Aina silloin tällöin törmää väitteeseen siitä, että suomalaisissa margariineissa olisi edelleen runsaasti transrasvaa ja siksi voi olisi terveellisempää. Tällaisen sutkautuksen saattaa kuulla vastaanotolla, lukion terveystiedon tunnilla tai nettifoorumeilla. Viime viikolla Antti Heikkilä näyttää blogissaan täräyttävän täyden laidallisen huuhaata kohti kasvirasvoja:

”Monikaan ei tiedä, että kaikki ”pehmeät” kasviöljyt sisältävät transrasvoja, joita syntyy niiden valmistuksen yhteydessä. Transrasvat ovat todellisia myrkkyjä aiheuttaen syöpää, sydäntautia, diabetesta jne. Lista on pitkä. Ongelma on niin vakava, että vihdoin Yhdysvaltojen viranomaisetkin heräsivät asiaan ja tulevat kieltämään transrasvat.”

Englanninin kielisillä ravintosivustoilla tähän törmää tasaisella syötöllä. Ajatus margariinien ja kasviöljyjen transrasvoista on kuitenkin aikansa elänyt.

Keräsin tähän kirjoitukseen uusinta tietoa Suomesta ja Englannista sekä muulta Euroopasta.

Margariinit

Margariini keksitiin jo 1869, mutta se tuli laajempaan terveystutkijoiden tietoisuuteen 1950- ja -60-luvuilla. Näinä vuosikymmeninä margariini kovetettiin kemiallisesti hydraamalla ”osittain kovettamalla”. Transrasvan haitat selvisivät 1980- ja 1990-luvuilla, ja  tämän jälkeen hydrauksen on korvannut vaihtoeströinti ja palmöljyn käyttö.

1950-luvulla margariineissa saattoi olla transrasvaa jopa 23-42 % (Mabrouk & Brown 1959). Sittemin 1960-70 -luvuilla oltiin tyypillisesti tasossa 20-30 %. Koska transrasva vei niin suuren osan margariinin painosta, ei alkuperäiselle luontaiselle käsittelemättömälle linolihapolle jäänyt paljon tilaa. Itse asiassa linolihappoa ja siten PUFA:aa kokonaisuudessaan oli 1950-1970 -luvuilla margariineissa vähemmän kuin transrasvaa.

Margariinien transrasvamäärässä tapahtunut muutos 1960-2005. Lähde: www.thehrart.org.
Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys

Edellä esitetty tieto on Unileverin asiantuntijan analyysi vuosikymmenten aikana tapahtuneesta muutoksesta. Jotta asia ei olisi margariineja valmistavan tahon varassa otetaan pari puolueetonta poimintaa.

Suomessa margariinien transrasvoja on viimeksi tutkinut Tiina Ritvanen väitöskirjassa, joka tarkastattiin Helsingin yliopistossa muutama viikko sitten. Väitöksen ilmainen osajulkaisu  kosketti nimenomaan Suomessa kaupan olevien margariinien ja ”kermakkeiden” transrasvapitoisuuksia. Suomalaisten margariinien transrasvapitoisuus oli keskimäärin 0,34 %. Eniten transrasvaa sisältävässä margariinissa oli transrasvaa 1,1 % ja vähiten transrasvaa sisältävässä 0,0 %. Kevytlevitteissä transrasvapitoisuuden keskiarvo oli 0,08 %.

*) Beare-Rogers JL et al. The linoleic acid and trans fatty acids of margarines. Am J Clin Nutr. 1979 Sep;32(9):1805-9. **) Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

Entä jos onkin niin, että Suomi on poikkeus? Ei näyttäisi olevan, sillä esimerkiksi Iso-Britanniassa on sama kehitys. Brittien margariinien transrasvapitoisuuden mediaani on tällä hetkellä 0,22 % (Roe et al. 2013).

Kasvirasvajäätelöt ja kermakkeet; ei transrasvaa

Ritvasen tutkimuksessa havaittiin, että kermojen korvikkeina käytettävissä kasvirasvavalmisteissa, ”kermakkeissa”, ei myöskään ole transrasvaa merkittäviä määriä. Sama koskee kasvirasvajäätelöitä ja juustoja joissa osa rasvasta on korvattu kasvirasvoilla.

