Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist haastoivat ravitsemustietelijöitä Turpaduunari-blogissa perustelemaan miksi ihmeessä pitäisi juoda rasvatonta maitoa. Yleensä en tällaisiin julkisiin ”haasteisiin” lähde, mutta tähän lupauduin.  Enemmän rasvaa sisältävistä maitotaloustuotteista on ilmestynyt paljon yllättävääkin tutkimustietoa, joten aihe on ajankohtainen. Nämä maitorasvaa koskevat viimeaikaiset tutkimukset ovat enempi vähempi sekavana vyyhtinä ajatuksissani –vyyhti kaipasi selvittelyä 😊. Sopivasti tähän saumaan sattui myös Sotkamon maito- ja voijupakka.

Tässä kirjoituksessa ei pureuduta siihen, onko maito tai maitotaloustuotteet terveellisiä sinänsä tai onko maidon homogenoinnilla jotain tekemistä terveyden kanssa. Näistä aiheista olen kirjoittanut aiemminkin, eikä johtopäätökseni ole oleellisesti muuttunut näiden aiempien kirjoituksieni johtopäätöksistä.

Nyt on kyse rasvattoman/vähärasvaisen maidon ja täysmaidon terveyseroista. Ja toissijaisesti vähärasvaisten maitotaloustuotteiden ja täysrasvaisten maitotaloustuotteiden terveyseroista.

Tutkimusviitteet harmailla kirjamilla linkkeinä tekstissä.

Uusitalon tutkimusluettelosta

Sami Uusitalo oli poiminut liikapainoa, tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymään (MBO) koskevia tutkimuksia. Uusitalo ei käsitellyt muita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, niihin liittyviä riskitekijöitä tai syöpää, jotka sinänsä ovat terveyden ja tautitaakkamme kannalta keskeisiä. Suuri osa tutkimuksista puolsi Uusitalon näkemystä ja mutta ei kaikki. Listalla oli vain yksi meta-analyysi eli useiden tutkimuksien kooste, valtaosa oli yksittäisiä väestötutkimuksia. Joukossa oli yksi satunnaistettu tutkimus.

Maidon rasvapitoisuus: painonhallinta

Siirryn nyt käsittelemään pelkän maidon rasvan määrää ja painoa. Käsittelen erikseen jäljempänä yleensä runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden ja painon, diabeteksen, MBO:n ja muiden sairauksien yhteyttä.

Aikuisilla ainoa maidon laatua ja painonhallintaa löytämäni meta-analyysi/yhteisanalyysi (pooled analysis), jonka löysin tulee Jenkeistä. Harvardin sairaanhoitaja- ja lääkärikohorttien yhteisanalyysissä sen paremmin rasvaton/vähärasvainen (skim/low fat)  kuin  täysmaito (whole milk) eivät olleet yhteydessä painoon täysimääräisten tilastollisten vakiointien jälkeen. Sen sijaan pelkällä iällä vakioidussa mallissa täysmaito näytti lihottavalta mutta vähärasvainen/rasvaton maito ei. Tämä tutkimus julkaistiin arvostetussa NEJM-tiedelehdessä, ja siinä oli mukana 120 000 amerikkalaista 20 vuoden ajalta. Ainoastaan sokerilimut ja hedelmämehut näyttivät jossain määrin lihottavilta.

Tässä kolmen tutkimuksen yhteisanalyysissä rasvaton ja täysrasvainen maito pärjäsivät siis yhtä hyvin painonhallinnan kannalta. Molemmat saivat ns. puhtaat paperit. Harvardin kohorttitutkimukset tunnetaan korkealaatuisina.

