Nyt se on todistettu ensi kertaa suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa. Älyllisiin toimintoihin voidaan vaikuttaa suotuisasti tehostetulla elintapaneuvonnalla, jonka yksi osa on suositusten mukainen ruokavalio liikunnan ja muistiharjoitteiden ohessa.

Ruokavalio-ohjeistus oli tässä kaksi vuotta kestäneessä suomalaistutkimuksessa seuraava:

”Participants were advised to consume a diet with 10–20% of daily energy from proteins, 25–35% daily energy from fat (<10% from saturated plus trans fatty acids, 10–20% from monounsaturated fatty acids, and 5–10% from polyunsaturated fatty acids [including 2·5–3 g/day of omega-3 fatty acids]), 45–55% daily energy from carbohydrates (<10% from refined sugar), 25–35 g/day of dietary fibre, less than 5 g/day of salt, and less than 5% daily energy from alcohol. Energy intake facilitating 5–10% reduction in bodyweight was recommended only if necessary after taking into account BMI, health status, age, and diet of the participant. These goals were achieved by recommendation of high consumption of fruit and vegetables, consumption of wholegrain cereal products and low-fat milk and meat products, limiting of sucrose intake to less than 50 g/day, use of vegetable margarine and rapeseed oil instead of butter, and fish consumption at least two portions per week.”

Älyllisten toimintojen muutosta mitattiin summamuuttujalla (NTB), joka koostui muistista, toiminnanohjauksesta ja tietojen käsittelyn nopeudesta. Nämä osamuuttujat analysoitiin myös erikseen: tietojen käsittely (speed processing) ja toiminnanohjaus (executive function) olivat tilastollisesti merkitseviä erillisanalyyseissä. Muistissa ei sen sijaan tullut tilastollisesti merkitsevää eroa, joskin trendi oli interventioryhmälle suotuisa, ja post hoc -analyysissä yksi muistin osa-alue parani.

Varsinaista kovaa päätetapahtumaa eli dementian ilmaantuvuutta arvioidaan vasta kun tapahtumia on riittävästi 7 vuoden kohdalla eli tulevien vuosien julkaisuissa. Luvassa on jatkossa luultavasti myös ala-analyysejä siitä, miten eri ruuat ovat yhteydessä älyllisiin toimintoihin.

Todettakoon, että muista ruokavalioista, lukuunottamatta  Välimeren ruokavaliota, ei ole pitkäkestoista näyttöä satunnaistetuissa tutkimuksissa niin, että ne vaikuttaisivat suotuisasti muistiin. Aiemmat keskustelu ja puheet eri ruokavalioiden vaikutuksista muistiin perustuvat suurelta osin joko yksittäisillä ravintoaineilla/ruoka-aineilla (esim. omega-3 rasvahapot tai tumma suklaa) tehtyihin lyhyisiin satunnaistettuihin tutkimuksiin tai väestötutkimuksien tuloksiin (esim. Välimeren ruokavalion tai kahvin vaikutus). Suurin osa satunnaistetuista tutkimuksista ovat olleet lyhyitä, tyypillisesti viikkojen tai kuukausien mittaisia, poikkeusena muutama omega-3 rasvahappoja koskeva tutkimus.

Itse tiedän ainoastaan yhden aiemman interventiotutkimuksen (4 viikkoa), jossa suositusten mukainen ruokavalio, ja toisaalta länsimainen roskaruokavalio (tyydyttynyttä rasvaa paljon ja hiilarit raffinoituina) olivat vastakkain  (Bayer-Cartner et al. 2011 ). Siinäkin suositusten mukainen pärjäsi paremmin. Karppauksella, vegaani- tai paleoruokavaliolla ei ole tietääkseni tehty ainuttakaan ruokavaliointerventtiota, jonka ensisijaisena päätetapahtumana olisi ollut älylliset toiminnot.

Minusta on ymmärrettävää, että tällaisissa erittäin kalliissa ja työteliäissä tutkimuksissa päädytään tekemään useita yhdenaikaisia muutoksia käsittävä ”multidomain” -tutkimus (eli ruokavalio, liikunta ja muistiharjoitteet yhdessä). Halutaan saada merkitsevä tulos aikaan, jos sitä ylipäätään on löydettävissä, samalla vähennetään riskiä epäonnistumisesta. Huono puoli tietenkin on se, että tuloksia ei voi yksistään laittaa sen paremmin liikunnan, muistiharjoitteiden kun ruokavalionkaan piikkiin. Toisaalta voi myös väittää niin, että koehenkilöille ”multidomain” -tutkimus on vaikea monimuotoisuudessaan, ja siten vaikeuttaa todellisten erojen saavuttamista ryhmien välille.

Nostan hattua suomalaisille tutkijoille uraa-uurtavasta tutkimuksesta, ja onnittelen hienoista tuloksista!

PS. Suositusten mukaista ruokavaliotakin saattaa pystyä kehittämään vielä entistäkin terveellisemmmäksi erilaisten ihmisten tarpeiden pohjalta. Mutta hyvä pohja se on myös sydäntautien, lihavuuden ehkäisyn ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta, kuten olen tässä diasarjassa Dietary guidelines are right tuonut esiin.

Aiempia teemaan liittyviä kirjoituksia sivustollani:

Voiko rasvoilla vaikuttaa muistin toimintaan?

Ravitsemus ja muistisairaudet (vieraskirjoitus, Satu Jyväkorpi)

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, äly ja mieliala (osa 8)

[26.3.2015. Lisätty maininta Välimeren ruokavaliosta Jan Verhon muistutuksen pohjalta]

Lähde

Tiia Ngandu, Jenni Lehtisalo, Alina Solomon, Esko Levälahti, Satu Ahtiluoto, Riitta Antikainen, Lars Bäckman,Tuomo Hänninen, Antti Jula, Tiina Laatikainen, Jaana Lindström, Francesca Mangialasche, Teemu Paajanen, Satu Pajala, Markku Peltonen, Rainer Rauramaa, Anna Stigsdotter-Neely, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto, Hilkka Soininen, Miia Kivipelto.

A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015 [Published Online: 11 March 2015]