• ”Kermakkeiden” transrasvapitoisuus 0,08 %
• Kasvirasvajäätelöiden transrasvapitoisuus 0,14 %
• Kasvirasvajuustojen transrasvapitoisuus 0,06 %

Missä sitten transrasvaa voi vielä olla?

Transrasvaa esiintyy luontaisesti maidon rasvassa. Fineli-tietokannan mukaan suomalaisessa voissa on luontaista transrasvaa 2 % ja Oivariinissa 1,3 %. Englantilaisessa tutkimuksessa voin transrasvapitoisuudeksi mitattiin 1,96 %(Roe et al. 2013).

Ritvasen tutkimuksessa Suomessa myynnissä olevissa Edam-, Emmental- ja Havarti-tyyppisissä vähärasvaisissa juustoissa oli transrasvaa 2,07-3,39 %. EFSA:n mukaan maitotaloustuotteissa on luontaisesti transrasvaa tyypillisesti n. 3-6 %.

Grilleistä myytävät ranskalaiset ja (uppo)paistetut kalat, kananugetit, sipulirenkaat ja vastaavat on potentiaalisia teollisen kasvirasvan lähteitä. Brittiläisessä selvityksessä leivitetty uppopaistettu kala sisälsi transrasvaa 2 %, ranskalaiset 0,11-2,1 %, kun taas kanatuotteet pikaravintoloista vain 0,14-0,89 %. Lihapiirakoissa ja -pasteijoissa sekä pakasteina myytävissä patongeissa oli transrasvaa 0,14-0,81 %. (Roe et al. 2013).

Suomalaisten grilli- ja pikaruokien transrasvapitoisuutta en tiedä tutkitun. Erilaiset pasteijat ja pop cornit, varsinkin ulkomailta tulevat saattavat sisältää jonkin verran transrasvaa. En kylläkään usko, että yli 2 %:n pitoisuuksia tavataan Suomessa enää juuri missään elintarvikkeessa, lukuunottamatta rasvaisia juustoja ja kermoja.

Itä-Euroopassa matkustellessa tilanne on kuitenkin aivan erilainen.  Jos Unkarissa, Puolassa tai Tsekeissä syö ranskalaiset kananugeteilla, pop corn-annoksen sekä reilusti keksejä (100 g) tällaisen ruoka-annoksen transrasvapitoisuus voi olla 10-20 g, kun Saksassa, Briteissä ja Ranskassa se olisi vain 1-2 g. (Stender et al. 2012). Vertailun vuoksi, suomalaisten päivittäinen transrasvan saanti kokonaisuudessaan (sis. juustot, voi jne.) on uuden Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan 0,5 E % eli 1,1 grammaa 2000 kcal energitasolla.

Lopuksi

Transrasva on imago-ongelma mm. margariiniteollisuudelle, ja siten sen hävittämiseen elintarvikkeista on ponnisteltu jo pitkään erityisesti Euroopassa. Yhdysvalloissa 2014 voimaan tulevan transrasvan ”kiellon” myötä teollisesti kasviöljystä kovettamalla tuotettu transrasva häviää markkinoilta Jenkeissäkin. Itä-Eurooppa tulee perässä, sieltä löytyy transrasvaa vielä useista tuotteista. Luontainen  maitorasvassa, kuten voissa ja juustossa, esiintyvä transrasva jää elintarvikkeisiimme.

Aiheesta lisää netissä

• Marion Nestle Jenkkien päätöksestä ”kieltää” transrasva 
• The Trans-Fat Ban as a Model of Slow Health Policy (Atlantic)
• Transrasvan käyttö halutaan kuriin Yhdysvalloissas (Yle)
• Haitalliset transrasvahappopitoisuudet pieniä levitteissä ja kasvirasvajäätelöissä (Evira)
• Missä tuotteissa on vielä transrasvaa? (oma)

Lähteet

Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

Roe M, et al. Trans fatty acids in a range of UK processed foods. Food Chem. 2013 Oct 1;140(3):427-31