Lasten tai nuorten osalta on julkaistu joitakin yksittäisiä tutkimuksia maidon rasvapitoisuudesta ja painosta, mutta niitä ei ole tietääkseni kasattu meta-analyysiksi. Yksittäiset tutkimukset näyttävät suosivan täysmaitoa.  Berkley et al. etenevässä kohorttitutkimuksessa, jota Uusitalo lainasi myös, rasvattoman maidon käytti oli yhteydessä painoindeksi nousuun seuranta-aikana, kun taas täysrasvaiset eivät olleet. Vanderhout et al. 2016 ja Scarf et al. 2013 päätyivät etenevissä kohorteissa myös tulokseen, että rasvaton ja vähärasvainen maito oli yhteydessä lihavuuteen, mutta he päättelivät:

”Consumption of 1%/skim milk is more common among overweight/obese preschoolers, potentially reflecting the choice of parents to give overweight/obese children low-fat milk to drink.”

Olen taipuvainen uskomaan edellä lainatun tutkijoiden tulkinnan käänteisestä kauseliteetista eli siitä, että lihavuuteen taipuvaisille ryhdytään enenevässä määrin tarjoamaan vähärasvaisia tai rasvottomia tuotteita asian ratkaisemiseksi, ja siksi rasvaton maito näyttäytyy lihottavana. Edellistä tutkijoiden tulkintaa vahvistaa sekin, että välillä väestötutkimuksissa saadaan outoja järjenvastaisia tuloksia todennäköisesti käänteisen kausaliteetin vuoksi. Vai uskooko joku teistä aidosti, että makeisten runsas syönti voisi todella ”suojata” lihavuudelta kuten tässä viime vuonna julkaistussa kohorttien meta-analyysissä näytti käyvän. Tai että jäätelö ”suojaa” tyypin 2 diabetekselta, kuten yhdessä meta-analyysissä havaittiin?

Maidon rasvapitoisuus:  tyypin 2 diabetes

Maidon laadusta ja tyypin 2 diabeteksesta löytyy ainakin kolme etenevien kohorttitutkimuksien meta-analyysiä. Ensimmäiset julkaistiin vuonna 2013, joissa molemmissa Aune et al. ja Gao et al. osoittivat, että rasvattoman tai vähärasvaisen maidon juominen on yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen varaan, kun taas täysrasvaisen maidon juominen oli yhteydessä suurempaan diabeteksen vaaraan. Eli juuri päinvastoin kuin Samin kirjoitus antoi ymmärtää.

Koska kiinnostuksenani on ainoastaan se, mikä on totuus maidon laatua koskevissa tutkimuksissa, esittelen tarkemmin uusimman aiempia laajemman meta-analyysin maidon laadusta vuodelta 2016. Tähän hollantilaiseen etenevien kohorttien meta-analyysin otettiin lisäksi kaksi uudempaa tutkimusta vuodelta 2015, jotka eivät olleet olemassa vuonna 2013.

Tässä viimeisimmässä maidon laatua koskevassa meta-analyysissä pelkällä maidon laadulla ei ollut vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin (huomaa alempana koko maitotaloustuoteryhmää koskeva analyysi). Vähärasvainen/rasvaton maito ei vähentänyt , eikä myöskään lisännyt tyypin 2 diabeteksen riskiä. Samat sanat täysrasvaisesta maidosta. Alla olevat kuvat meta-analyysisin supplementtiosasta kertovat asiasta tarkemmin.

Metabolisesta oireyhtymästä ja maidon laadusta ei löydy meta-analyysiä, tai ainakaan minä en niitä löytänyt. Metabolisen oireyhtymän määritelmät (vyötärön ympärys, verenpaine, verensokeri, lipidihäiriö) tulevat käsitellyiksi jäljempänä tässä tekstissä.

Maidon rasvapitoisuus: Satunnaistettu 20 vuoden mittainen Strip baby -tutkimus

Edellisten tutkimusten heikkous on se, että ne ovat epidemiologisia tutkimuksia, joskin epidemiologisten tutkimusten parhaasta päästä eli eteneviä kohortteja. Näistä tutkimuksista ei voi suoraan päätellä syy-yhteyksiä. Siihen tarvitaan satunnaistettuja tutkimuksia.

