Viime joulukuussa ranskalaiset tutkijat vetivät yhteen yleisiä ruokia ja terveyttä koskevien systemoitujen katsauksien tulokset vuosilta 1950-2013 (1). Tutkijat kutsuvat analyysiään kaiken kattavaksi systemoitujen katsauksien analyysiksi, ”an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews.”

Tämän katsauksen erinomaisuus on siinä, että se käsittää a) satunnaistettuja riskitekijätutkimuksia, b) satunnaistettuja kovien päätetapahtumien tutkimuksia (sairastuminen tai kuolema), c) eteneviä väestötutkimuksia, d) tapaus-verrokkitutkimuksia, e) poikkileikkaustutkimuksia ja f) ekologisia tutkimuksia. Useiden yksittäisten tutkimuskoosteiden jälkeen kysymykseksi nimittäin itselleni usein jää, olisiko eri menetelmin saatu kovin poikkeavia tuloksia (esim. väestötutkimukset vs satunnaistetut tutkimukset).

Analyysin huono puoli on siinä, että siinä ei ole mukana ravinnon rasvoja, suolaa, glykeemistä indeksiä/kuormaa ja sokeria omina kategorioinaan, vaikka tunnetusti ne aiheuttavat vääntöä suuntaan ja toiseen. Toinen huono puoli on se, että on vaikeaa niputtaa yhteen hyvin eri tyyppisiä tutkimusasetelmia. Hyvin tehty satunnaistettu tutkimus on aivan eri arvoinen kuin ekologinen tutkimus, joka on ihmistutkimusten alinta luokkaa. Kolmas heikko puoli on esimerkiksi punaisen lihan ja prosessoidun lihan yhdistäminen yhdeksi luokaksi, ja toisaalta vaikkapa viinin ottaminen mukaan ilman olutta ja väkeviä juomia. Muitakin heikkouksia on.

Omasta mielestäni tämän analyysin vahvuudet (pitkä aikajänne, ”kaiken kattavuus”) voittaa sen kuitenkin useat heikkoudet. Joka tapauksessa tämä superlaaja tutkimuskoosteiden analyysi täydentää hienosti yksittäisten systemoitujen katsauksien tuloksia.

Mukaan kelpuutettiin 304 systemoitua katsausta, joista suuri osa oli luonnollisesti ”syönyt sisäänsä” useita tutkimuksia. Todennäköisesti katsaus kattaa useiden satojen, ehkä jopa yli 1000 tutkimuksen tiedot, mutta yksittäisten tutkimusten tarkkaa määrää ei ilmoiteta julkaisussa.

Lisäksi tämä katsaus ei kerro seuraavia asioita:

• Yksittäisiä tutkimustuloksia. Kyse on koostetutkimuksien vertailusta yhtä ruoka-aineluokkaa kohden. Esimerkiksi kanasta ja kalkkunasta ei löydy vielä yhtään koostetutkimusta sydän- ja verisuonisairauksien osalta mutta yksittäisiä tutkimuksia toki löytyy sydän- ja verisuonisairauksien osalta (2,3). Siksi siipikarja (kana ja kalkkuna) kohdassa ei  ole mitään tietoa sydän- ja verisuonisairauksista, lihavuudesta tai tyypin 2 diabeteksesta (arvo 0). Nolla voi myös tarkoittaa sitä, että aihe ei ole syystä tai toisesta kiinnostanut tutkijoita.
• Koostetutkimusten todistusarvosta toisiinsa nähden (yksi koostetutkimus voi käsitellä satunnaistettuja tutkimuksia, toinen tapaus-verrokkitutkimuksia)
• Koe-eläin- tai koeputkitutkimuksien tuloksia
• Vaikutuksien suuruusluokkaa. On kovin eri asia lisääkö jokin ruoka runsaasti käytettynä sairauden riskiä 15 % vai 115 % (silti kuvioissa ko. tulokset on samanarvoisesti punaisella)
• Tutkimusten määrää per ruoka-aine. Yksittäiset systemoidut katsauksesta voivat sisältää vaihtelevan määrän tutkimuksia, joten katsausten määrä ei ole tae kaikkien yksittäisten tutkimusten määrästä.

Tutkimuksen tulokset näet oheisesta diasarjasta. Voit myös lukea päätuloksen Juhani Knuutin blogista.

Toinen merkittävä viimeaikainen julkaisu sisälsi meta-analyysin etenevistä korhorttitutkimuksista ja ruokavaliomalleista (4). Siinä analysoitiin verenpaineen alentamiseen kehitetyn DASH-ruokavalion, WHO:n suositteleman ruokavalion (HEI-indeksi) ja Harvardin kehittämän ruokavaliomallin (AHEI-indeksi) vaikutusta sepelvaltimotaudin riskiin 15 etenevässä kohorttitutkimuksessa. DASH, HEI ja AHEI ovat kaikki joko ennen käytössä olleiden tai nykyisten ravitsemussuositusten mukaisia ruokavaliomalleja. (pl. AHEI:n sisältämä monivitamiinivalmisteen käyttösuositus).

