Sydänliiton ravitsemussuositukset päivitetty (vieraskirjoitus)

Sydänliiton ravitsemuksen asiantuntijaryhmä on laatinut Ruoka sydänterveyden edistämisessä -ravitsemussuositukset sydänterveyden edistämiseen, sydäntautien riskitekijöiden pienentämiseen ja potilaiden kuntoutumisen edistämiseen vuodesta 2004 lähtien. Edellisen kerran päivitys tehtiin vuonna 2010. Suositukset ovat perustuneet kansainvälisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijaryhmien kannanottoihin sekä Pohjoismaisiin ja Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Näiden taustalla on ollut tieteelliset systemaattiset katsaukset aiheeseen liittyen. Lisäksi työryhmä otti huomioon viimeisimmät tutkimukset ja meta-analyysit. Viimeisin päivitys Sydänliiton ravitsemussuosituksista julkaistiin lokakuun alussa verkossa.

Sydänliiton ravitsemussuositukset keskittyvät sydänterveyden edistämiseen ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota sydäntautien riskitekijöiden vähentämiseen ruokavalion keinoin ja eri sydänpotilasryhmien erityistarpeisiin. Lisäksi suositukset on haluttu laatia niin, että ne palvelevat terveydenhuollon ammattilaisia asiakkaiden ravitsemusohjauksessa mahdollisimman hyvin ja vastaavat vastaanotolla usein esitettyihin kysymyksiin. Suositukseen on liitetty taulukoita, kaavioita ja kuvia, jotka havainnollistavat ruokavalion koostamista käytännössä.

Päivitykset

Uusissa suosituksissa tehtiin seuraavia muutoksia:

• lisättiin
  • pähkinät ja siemenet pehmeän rasvan lähteisiin,
  • transrasvasuositus tyydyttyneen rasvan saantisuosituksen oheen,
  • maininta punaisen lihan rajoittamisesta, ja
  • proteiinin saantisuositus
• muokattiin
  • alkoholisuositusta,
  • kokonaisrasvan saantisuositusta, ja
  • kovan rasvan (tyydyttynyt+trans) saantisuositusta
• poistettiin
  • kolesterolin saantisuositus koko väestöä koskevasta suosituksesta, ja
  • suora käyttösuositus omega-3-valmisteista

Miten näihin päädyttiin?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ottivat kantaa punaiseen lihaan, joten sen käyttösuositus päädyttiin lisäämään yleisenä kaikille sopivana ohjeena myös sydänterveyttä edistävään ravitsemussuositukseen. Näin tehtiin, vaikka punaisella ja prosessoidulla lihalla ei ole toistaiseksi todettu selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Niiden käyttö on kuitenkin yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen sekä lihavuuteen, jotka ovat sydäntautien riskitekijöitä.

Pähkinät alkavat olla jo osalla suomalaisista arkiruokaa, joten ne nähtiin hyvänä lisänä pehmeän rasvan saannissa. Keskimäärin suomalaisessa ruokavaliossa olisi varaa lisätä pehmeän rasvan saantia edelleen kovan rasvan sijaan (Finravinto 2012, THL).

Proteiini on ollut tapetilla erilaisten trendidieettien myötä, joten se lisättiin suositukseen mukaan. Toisaalta eläinperäisen proteiinin runsaasta saannista voi olla haittaa ja on viitteitä siitä, että tällainen ruokavalio on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien suurentuneeseen riskiin. Toisaalta kasviperäinen proteiini voi tuoda hyötyäkin sydäntautien riskitekijöiden hallinnassa. Erityisesti ikääntyneiden sydänpotilaiden riittävästä energian ja proteiinin saannista on hyvä pitää huolta.