Suomessa aloitettiin vuonna 1992 kansainvälistä mainetta laajasti niittänyt ja ainutlaautuinen Strip baby -tutkimus. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta verrokkiryhmään ja interventioryhmään. Interventioryhmän lapsien vanhempia ohjeistettiin käyttämään rasvatonta maitoa, margariinia, rypsiöljyä ja tutkimuksen edetessä myöhemmin myös muita ravitsemussuositusten mukaisia terveyttä edistäviä ruokia. Kontrolliryhmän lasten vanhempia käskettiin käyttämään rasvaisempaa kevytmaitoa (ei sentään täysmaitoa), ja he saivat vapaammin valita levitteensä leivälle ja rasvansa ruokiin. Kontrolliryhmää ei ”pakotettu” voin käyttöön, ainoastaan rasvaisemmalle maidolle.

”Type of milk was the major subject matter of the counselling during the first months of the trial, but suggestions were also made to change from products containing large amounts of saturated fat to products with either less saturated fat or to products with more unsaturated fat instead of saturated fat. During the course of the trial, also ample use of vegetables, fruits and berries as well as whole-grain products was encourage.” Lähde täällä

Tutkimus on ollut käynnissä yli 20-vuotta, ja siitä saadut tulokset verisuoniterveyden kannalta ovat vakuuttavia.

Rasvatonta maitoa juomaan satunaistetut lapset lihoivat vähemmän kuin kevytmaidolle satunnaistet (kontrollit). Vaikus oli selvä vain tytöillä.

”At the age of 10 years, 10.2% of the intervention girls and 18.8% of the control girls were overweight (P=0.0439), whereas 11.6% of the intervention boys and 12.1% of the control boys were overweight (P≈1.00). Only three children in the intervention group were obese at some age point, whereas 14 control children were classified as obese at some age point.”

Metabolisen oireyhtymän riski oli rasvatonta maitoa juovilla 41 % pienempi, kun lapset olivat ehtineet 15-20 vuoden ikään.

”We have demonstrated that the intervention given in the STRIP study substantially (by 41%) decreased the risk of MetS among healthy participants between 15 and 20 years of age.”

Rasvatonta maitoa juovilla lapsilla oli alhaisempi veren LDL- ja kokonaiskolesteroli jo vauvaiässä ja vielä aikuisuuden kynnyksellä.

Rasvatonta maitoa juovilla oli alhaisempi verenpaine aikuisuuden kynnyksellä.

”We conclude that restriction of saturated fat from infancy until 15 years of age decreases childhood and adolescent blood pressure with a meaningful population-attributable amount.”

Rasvatonta maitoa juovilla oli parempi insuliiniherkkyys (hyvä asia diabeteksen ehkäisyä ajatellen).

”In conclusion, the favorable effect of the STRIP intervention on insulin sensitivity extends from childhood to pubertal age and further into early adulthood.”

Edelleen rasvatonta maitoa juoneilla pojilla (vaan ei tytöillä) oli alhaisempi apolipoproteiinia B-pitoisuus  ja suurempi LDL-partikkelikoko . Apolipoproteiini B on LDL-kolesterolia tarkempi sepelvaltimotaudin riskitekijä. Joidenkin asiantuntijoiden, vaan ei enemmistön, mielestä suuri LDL-partikkelikoko on tärkeää sydänterveyttä ajatellen.

Nämä kaikki muutokset ovat terveyttä laajasti edistäviä, kyse ei siis ollut ”vain kolesterolista”, eikä kasvussa tai ravintoaineiden saannissa, eikä myöskään neurologisessa kehityksessä havaittu mitään puutteita rasvatonta maitoa juovilla ja margariinia syövillä.

Strip baby -tutkimuksessa saadut tulokset ovat todennäköisesti yhdistelmä rasvattoman maidon, margariinin rypsiöljyn käytön ja muiden mahdollisten hyvien ravitsemusuositusten mukaisten valintojen yhteispeliä, eikä vain rasvattoman maidon aikaansaaannosta yksistään (joskin juuri rasvattoman maidon käyttöä painotettiin). Ehkä Sotkamossakin kannattaisi selata tämän tutkimuksen tuloksia ja harkita margariinin ja rasvattoman maidon suosimista?

