Uudessa tanskalaisessa tutkimuksessa Itämeren ruokavaliolle satunnaistetut henkilöt laihtuivat lähes viisi kiloa puolessa vuodessa huolimatta siitä, että heitä ei pyydetty vähentämään ruuan käyttöä ja energian saantia. Heitä ohjeistettiin vain syömään terveellisemmin.

” The weight loss was observed despite the fact that the diet was developed as highly palatable and offered ad libitum, and the study was not specifically designed as a weight-loss study.”

Kyseessä on laajan tanskalaisen ”Opus-projektin”  tutkimus. Lihavuustutkija Arne Astrup selittää alla 3 minuutissa, mistä Opus-projektissa on kysymys ja minä yritän tekstissä selittää tarkemmin ko. tutkimuksesta.

 Menetelmät

• Satunnaistettu rinnakkaisryhmätutkimus
• n=181, BMI=ka 30,1, vyötärön ympärys ka 100 cm, sekä miehiä että naisia
• Ruokavaliot olivat ad libitum (ei kalorirajoitusta, vaan sai syödä vapaasti tavanomaisen ruokahalun mukaan)
  • Itämeren ruokavaliomallilla, NND (New Nordic Diet), koostettu ruokavalio, kaikki ruuat sai ilmaiseksi tarkoitukseen varatusta erikoiskaupasta
    • ” The basis of the diet is comprised of the following 15 food groups: fruit and vegetables (especially berries, cabbages, root vegetables, and legumes), potatoes, fresh herbs, plants and mushrooms gathered from the wild, nuts, whole grain, meats from livestock and game, fish and shellfish, and seaweed … . Other food groups mentioned in the official Danish Food-based Dietary Guidelines are included in the NND but are not specified further [eg, dairy products (500 g milk/d; 25 g cheese/d), eggs (25 g/d), beverages, and sweets] (21). The majority of foods are organically grown and of Nordic origin. The macronutrient composition is based on the Nordic Nutrition Recommendations 2004 (22) but with a slightly higher protein content. A cookbook with 180 recipes (including starters, main course, and desserts) organized into menu plans according to the seasonal variation (3 menu plans for each season) was developed for the intervention to guide and inspire participants creating NND meals
  • Tavanomainen tansakalainen ruokavalio , ADD (Average Danish Diet), kaikki ruuat sai ilmaiseksi tarkoitukseen varatusta erikoiskaupasta
    •  ”The macronutrient composition and food groups of the ADD were designed to match the diet that is commonly eaten in the adult Danish population aged 15–75 y and as defined by the latest survey of dietary habits in Denmark performed in 2003–2008 (23). Characteristic food groups in the diet are refined grains including pasta and rice, meat, dairy and cheese, sugary products, convenience foods, and, to a lesser extent, low-fiber vegetables and imported fruit (eg, citrus, bananas, and melons). A cookbook with 99 recipes (including starters, main course, and desserts) of traditional Danish dishes was developed for ADD participants.”

• Molemmat ryhmät tapasivat ravitsemusterapeutin yhdeksän kertaa tutkimuksen aikana
• Molemmille ryhmille annettiin tarkoitusta varten kehitetyt erilliset keittokirjat
• Molemmille ryhmille järjestettiin kokkikurssi, jonka veti sama kokki (toisessa ryhmässä painotettiin Itämeren ruokavaliomallin mukaisia ruokia, toisessa keskivertotanskalaisen ruokavalion ruokia)
• Liikuntamäärät kehotettiin pitämään samana molemmissa ryhmissä

Tulokset

NDD=Itämeren ruokavalio, ADD= tavanomainen tanskalainen ruokavalio. Yhtenäiset viivat kuvaavat kaikkien osallistujien tuloksia ryhmittäin sisältäen keskeyttäneet (ITT-analyysi), katkoviivat vain tutkimuksen loppuun saakka vieneet.

Kuten kuva kertoo tutkimuksen loppuun saattaneet laihtuivat Itämeren ruokavaliolla 4,7 kiloa ja tavanomaisella tanskalaisellakin ruokavaliolla 1,5 kiloa. Ero ryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). ITT-analyysin mukaiset vastaavat laihtumistulokset ovat kutakuin vastaavat. Myös vyötärönympärys ja kehon rasvamassa väheni tilastollisesti merkitsevästi enemmän Itämeren ruokavaliolla (4,2 vs 1,4 cm ja 4,5 kg vs 1,9 kg).

Systolinen  verenpaine oli merkitsevästi alhaisempi Itämeren ruokavalioryhmässä (ero -5,1 mmHg) . Myös matala-asteista inflammaatiota kuvaava CRP oli alempana Itämeren ruokavaliolla ruokavalion lopussa (ero -2,22 mg/l), kuten myös trglyseridit (ero -0,17 mmol/l). Mainitut erot havaitiin monimuuttuja-analyysissä, esim. painonmuutoksella vakioinnin jälkeen. LDL-, HDL-  tai sokeriaineenvaihdunta-arvoissa ei havaittu eroja ryhmien välillä.

Erillisessä osa-analyysissä, johon otettiin vain prediabeetikot, havaittiin Itämeren ruokavalion kohentavan insuliiniherkkyyttä mitattuna HOMA-IR ja Matsuda-indeksi -menetelmillä.

