[Päivitys 30.3.2017, olemme Timo Joensuun kanssa kirjoittaneet syöpää ja ravintoa koskevan kirjan Syö hyvin, voi paremmin. Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena]

Maailman syöpätutkimussäätiö, World Cancer Research Fund (WCRF),  tekee jatkuvaa työtä elämäntapatekijöiden, erityisesti ravitsemustekijöiden selvittämiseksi syövän ehkäisyssä ja hoidossa.

Sen keskeisin työväline on syöpäkohtaiset systemoidut kirjallisuuskatsaukset, niiden perusteella tehtävät meta-analyysit ja lopulta konkreettiset suositukset siitä, millainen ruoka ja juoma vähentää tai lisää syöpätautien riskiä. Se nojaa ihmisillä tehtyihin satunnaistettuihin ja väestötutkimuksiin, ja sanoo ”piut paut” viitteelliselle tiedolle, kuten tapausselostuksille. Koe-eläintutkimuksia ja koe-eläintutkimuksia se hyödyntää silloin, kun pyritään selittämään jonkin ravintotekijän ja syövän välisiä mekanismeja prosessin taustalla.

Uusi yhteenveto ravinnosta ja uudet meta-analyysit

Säätiö julkaisi tällä viikolla vuosien 2008-2015 välillä päivitettyjen meta-analyysien pohjalta uudet suosituksensa lyhyenä versiona. Täysimittainen koko pitkä raportti syövän ja elämäntapatekijöiden on määrä ilmestyä 2017. Edellinen koko pitkä raportti ilmestyi vuonna 2007.

Uudet tiivistetyt suositukset on luettavissa alla olevasta Slidehare esityksestä. Esityksen sivulla 19 on yhden sivun yhteenveto suosituksista.

Tämän yhteenvetodokumentin taustalla olevat meta-analyysit löytyvät seuraavasti linkkien takaa:

1. Rintasyöpä (vuodelta 2010, 393 sivua tutkimustietoa rintasyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

2. Rintasyöpään sairastuneet (vuodelta 2014, 459 sivua tutkimustietoa rintasyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä jo rintasyöpään sairatuneilla)

3. Eturauhassyöpä (vuodelta 2014, 765 sivua tutkimustietoa eturauhassyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

4. Suolistosyöpä tai tarkemmin kolorektaalisyöpä (vuodelta 2010, 855 sivua tutkimustietoa suolistosyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

5. Maksasyöpä (vuodelta 2015,  121 sivua tutkimustietoa maksasyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

6. Haimasyöpä (vuodelta 2011, 470 sivua sivua tutkimustietoa haimasyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

7. Munuaissyöpä (vuodelta 2015, 264 sivua sivua tutkimustietoa munuaissyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

8. Kohdun rungon syöpä (vuodelta 2011, 249 sivua tutkimustietoa kohdun rungon syövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

9. Munasarjasyöpä (vuodelta 2013, 322 sivua tutkimustietoa munasarjasyövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

10. Sappirakon syöpä (vuodelta 2014, 249 sivua tutkimustietoa sappirakon syövän ja ravinnon sekä muiden elämäntapatekijöiden yhteyksistä)

Yläruuansulatuskanavan, mahan, ihon, virtsarakon, kohdun kaulan ja keuhkosyövän meta-analyysejä ei ole vielä päivitetty, vaan säätiön tiedot perustuvat vielä vuoden 2007 tietoihin. Tietoihin voi porautua tämän sivun alalaidasta.

Säätiö on julkaissut äskettäin myös edellä maintittuun massiiviseen datan louhintaan perustuvan matriisikuvan, jossa selitetään värikoodein miten eri ruuat vaikuttavat syövän riskeihin. Tämän kuvan voi ladata itselleen täältä ja se näkyy myös alla.