Maidon rasvapitoisuus: syöpä

Rasvattoman maidon juonti on yhdistynyt vähäisempään rintasyövän vaaraan etenevien kohorttitutkimuksien meta-analyyseissä, mutta täysmaito ei ole ollut sen enempää syövän riski kuin suojatekijäkään. Täysrasvaisen maidon käyttö on yhdistynyt 11 etenevän kohorttitutkimuksen meta-analyysissä suurempaan kuoleman vaaraan eturauhassyöpään sairastuneilla. Rasvottomalla tai vähärasvaisella maidolla tätä yhteyttä ei havaittu. Muita maidon rasvan laatua ja eri syöpiä koskevia meta-analyysejä en löydä.

En usko, että maidon laadulla on merkittävää vaikutusta syövän ilmaantumiseen. Mutta olemassa olevien tutkimusten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että syövän kannalta rasvaton maito saattaisi olla hieman parempi vaihtoehto.

Maitotaloustuotteet: Paino, vyötärön ympärys ja lihavuus

Maitotaloustuotteiden, ei siis vain maidon, rasvapitoisuuden vaikutusta painoon on selvitelty vuonna 2016 julkaistussa etenevien kohorttien meta-analyysissä. Tämä lienee uusin meta-analyysi aiheesta. Meta-analyysin mukaan sen paremmin runsas täysrasvaisten maitotaloustuotteiden kuin vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei ollut yhteydessä painoon, eikä vyötärön ympärykseen. Kummatkaan eivät ”lihota” eikä ”laihduta”.

” No significant effects on changes in body weight could be observed when pooling the highest vs. lowest dairy, yogurt, cheese, whole-fat dairy, and low-fat dairy intake categories. [Regarding waist] No significant associations could be observed for milk, low-fat dairy, high-fat dairy, yogurt and cheese consumption.  ”

Sen sijaan täysrasvaisten maitotuotteiden käyttö yhdistyi pienempään pienempään liikapainon/lihavuuden (adiposity) riskiin.  Kuva aiheesta löytyy alla olevasta tästä linkistä.

”However, sensitivity analysis comparing low-fat vs. whole-fat dairy yielded in a significant reduction for adiposity only for whole fat dairy products (S6 Fig).”

Kävi siis niin, että kehon painoon tai vyötärön ympärykseen maitotaloustuotteen rasvapitoisuudella ei ole vaikutusta, mutta  lihavuuden riskiin oli. Mitä tällaisesta ristiriidasta pitäisi ajatella? Tulkintani on, että jos maitotuotteen rasvapitoisuudella on jotain vaikutusta painoon/lihavuuteen niin se on melko pieni.  Lisäksi tämä  ristiriita voisi viitata siihen, että liikapainoiset siirtyvät käyttämään vähärasvaisia tuotteita onnistuakseen painonhallinnassa (käänteinen syy-seuraussuhde).

Edelliset tutkimukset ovat epidemiologisia tutkimuksia. Satunnaistetuissa, joskin melko lyhytkestoisissa, tutkimuksissa noin 4 maitotuoteannoksen/pv syöttäminen on lisännyt aikuisten painoa, kun ohjeita muun ruuan vähentämiseksi ei ole annettu, vaan maitotuote on tullut kaiken muun ruuan päälle. Aiheesta on Benatar et al. Fig 3.  (2013) meta-analyysi. Tuo alla oleva modest tarkoitti 0,4-0,8 kiloa tutkimusaikana. Ei ole kuitenkaan tietoa oliko painon nousu lihasta vai rasvaa pääasiassa.

”Increase in both whole and low fat dairy food, without other dietary interventions, is associated with a modest weight gain, with no or minor effects on other cardio-metabolic risk factors.”