Tämän systemoidun katsauksen mukaan sepelvaltimotautiin sairastumisen tai -kuoleman riski oli yhteydessä näiden ruokavaliomallien noudattamiseen seuraavasti:

• WHO:n suosituksen mukaisen ruokavalion melko hyvä noudattaminen -18 %
• Harvardin suosituksen mukaisen ruokavalion melko hyvä noudattaminen -26 %
• DASH-ruokavalion melko hyvä noudattaminen-20 %

Välimeren ruokavaliolla on laskennallisesti saavutettavissa systemoidun katsauksen mukaan 37 % riskin alenema sepelvatimotautiin sairastumisen osalta (5), ja satunnaistetuissa tutkimuksissa teho sydän- ja verisuonitautitapahtuminen estossa on myös ollut samaa luokkaa (Lyon, Predimed ja Oslo-tutkimukset).

Sydänterveellisen tai yleisterveellisen ruokavalion määritelmä ei ravitsemustieteilijöiden piirissä muutu vaan pikemminkin vahvistuu näiden uusien vakuuttavien tietojen pohjalta. Terveellinen ruokavalio sisältää runsaasti juuri niitä elementtejä mitä Suomessakin suositetaan syömään.

Nämä tutkimukset laimentavat sitä jatkuvaa ”pölinää”, mitä viljellään netissä, mediassa ja jopa tiedelehdissäkin, että suositukset olisivat muka sairastuttaneet ihmisiä elintapasairauksiin. Suosituksien noudattaminen ei ole sairastuttanut vaan tervehdyttänyt ihmisiä, se on nyt melko vankasti osoitettu.

Todellinen syy lihomisella ja tyypin 2 diabetekselle on ehkä siinä, ettei ihmiset koskaan ole olleet turhan tarkkoja noudattamaan suosituksia, kuten alla olevassa diasarjassa esitän. Epäterveellisten elämäntapojen omaksumista on edistänyt erilaisten makeiden ja suolaisten herkkujen, erityisesti pikaruokatyyppisten tarjouksien jatkuva määrän kasvu, alkoholin liikakäyttö sekä liikkumattomuus. Luulen myös, että ihmiset ovat hieman petkuttaneet itseään. Monille margariinin valinta leivän päälle on se riittävä terveysteko, ruokavalion kokonaisuuteen huomion kiinnittäminen on ollut ihan toissijaista. Aika usein menneinä vuosina tuntui, että ruokavalion kokonaisuus jäi asiantuntijoiden ja viranomaistahojenkin kannanotoissa ainakin jossain määrin rasvavalistuksen jalkoihin.

Luonnollinnen kysymys tietenkin on mikä selittää jonkin ruuan (vaikka punaisen lihan ja makkaroiden) haittoja ja mikä selittää toisen ruuan, vaikkapa kalan, hyötyjä. Asia lienee paljon rasvahappokysymystä laajempi. Maitorasvan rasvahapot ovat teoriassa haitallisempia sydän- ja verisuonitautiterveydelle kuin sian lihan rasvahapot. Silti maitotuotteet saattavat olla joko neutraaleja tai jopa suojaavia eri sairauksilta, toisin kuin punainen liha eri muodoissa on riskitekijä (lue lisää tästä). Kyse lienee monen tekijän summasta, ja summaa selittää paitsi rasvahapot myös eri ruokien vaikutukset suoliston mikrobeihin, elimistön rautavarastoihin, ja haitallisten aineenvaihduntatuotteiden syntyyn (AGE-aineet, nitrosamiinit, PAH-yhdisteet, TMAO). Ruokavalion suojaravintoainetiheydellä, fytokemikaaleilla, kuten fenolisilla yhdisteillä, lienee myös paljon merkitystä. Lisäksi terveelliset tottumukset, kuten epäterveellisetkin, kasautuvat samoille väestöryhmille. Ruokavalion terveellisyys on valtavan monen kemiallisen ravintotekijän yhteispelin summa.

Tarvittaisiin aivan älytön määrä uusia tutkimuksia ennen kuin tämä reilun 60 vuoden aikana kerätty tieto voitaisiin kumota ja mitätöidä. Saamme olla aika varmoja, että seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen mikään ihmedieetti, supermarja, resistenttitärkkeys tai yrttijuoma ei keikuta uhkaavasti venettä, eikä näitä tuloksia mitätöi. Kansalaiset, medborgare, tiedätte mikä on terveellistä: syökää niin 😉

Lähteet

1) Fardet A, Boirie Y. Associations between food and beverage groups and major diet-related chronic diseases: an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews. Nutr Rev 2014;72(12):741-62

2)  Bernstein AM, Sun Q, Hu FB, Stampfer MJ, Manson JE, Willett WC. Major dietary protein sources and risk of coronary heart disease in women. Circulation. 2010 Aug 31;122(9):876-83.

3) Bernstein AM, Pan A, Rexrode KM, et al. Dietary Protein Sources and the Risk of Stroke in Men and Women. Stroke; a Journal of Cerebral Circulation. 2012;43(3):637-64

4) Schwingshackl L, Hoffmann G. Diet Quality as Assessed by the Healthy Eating Index, the Alternate Healthy Eating Index, the Dietary Approaches to Stop Hypertension Score, and Health Outcomes: A Systematic Review and Meta-Analysis of Cohort Studies. J Acad Nutr Diet. 2015 Feb 10.

5)  Sofi F, Abbate R, Gensini GF, Casini A. Accruing evidence on benefits of adherence to the Mediterranean diet on health: an updated systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr. 2010 Nov;92(5):1189-96.