Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin siitä, miten energiaravintoiden ja eräiden tärkeimpien ruoka-aineiden saannit ovat muuttuneet Suomessa 1960-luvulta. Marketeissa kiertäessä tulee mielikuva, että suomalaiset käyttävät runsaasti oliiviöljyä. Oliiviöljy tuntuu valloittaneen öljyhyllyn parhaat paikat, TV-kokkien keittiöt niin, että rypsiöljykin jää varjoon. Kaivoin FAO:n tilastoista suomalaisen ravintorasvojen kulutuksen viimeisenä tilastovuotena eli 2011. Oheinen kuva kertoo kulutuksen vuositasolla per henkilö.
Edelliset luvut sisältävät käsittääkseni margariineihin, voi-kasviöljyseoksiin, erilaisiin teollisuuden valmistamiin ruokiin ja kotitalouksien sellaisenaan käyttämät rasvat. Luvut eivät sisällä luontaisesti elintarvikkeissa esiintyviä rasvoja kuten kerman, juuston, lihojen, kalojen, pähkinöiden jne. rasvaa.
Kokonaiskulutus oli siten 43 grammaa näkyvää rasvaa päivässä/hlö (15 700 g/v). Loppu rasva päivää kohden tulee pääasiassa piilorasvoista kuten lihoista, lihavalmisteista, kaloista, juustoista, kermasta, pähkinöistä jne. Luvuissa ei ole mukana myöskään varsin marginaaliset kalaöljy ja laardi.
Rypsiöljyn suuri osuus selittynee valistustyön ja suomalaisen maatalouspolitiikan ohella erityisesti sen vahvalla asemalla teollisuudessa (esim. margariinin, einesten ja leivonnaisten raaka-aineena) ja laitosruokaloiden sekä ravintoloiden rypsiöljyn suosimisella. Oliiviöljyn käyttö on tilaston mukaan jopa vähäisempää kuin auringonkukkaöljyn. Saaneeko oliiviöljy sitten hyllymetrinsä enemmänkin sen vuoksi, että kauppa saa sillä paremman hinnan (katteen) kuin rypsi- ja rapsiöljyllä? Monet erikoisöljyt kuten kookosöljy ei mahdu lainkaan ko. tilastoon vaan on yhdessä muiden öljyjen kanssa luokassa muut öljyt (FAO ei erittele niitä).
Vertailun vuoksi Kreikan vastaava tilaston:
| kg/v/hlö | |
| Oliiviöljy | 14,7 |
| Auringonkukkaöljy | 7,3 |
| Maissiöljy | 2,8 |
| Voi | 1,1 |
| Soijaöljy | 0,9 |
| Maapähkinäöljy | 0,3 |
| Pellavansiemenöljy | 0,3 |
| Seesaminsiemenöljy | 0,3 |
FAOSTAT:in tilastojen luotettavuuteen saa suhtautua skeptisesti. Itse en kuitenkaan tiedä parempaakaan tilastointijärjestelmää, ja perustuuhan FAO:n luvut Suomen osalta Ravintotaseen lukuihin.
Lähde
Food and agriculture organization of the United Nations, statistics division, FAOSTAT. Perustuu eri maiden ravintotasetietoihin (Food Balance Sheet). Tietokanta löytyy netistä täältä.