epäterveelliseksi jo pitkään, eikä mitään uutta mullistavaa tutkimustietoa ole julkaistu.

Suomalaiset syövät prosessoitua ja punaista lihaa enemmän kuin mitä on suositus. Tämän määrän vähentäminen erityisesti prosessoitujen lihojen päästä olisi terveyttä laajasti edistävä teko, ei pelkästään syöpäriskin kannalta.

* Makkarat, pekoni, serrano-kinkku, parman kinkku, kinkku, lihaleikkeleet, meetvursti, maksamakkara ja muut lihavalmisteet, joita on suolalla, lisäaineilla ja/tai savustamalla käsitelty.