Edellä oleva matriisi poikkeaa varsin paljon aiemmasta matriisista, jonka voi nähdä täältä. Näkyvin muutos lienee se, että WCRF on pudottanut matriisista pois useita ravintoaineita ja syövän välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi, matriisissa ei enää ole mainintaa lykopeenia sisältävien ruokien eturauhassyövänriskiä vähentävästä vaikutuksesta mainintaa, eikä myöskään erittäin runsaan maitotaloustuotteiden käytön eturauhassyöpäriskiä lisäävää vaikutusta. Nämä muutokset selittyvät sillä, että vuoden 2007 matriisissa oli mukana riskiä lisäävät ja vähentävät ruuat myös vähäisen näytön perusteella (limited evidence). Nyt uudessa taulukossa on mukana vain vakuuttavasti tai todennäköisesti (convincing tai probable) tutkimusnäytön perusteella riskiä lisäävät tai vähentävät ruuat. Vähäisellä näytöllä ei siis enää pääse taulukkoon.*

Ne tieteestä kiinnostuneet, jotka eivät jaksa perehtyä tarkemmin useiden satojen sivujen mittaisiin meta-analyyseihin, voivat  katsoa muutaman kymmenen sivun mittaiset yhteen vedot syöpätyypeittäin täältä. Siellä on esimerkiksi selitetty miten maito, jogurtti tai juusto vaikuttavat eturauhasen syöpäriskiin, tai miten alkoholi vaikuttaa rintasyöpäriskiin, tai miten kuitu vaikuttaa suolistosyövän riskiin.

Lopuksi

On suorastaan ylellistä, että on olemassa taho, joka tekee näin perusteellista työtä ravinnon ja muiden elämäntapojen selvittämiseksi syövän synnyssä. Siten myös toivoisi, että säätiön koostamia tietoja todella käytettäisiin laajasti hyödyksi julkisessa keskustelussa ja terveydenhuollossa. Omien kokemuksieni mukaan potilailla on usein ylimitoitettu huoli esimerkiksi lisäaineiden vaikutuksesta syövän syntyyn ja samoin ylimoitettu odotusarvo, jotain yksittäistä ravintolisää tai luontaistuotetta kohtaan. Näiden asioiden käsittelyyn WCRF:n materiaalit antavat hyvää tukea. Säätiö mm. pyytää pidättäytymään ravintolisien käytöstä syövän ehkäisytarkoituksessa, eikä se ole toistaiseksi löytänyt näyttöä lisäaineiden ja syövän yhteyksistä.

Onneksi on myös paljon syöpäpotilaita ja terveydestään muutoin huolehtivia, jotka haluavat muuttaa ruokavaliotansa laajasti terveyttä edistävään suuntaa tekemällä juuri niitä tärkeimpiä muutoksia, joita tässäkin yhteenvedossa suositetaan. Kaikki eivät suinkaan ole ”hukassa”.

Säätiö on jo vuodesta 2007 suosittanut kaikkien syöpään sairastuneiden saavan ravitsemusohjausta aiheeseen koulutuksen saaneelta terveydenhuollon henkilöltä [ravitsemusterapeutilta]. Monella syöpään sairastuneella on halu pohdiskella itsehoidon ja erityisesti ravinnon merkitystä henkilön kanssa, joka on perehtynyt aiheeseen. Moni haluaa myös itse vaikuttaa omaan terveyteensä, eikä olla pelkkä terveydenhuollon rattaissa pyörivä ajopuu. Siksi on harmittavaa, että monelle tunnutaan edelleen sanovan ”syö mikä maistuu, ei sillä ruualla ole merkitystä”. Tai sitten ollaan vain vaiti ravitsemusasioista tai mahdollisuudesta käyttää ravitsemusterapeuttia yhtenä osana moniammatillista hoitotiimiä.

Säätiön mukaan kuitenkin erilaisista ruuansulatuskanavaa ja -elimiä kohtaavista syövistä voitaisiin laskennallisesti ehkäistä n. 30-50 % ruokavalioon liittyvillä tekijöillä. Huomioiden nämä luvut ja potilaiden oma halu hoitaa itseään, olisi ravitsemusohjauksen merkitys myös syöpätautien ehkäisyssä ja hoidossa aika nostaa näkyvästi esiin. Samainen ruokahan on terveyttä edistävää muidenkin sairauksien kannalta.

Säätiön tutkimusten päätekijät on esitelty täällä. Säätiö on itsenäinen, non-for-profit organisaatio, joka ei saa rahoitusta elintarvike- tai muulta teollisuudelta. Sitä rahoittaa eri mantereilla toimivat hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka edistävät ymmärrystä syöpätaudeista. Säätiön yhteenvetoihin on hyvä nojata, kun seuraavan kerran kuulet kohtuuttoman väitteen erilaisten luontaishoitojen tai paastojen tms. merkityksestä syövän ehkäisyssä.

* Kappaletta täydennetty ja tarkennettu 30.9.2015 oman komentin perusteella (alla)