Erimielisyydet ovat kehityksen perusta.
Eriävä mielipide tai näkemys johtaa parhaimmillaan dialogiin ja sitä kautta uusien ratkaisujen ja oivallusten tekemiseen. Eriävien mielipiteiden vaihto lisää onnistuessaan keskinäistä kunnioitusta. Huonoimillaan karkottaa ja pahentaa ristiriitoja.
Eriävän mielipiteen voi esittää hyvin perustellen, huterasti, tökerösti tai jopa törkeästi. Törkeistä ja huterista perusteluista ei ole sosiaalisen median aikakaudella puutetta.
Kuten useimmat lukijani ovat huomanneet, arvostan kovasti tieteellisen evidenssin pyramidia, joka tarjoaa ravitsemustieteellisen tutkimustiedon tulkinnalle selkärangan. Jotenkin olen missanut mainion erimielisyyden hierarkiapyramidin jonka on luonut yhdysvaltalainen Paul Graham (kuva alla).
Grahamin mukaiset erimielisyyden tasot ovat alla käänteisessä järjestyksessä tökeröstä fiksuun muutaman rasvaan liittyvän esimerkin voimin.
1. Nimittely.
”[X]… on THL:n juoksupoika”
”[X] ... on denialisti”
2. Henkilöön hyökkäys.
” [ X]…. on tyypillinen amatööri kuka luulee tietävänsä paremmin kuin oikeat asiantuntijat.”
3. Tekstin ja puheen sävyyn tarttuminen.
”Milloin aiot lopettaa tuon saman asian jankuttamisen?”
4. Täysin vastakkaisen mielipiteen esittäminen ilman mitään järjellisiä perusteluja tai hyvin vähäisen näytön perusteella.
”Tyydyttynyt rasva on terveellistä. Se on luonnollista, ja sitä on syöty aina. Äidinmaidossakin on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja”
5. Vasta-argumentointi ja perustelu.
”Tyydyttynyt rasva ei ole uudesta kohorttien meta-analyysistä huolimatta terveellistä. Se on terveydelle haitallista sillä se lisää LDL-kolesterolia, joka on keskeinen sepelvaltimotaudin syytekijä. ”.
6. Osoittaa virheen ja selittää miksi asia on virheellinen.
”Transrasva lisää paitsi LDL-kolesterolia niin vähentää myös HDL-kolesterolia. Tyydyttynyt rasva lisää sekä LDL- että HDL kolesterolia. Siksi tyydyttyneen ja transrasvan vaikutusten ei voi väittää olevan samankaltaiset.”
7. Osoittaa perusteellisesti keskeisen asian olevan väärä.
”Kuten edellä esitin tyydyttyneen rasvan ja transrasvan vaikutukset LDL- ja HDL-kolesteroliin ovat erilaiset. Lisäksi transrasva pienentää LDL-kolesterolin partikkelikokoa toisin kuin tyydyttynyt rasva. Transrasvojen haitalliset vaikutukset veren kolesteroliarvoihin tulevat näkyviin pienemmillä absoluuttisilla määrillä kuin tyydyttyneen rasvan haitat LDL-kolesteroliin. Edelleen, transrasva on toistuvasti ollut useissa kohorttien meta-analyyseissä selvä itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, toisin kuin tyydyttynyt rasva. Useiden eri maiden viranomaiset ovat aktiivisilla säätelytoimilla joko vähentäneet teollisten transrasvojen käyttöä tai kieltäneet nämä kokonaan elintarvikkeiden valmistuksessa. Transrasvoilla on siis laajat haitalliset vaikutukset sydän- ja verisuonitautiterveyteen, ja tämä on noteerattu useissa alan viimeaikaisissa kirjallisuuskatsauksissa ja monissa maissa terveysviranomaisten säätelytoimissa. Transrasvojen huonoista vaikutuksista sydän- ja verisuonitautiterveyteen vallitsee laaja konsensus. ”
”Huipputason” argumentointi ei luonnollisesti takaa sitä, että eri mieltä oleva henkilö koskaan arvostaa kantaasi. Aina on nimittäin niitä, jotka ottavat henkilökohtaisesti heidän oman näkemyksensä vastaisen asiallisenkin argumentoinnin. Utelias suhtautuminen ristiriitaiseen tietoon tai asialliseen väittelyyn heittäytyminen ei ole Suomessa edelleenkään mitenkään helppoa.
Mutta aina kannattaa yrittää.
