[Teksti päivitetty makeisia ja virvoitusjuomia koskevilla tiedoilla 1.11.2015, jotka bongasin Patrik Borgin blogin linkistä]
Yle uutisoi eilen Euromonitor-tutkimuksen tuloksia eri maiden sokerin ja rasvan käytöstä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät enemmän rasvaa kuin useimmat muut kehittyneiden maiden asukkaat. Suomalaisten sokerin käytöksi sen sijaan ilmoitettiin 91,5 grammaa per päivä. Tämä kuulostaa paljolta, vaikka Suomi ei ollut tilaston kärkisijoilla.
Ilmoitettu 91,5 grammaa on reilu 12 grammaa enemmän kuin vuoden 2013 Ravintotaseeseen eli viralliseen tilastoomme kirjoitettu luku. Ravintotaseen mukaan suomalaisten sokerin kulutus vuonna 2013 oli 28,9 kg/hlö/vuosi, joka tarkoittaa päivää kohden 79,2 g/hlö.
Myös Yhdysvaltojen osalta uutisessa ilmoitettu luku (126,4 g) poikkeaa USA:n maatalousministeriön (USDA) antamasta virallisesta luvusta (95 g). Israelin ja Indonesian ilmoitetut sokerinkäyttöluvut ovat radikaalisti alhaisemmat kuin FAO:n viralliset luvut. Ylen uutinen, joka puolestaan perustuu Washington Postin uutiseen, ilmoittaa israelilaisten käyttävän sokeria 14,5 grammaa päivässä kun taas FAO:n virallinen ja uusin tilasto kertoo määräksi 60 grammaa per päivä (=6,8 E%). Indonesian luvusta puuttuu vastaavasti puolet. On epäselvää, mistä Euromonitor/Washington Post ovat lukunsa repäisseet. Silti lienee selvää, että kehittyneissä maissa, kuten Israelissa, sokerin kulutus ei voi olla niin alhaalla kuin 14,5 grammaa päivässä.
Outojen kulutuslukujen korjaaminen ei sinänsä ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Mielenkiintoisempaa on se, mitä suomalaisten todelliselle sokerin kulutukselle on tapahtunut. Eri foorumeilla, kahvipöytäkeskusteluissa ja luentotilaisuuksissa kuulee väitettävän, että suomalaisten sokerin ja fruktoosin käyttö on hurjasti lisääntynyt.
Tilanne on itseasiassa sokerin osalta täysin päinvastainen, suomalaisten sokerin käyttö on hitaassa laskussa.
Tämä tuntuu intuitiivisesti epäilyttävälle limu- ja karkkiosastojen värikoreutta ja monimuotoisuutta ihmetellessä. Ehkä sokerin käyttö on polarisoitunut, tietty sokeritietoinen väestön osa käyttää sokeria entistä vähemmän ja osa vastaavasti entistäkin enemmän?
Tämän enempiä selittelemättä, alla oleva kuva kertoo suomalaisen mukaisen sokerin kulutuksen Ravintotaseen mukaan. Diasarjassani alla on vertailun vuoksi myös Finravinto-tutkimuksen mukainen itseraportoitu sokerinkäyttö niiltä vuosilta, joilta sen löysin nettilähteistä. Lisäksi diasarjassa on Jenkkien sokerinkäyttö vuosilta 1970-2012 benchmarkiksi.
Ihan kaikkea tarjottua sokeritietoa ei kannata purematta nielaista, tulipa se sitten vaikka Ylen, lounasseuralaisen tai tutkijan tuutista.
Makeisten ja virvoitusjuomien käyttö
Siitä miten kotona käytetyn sokerin ja valmiina sokerituotteina ostetun sokerin käyttö on muuttunut, ei ole kattavaa tutkimustietoa. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselytutkimusten mukaan makeisten käyttö on lisääntynyt vuodesta 1998 vuoteen 2007 noin 10 kilosta lähes 15 kiloon per henkilö/vuosi. Tämä tieto kuvastanee kohtalaisen hyvin todellista muutosta.
Myös virvoitusjuomien käyttö on lisääntynyt vuodesta 1980 vuoteen 2008 noin 30 kilosta/vuosi noin 65 kiloon per vuosi. Virvoitusjuomat sisältävät tietääkseni sekä kevyt- että sokeripitoiset juomat.
Nämä tiedot löytyvät vuonna 2011 julkaistuista Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin -raportista (Kotakorpi ym.)
Näin ollen kotona käytetyn sokerin määrä on täytynyt laskea merkittävästi. Leipominen, kiisselit, marjapuurot, kahvisokerit jne. on luultavasti aiempaa harvinaisempaa herkkua suomalaiskodeissa. Tilalle on tullut karkit ja limonadit. Tekisi arkikokemuksen perusteella sanoa, että jäätelön käyttö on myös kasvanut merkittävästi, mutta Elintarviketeollisuuden raporttien mukaan jäätelön kulutus olisi jopa hienoisessa laskussa.
PS. Olen ehdottomasti sokerin käytön vähentämisen puolesta. Sokerin liika käyttö on mm. lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksan riskitekijä. Lue sokeria ja fruktoosia koskevat kirjoitukseni täältä.