Lasten osalta asiaa on selvitetly vähemmän. Bigorni et al. (2014) etenevässä kohorttitutkimuksessa vähärasvaiset maitotuotteet eivät olleet yhteydessä lihavuuteen, eli olivat neutraaleja, mutta runsasrasvaiset maitotaloustuotteet olivat yhteydessä pienempään lihavuuden riskiin.

Maitotaloustuotteet: Sydän- ja verisuonisairauksien riski ja verenpaine

Tästä aihepiiristä löytyy myös erinomainen meta-analyysien sateenvarjokatsaus, joka kattaa aihepiirin viimeaikaiset meta-analyysit ja siten aiempien vuosikymmenien etenevien kohorttien tai satunnaistettujen tutkimusten tulokset. Tämä laaja katsaus on kaikkien ilmaiseksi luettavissa.

Kuten katsauksesta oteva taulukko (table 2) osoittaa vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö yhdistyy pienempään aivoinfarktien, kohonneen verenpaineen (hypertension) ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Olen tehnyt taulokosta tämän kirjoituksen aihetta koskevan lyhennelmän (kts. alla). Runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei yhdistynyt minkään sairauden tai riskitekijän pienempään riskiin, vaan oli joko neutraalia tai epävarmaa heikkolaatuisesta tutkimustiedosta johtuen. Peukku ylös kertoo, että tutkimustiedon laatu on kohtuullinen tai korkea, peukku alas kertoo, että tutkimustiedon laatu on heikko tai erittäin heikko. Tiedon on kerätty tästä alkuperäistaulukosta.

Huomio! Tämä tutkimus ei ole yksittäinen tutkimus tai edes meta-analyysi, vaan sairauskohtaisten aiempien meta-analyysien sateenvarjokatsaus eli umbrella review. Se siis kattaa aihepiirin tutkimukset erittäin laajasti monen vuosikymmenen ajalta.

Linkitän varmuuden vuoksi tähän epäilijöillä kutakin taulukossa olevaa havaintoa (solua) koskevat uusimmat ja siten laajimmat meta-analyysit (runsasrasvaiset vs. vähärasvaiset):

• Sydän- ja verisuonitaudit, meta-analyysiä ei ole. Siksi taulukossa 👎 ja harmaa
• Sepelvaltimotauti, meta-analyysi /table 2
• Aivohalvaus, meta-analyysi /table 2
• Kohonnut verenpaine, meta-analyysi
• Metabolinen oireyhtymä, meta-analyysiä ei ole. Siksi taulukossa 👎 ja harmaa
• Tyypin 2 diabetes, meta-analyysi/Suppl Fig. 2&3

Maitotaloustuotteet: paastoverensokeri

Rasvaisten maitotaloustuotteiden vaihtamisesta vähärasvaisiin paastoverensokeria silmällä pitäen on tehty meta-analyysi  Benatar et al. Fig. 5.  (2013). Koehenkilöille syötettiin yksinkertaisesti joko runsasrasvaisia maitotaloustuotteita tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita. Tässä meta-analyysissä paastoverensokeri oli korkeammalla heille, joille syötettiin runsasrasvaisi maitotaloustuotteita. Tulos nähti riippuvan yhden tutkimuksen tuloksesta, jossa runsasrasvaiset maitotuotteet olivat eduksi.

Laajan satunnaistettujen tutkimuksien meta-analyysin  mukaan yleinen rasvan vaihtokauppa tyydyttyneestä rasvasta (maidon tai maaeläimen rasvasta) tyydyttymättömään (kasviöljyt tai pähkinät jne.) on eduksi sokeriaineenvaihdunnalle.

Maitotaloustuotteet: Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli

Edellä mainittu meta-analyysien sateenvarjo-analyysi ei kuitenkaan kattanut maitotaloustuotteiden vaikutusta veren LDL-kolesteroliin (”paha kolesteroli”).

