Karkeasti voidaan sanoa, että eri Välimeren maissa joka neljäs (25 %) noudattaa kutakuinkin sellaista ruokavaliomallia, jota voimme kutsua terveelliseksi eli traditionaaliseksi Välimeren ruokavalioksi. Hieman suurempi väestön osa (karkeasti 35 %) syö Välimeren maissa kovin epäterveellisesti, ja loput (karkeasti 40 %) on sieltä jossakin puolivälistä. Vaihtelu eri ikäisissä ja eri maissa oli suurta; yhdessä kohortissa 7 % söi terveellisesti ja toisessa ääripäässä oli eräs ikääntyneiden kohortti jossa 55 % söi terveellisen välimerellisen mallin mukaan. Yhdessä kohortissa 87 % tuli kategorisoiduksi epäterveellisesti syöviksi.
Mediterranean populations have been showing low to moderate adherence to MD [Mediterranean diet] in the past 10 years. Therefore, there is an urgent need to improve adherence to MD by younger and older adults, and for men and women, even in the countries of its origin.
Nämä Välimeren maissa havaitut prosentit ovat melko hyvin linjassa suomalaisten ravitsemustottumusten kanssa, sillä Suomessa joka toinen ajattelee syövänsä suosituksen mukaisesti mutta todennäköisesti vain noin joka viides todella syö melko tai hyvin terveellisesti.
On tärkeää olla mielikuvissaan sotkematta Välimeren maissa tarjottua ravintoloiden turistiruokaa siihen ruokavalioon mitä tarkoitetaan terveellisellä Välimeren ruokavaliolla, kuten ravitsemustietelijät sen ymmärtävät. Edellä mainitut prosenttiluvut tarkoittavat tätä terveellistä eli traditionaalista ruokavaliomallia, ei sellaista ruokaa mihin usein törmäämme turistina tavanomaisissa ravintoloissa turistikohteissa.
Terveellinen eli traditionaalinen ruokavalio oli vallalla Välimeren maissa 1900-luvun alussa, jonka jälkeen teollinen ruokatuotanto, lisättyä sokeria runsaasti sisältävien juomien ja syötävien, prosessoitujen lihojen, raffinoitujen hiilihydraattien, ja pikaruokien lisääntynyt tarjonta, amerikkalaiset vaikutteet, ja lukuisat yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Välimeren maissa ruokailutottumukset muistuttavat entistä enemmän muita länsimaalaisia, esimerkiksi amerikkalaisia ruokailutottumuksia.
Asia kannattaa katsoa myös vastakkaisesta näkökulmasta. Suomeen saapuva turisti saa käsityksen suomalaisesta ruokavaliosta lähinnä meidän ravintolatarjonnan kautta, ei hän tiedä (yleensä) tarkkaan mitä suomalainen suosituksen mukainen ruoka mahtaa olla, eikä hän tiedä miten moni Suomessa kykenee noudattamaan suomalaisia ravitsemussuosituksia, syö terveellisesti.
Meidän ravitsemustieteiliijöiden määrittelemä ja tässä tutkimuksessa käytetty Välimerellinen ruokavaliomalli on määritelty esimerkiksi tässä kirjoituksessani, ja alla oleva taulukko (Davis et al. Nutrients 2015) kertoo myös tiivistetysti sen mistä on kysymys. Traditionaalisen Välimerellisen ruokavalion määritelmiä on hieman erilaisia, mutta aina käytännössä on samoista periaatteista eli ruokavalintojen painotuksesta on kyse. Käytännössä kyse on hyvin samanlaisesta ruokavaliomallista mitä meillä suositetaan, ja on suositettu pitkään.
Lähde
Obeid, C.A., Gubbels, J.S., Jaalouk, D. et al. Adherence to the Mediterranean diet among adults in Mediterranean countries: a systematic literature review. Eur J Nutr (2022). https://doi.org/10.1007/s00394-022-02885-0