Alkoholisuositus muutettiin naisilla liberaalimpaan suuntaan. Työryhmässä todettiin, että aikaisempi suositus 2 ravintola-annosta alkoholia miehille ja 1 annos naisille oli liian ”ankara” naisten alkoholin käyttösuositukseksi. Siksi päädyttiin muokkaamaan suositusta Kohonneen verenpaineen –käypä hoito suosituksen (2014) mukaiseksi eli miehille enintään 14 ja naisille 9 enintään ravintola-annosta viikossa. Tämä suositus pätee vain sydänterveyden osalta. On siis muistettava, että syövän suhteen ei ole olemassa alkoholin turvallista annosmäärää. Kokonaisrasvan, kovan rasvan ja transrasvan suositukset muokattiin yhteneväksi Suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa.

Ruoan kolesterolin saantisuositus oli ollut keskusteluissa jo pidemmän aikaa työryhmässämme. Koska perimä vaikuttaa vahvasti ruoan kolesterolin lipidivaikutuksiin, päätimme poistaa kolesterolin saantisuosituksen koko väestöä koskevista suosituksista. Arviolta kolmasosalla suomalaisista kolesterolin imeytyminen ruoasta on tehokkaampaa ja vaikuttaa siten myös veren kolesterolipitoisuuteen. Tyydyttyneen rasvan saantisuositus ohjaa rasvattomien ja vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöön, jolloin myös kolesterolin saanti vähenee. Maitorasvaa sisältävien tuotteiden kolesterolipitoisuushan on suoraan yhteydessä rasvan määrään. Sydänpotilaille ja lipidipotilaille kuitenkin suositellaan edelleen kolesterolin saannin vähentämistä 200 mg:aan päivässä. Tällöin myös esimerkiksi kananmunan keltuaisten käyttöä on hyvä kohtuullistaa noin kahteen kappaleeseen viikossa.

EPA ja DHA eli pitkäketjuiset monityydyttymättömät omega-3-rasvahapot ovat kiistatta hyödyllisiä, mutta viimeaikaiset meta-analyysien tulokset eivät ole olleet yhtä vakuuttavia kalaöljyn rasvahappojen runsaan saannin hyödyllisyydestä kuin pari vuosikymmentä sitten tehtyjen tutkimuksien tulokset. Osasyynä voi olla sepelvaltimotaudin hoidon kehittyminen ja entistä varhaisempi puuttuminen sen oireisiin. Nykysuosituksessa siis toteamme, että ne voivat olla vaihtoehto, jos kalan käyttö on jostain syystä vähäistä.

Vinkkejä ruokavalintoihin ja ruoanvalmistukseen

Suositukset jäisivät vaillinaisiksi ilman käytännön vinkkejä. Lautasmalli, Itämeren eli Pohjolan ruokakolmio, välipalan kokoamisvinkit ja Sydänmerkki ovat ravitsemusohjauksen kivijalka. Näiden avulla sydänterveyttä edistävä ruokavalio voidaan koostaa kullekin mieluisalla tavalla. Ruokakaupassa tehtyjä parempia valintoja jalostetaan terveellisiksi aterioiksi hyvillä ruokaohjeilla. Sydänmerkki-aterioita alkaa olla jo useissa julkisissa ruokapalveluissa ja työpaikkaruokaloissa tarjolla.

Suositusten vieminen käytäntöön onnistuu esimerkiksi Sydänliiton ruokareseptien avulla. Resepteissä on pyritty ottamaan huomioon nykyiset ruokatrendit, ja kaikkiaan reseptejä sivustolta löytyy yli 300. Ohjeissa on kiinnitetty huomiota muun muassa rasvan laatuun ja suolan määrään mausta tinkimättä.

Tuija Pusa
ravitsemusasiantuntija
laillistettu ravitsemusterapeutti, THM
Suomen Sydänliitto ry

Kuvien lähde: http://sydanmerkki.fi/reseptit ja http://www.sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/maku-ja-terveellisyys-lyovat-katta-uutuuskirjassa 

PS. Tämä kirja, Sydänruokaa, olisi oiva lahjavinkki. [Reijon lisäys]