Jo vuosikymmeniä sitten tehdyt kolesteroli-rasvan vaihtokauppatutkimukset kertovat, että kun täysmaito ja voi vaihdetaan rasvattomaan maitoon ja margariiniin tai kasviöljyyn niin kokonais- ja LDL-kolesteroli tippuu. 395 syöttötutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että LDL-kolesteroli tippuu vaihtokaupan seurauksena. Tosin, näissä tutkimuksissa on usein ollut kysymys laajoista kokonaisruokavaliota koskevista rasvamuutoksita, voin ja maitorasvan lisäksi lihan rasvaa on pyritty vaihtamaan tyydyttymättömään rasvaan.

Rasvaisten maitotaloustuotteiden vaihtamisesta vähärasvaisiin LDL-kolesterolia silmällä pitäen on tehty meta-analyysi  Benatar et al.  (2013). Huomioi, tätä meta-analyysiä tulkitessa, että yhtä aikaa ei lisätty tyydyttymättömän rasvan käytöä, eli rasvan vaihtokauppaa ei tapahtunut.  Koehenkilöille syötettiin yksinkertaisesti joko runsasrasvaisia maitotaloustuotteita tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita tavallista enemmän. Kummallakaan maitotaloustuoteryhmällä ei ole ratkaisevaa merkitystä veren LDL-kolesterolille, vaikkakin trendi suosi vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja kahdessa tutkimuksessa runsasrasvaisten maitotuotteiden käyttö lisäsi LDL-kolesterolia. Yhdessäkään tutkimuksessa runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei vähentänyt LDL-kolesterolia suhteessa vähärasvaisiin tuotteisiin.

”There was no change in LDL cholesterol when whole fat dairy (+3.30, -4.30 to 10.90mg/dl]) or low fat dairy (-1.42 ,-4.74, to 1.91mg/dl) food was increased. Results were similar for shorter and longer periods of dietary intervention and for studies which included normal and overweight or obese participants.”

Benetar et al. jättivät huomiotta kolme vanhempaa tutkimusta, joissa täysmaidon vaihtaminen rasvattomaan vähensi LDL-/kokonaiskolesterolia. Steinmetz et al. tutkimuksessa (1994) täysmaidon vaihtaminen rasvattomaan vähensi LDL-kolesterolia 2,96 →2,64 mmol. Rasvaton maito laski eräässä toisessa tutkimuksessa teinien veren kolesterolipitoisuutta, kun taas täysrasvainen jogurtti ja kerma lisäsi veren kolesterolipitoisuutta.Kolmannessa tutkimuksessa kokonaiskolesteroli nousi täysmaitoa juomalla (1 L/pv) 9 % lähtötilanteeseen nähden.

Sitten muutama mielenkiintoinen nyanssi kolesterolista ja maidon rasvasta. Kaksi vuotta sitten ilmestyi ruotsalaistutkimus, jossa havaittiin, että maidon rasvapallosen solukalvo (milk fat globules) saattaa osittain suojata kerman ja täysmaidon kolesterolia nostavavalta vaikutukselta. Hyvin tehdyssä ruotsalaistutkimuksessa kirkastettu voi, tai tarkemmin voiöljy, nosti kolesterolia, mutta sama määrä (40 g) maidon rasvaa erikoistavalla tehdyn kerman muodossa ei nostanut kolesterolia lähtötilanteeseen nähden. Ryhmien välillä oli 0,31 mmol/l ero LDL-kolesterolin muutoksessa 8 viikon intervention aikana.

Lisäksi usean satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysin näyttö osoittaa, että voi nostaa enemmän kolesterolia kuin sama määrä maitorasvaa juuston muodossa, syyksi arveltiin mm. kalsiumia. Olen aiemmin käynyt läpi tämän juustoa ja voita koskevan meta-analyysin täällä. Kaikkinensa nämä tutkimukset viittaavat siihen, että maitotaloustuotteissa on ”ainesosia”, jotka estävät osittain, vaan ei täysin, maitorasvan aiheuttamaa kolesterolin nousua.