Ruokavalion suurimmat muutokset havaitiin (Itämeren rv vs tanskalainen rv /2 380 kcal, 10 MJ):

• Hedelmien ja marjojen käytössä (n. 490 vs 200 g / 10 MJ)
• Kasvisten käytössä (n. 440 vs 210 g/10 MJ)
• Täysjyväviljatuotteiden käytössä (n. 140 vs 50 g/10 MJ)
• Lihan käytössä (n. 100 vs 160 g/10 MJ)
• Kalan käytössä (n. 70 g vs 20 g/10 MJ)

Vaikka erot olivat pienempiä lähes kaikissa Itämeren ruokavalion ruokia painottavissa ruuissa havaittiin ero ryhmien välillä:

Except for a too low proportion of Nordic foods (80.2%) and too little seaweed (0.7 g/d), the NND group consumed a diet fully in accordance with NND principles (data not shown). The diet consumed in the NND group was significantly different from the ADD diet with P , 0.001 for all food groups except milk and milk products (P = 0.048) but not significantly different for beverages (eg, soft drinks and juices) (P = 0.28)

Energian saanti väheni Itämeren ruokavaliolla olleilla n. 400 kcal/pv oman ruokapäiväkirjanpidon mukaan (3 pv) ja pysyi ennallaan ADD-ruokavaliolla. Laskennallinen energiantarve oli n. 11 MJ eli 2 600 kcal keskiverto-osallistujalla.

Rypsiöljyn, margariinin tai oliiviöljyn käytöstä ei puhuta varsinaisessa tutkimusartikkelissa halaistua sanaa.

MUFA:n, PUFA:n ja tyydyttyneen rasvan saannissa oli kuitenkin ero  eroa ryhmien välillä tutkimuksen lopussa. Itämeren ruokavaliolla olleet saivat tyydyttynyttä rasvaa 4 E % vähemmän, PUFA 1,6 E % enemmän ja MUFA 0,9 E % vähemmän. Myös kokonaisrasvan saannissa oli  5 E %:n ero tutkimuksen lopussa niin, että perustanskalaisessa ruokavaliolla olleet saivat enemmän rasvaa.  Verestä mitattujen omega-3 rasvahappojen määrä oli suurempaa Itämeren ruokavalio-ryhmässä.

Itämeren ruokavaliolla olleet saivat 2,1 E % enemmän proteiinia ja 3,2 E % enemmän hiilihydraattia sekä 19,3 g (/2 380 kcal) enemmän kuitua (!). Alkoholin käytössä ei ollut eroa ryhmien välillä.

Pohdinta

Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että terveellisellä runsaasti hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla  voi laihtua ilman määrättyä kalorirajoitusta. Toki osallistujien energiansaanti väheni suhteessa kontrolliryhmään.

Tutkimuksen hyvän onnistumisen takeena lienee ollut runsas panostus käytännön ruuanlaittotaitoon (kokkikurssi ja räätälöity keittokirja) ja ilmaiset ruuat. Eikä koehenkilöiden motivaatiolle ole ehkä haitaksi ollut sekään, että projektin keulakuvana on ollut tanskalainen julkkiskokki ja maailman parhaimmaksi vuosina 2010-2012 äänestetyn Noma-ravintolan perustajajäsen Claus Meyer.

Minua jää ihmetyttämään minne tässä tutkimuksessa unohtui rypsiöljy ja margariini. Ehkä rypsiöljy ei tanskalaisten näkökulmasta kuulu kuvaan, ja margariinin poissaolon selittänee luomuun ja lisäaineettomuuteen pyrkimys. Kaikkinensa ravintorasvojen osuus jää tässä ruokavaliossa sivuseikaksi, tai oikeastaan täysin huomiotta.

Lisäksi hieman ihmetyttää merilevän ja pähkinöiden mukaan otto. Ne eivät ole mitenkään perinteistä tai luontaisesti täällä menestyvää ruokaa. Kaikkinensa tässä tutkimuksessa käytetty konsepti ei ole yhtä suomalaisen Itämeren ruokavalio-mallin kanssa. En tiedä onko tanskalaiset sooloilleet irti muiden maiden Nordic Diet mallista (kts. tarkemmin). Vai olivat suomalaiset luomassa jotakin uutta, jonka tanskalaiset olivat jo lanseeranneet? Jotenkin käsitteet ovat nyt sekoittumassa, kun PubMediin on ilmestynyt myös käsite Baltic Sea Diet, joka tosiaan on tarkemmin suomalaista Itämeren ruovaliota kuvaava.

Jos tutkimuksessa käytettyä konseptia verrataan yhteispohjoismaiseen Matti Uusituvan ym. vetämään Nordic Diet- tutkimukseen (Sysdiet) niin kirkkain ero tässä on se, että tanskalaistutkimuksessa painotettiin luomua, pähkinöitä ja ”unohdettiin” rypsiöljy ja margariini. Tanskalaistutkimuksen kirjallisuusviitelistalla ei näy Uusituvan tutkimusta.

Lisäksi tanskalaiset kykenivät käyttämään hedelmiä, marjoja ja kasviksia lähes kilon päivässä! Se on hurja määrää, mutta osoittaa ettei kunnianhimoisetkaan tavoitteet ole saavuttamattomissa, kun vain keinot löytyy. Mielenkiintoinen pyyntö on myös välttää lisäaineita ja ostaa luomua. Se johtaa käytännössä teollisesti tuotetun pitkälle jalostetun höttöhiilarin ja rasvan vähäisempään käyttöön.

Lopuksi

Älä tyydy puoleen kiloon kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä niin kuin virallinen suositus sanoo. Tähtää kiloon ja onnistut. Ja opettele kokkaamaan kotona.

Lähde

Poulsen SK, Due A, Jordy AB, Kiens B, Stark KD, Stender S, Holst C, Astrup A, Larsen T. Health effect of the New Nordic Diet in adults with increased waist circumference: a 6-mo randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2013 Nov 20. [Epub ahead of print]

Ruokakuvat: Opus-sivusto http://foodoflife.dk/opus/