Kun rasvaisia maitotaloustuotteita korvataan ruokavaliossa kasvikunnan rasvoilla (tai täysjyväviljoilla), silloin vähenee sekä sepelvaltimotaudin että aivohalvauksen vaara. Tällainen vaihtokauppa tapahtuu esimerkiksi, kun vaihdetaan päivittäinen täysmaito rasvattomaan ja lisätään samalla vaikkapa pähkinöihin tai rypsiöljyn käyttöä. Harvardin  kolmen suuren kohortin yhteisanalyysi kertoo riskin vähenemästä kun siirrytään maitorasvasta tyydyttymättömään.

Maitotaloustuotteet: Kuoleman vaara

Jos edellä mainittuja tutkimuksia katsoo helikopteriperspektiiviistä, vaikuttaa siltä, että maitotaloustuotteiden rasvaisuudella yksistään (isoloidusti) ei ole ratkaisevaa vaikutusta terveydelle. Niinpä sen paremmin runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö kuin rasvattomien tai vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei ole ollut itsenäisesti yhteydessä uuden meta-analyysin mukaan kuoleman vaaraan (supplementti, table 21).

Yhteeveto

Olen kasannut oheiseen taulukkoon edellisen tekstin päätulokset. Lihavoidulla kirjoitetut edut/haitat satunnaistetuista tutkimuksista ja tavalliset tekstillä kirjoitetut edut/haitat on havaittu etenevissä kohorttitutkimuksissa.

Lopuksi

Kuten tekstistäni näkee maidon rasvapitoisuuteen liittyvä tutkimustieto on varsin moninaista ja melko vaikeasti tulkittavaa. Kovin mustavalkoisia johtopäätöksiä ei voi tästäkään asiasta vetää, mutta vaakakuppi kallistuu kyllä vähärasvaisten maitotaloustuotteiden eduksi.  Siksi suositan edelleen vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja rasvatonta maitoa pääasialliseksi maitovalinnaksi.

Kaikkinensa pelkällä maidon rasvapitoisuudella ei ole vaikuttasi olevan aivan ratkaisevaa vaikutusta terveydelle. Näinhän se on monessa muussakin ravintotekijää koskevassa asiassa, kokonaisuuden pilkkominen hyvin pieniin palasiin monimutkaistaa tulkintaa tai tekee siitä lähes mahdotonta. En esimerkiksi usko, että näkisimme saksanpähkinän ja maapähkinän terveysvaikutuksissa ratkaisevaa eroa, vaikka rasvan laadussa ja määrässä on eroa. Terveellinen syöminen on ainakin 10-19 osatekijän summa, josta on lähes mahdotonta erotella yhden tekijän (maitotaloustuotteiden) osatekijän (rasvapitoisuuden) merkitystä vakuuttavaan tieteeseen perustuen. Soraääniä mahtuu sekaan.

Terveyshyötyä tulee eniten, kun maitorasvan määrä vähenee ja samalla kasviöljyistä, siemenistä, pähkinöistä ja kalasta peräisin olevan rasva korvaa poistunutta maitorasvaa. Erityisesti suomalainen parisen vuosikymmentä jatkunut Strip baby -tutkimus on näyttänyt, että rasvatonta maitoa, margariinia ja rypisöljyä suosimalla lapsista kasvaa terveempiä aikuisia. Näillä linjoilla suosittaisin tämänkin analyysini pohjalta jatkamaan.

PS. On olemassa tutkimuksia, joihin Uusitalokin viittasi, joiden mukaan maitorasvan käyttöä kuvaavien biomarkkereiden valossa tyypin 2 diabeteksen riski olisi pienempi maitorasvaa runsaammin saavilla. Tutkimusten jälkeen on kuitenkin havaittu, että ko. biomarkkerit saattavatkin olla yhtä hyvin esimerkiksi kalan, margariinin käytön tai kuidun saannin markkereita tosiasssa.

[Korjaus 6.1.2017: jäätelöä koskevassa meta-analyysissä luki erheellisesti lihavuudelta, kun ko. meta-analyysi käsitteli tyypin 2 diabetesta. Lihavuus ➝ tyypin 2 diabetes]