Vakiintunut käsitys taitaa olla, että veren kolesterolipitoisuutta lasketaan tyydyttyneen rasvan saantia vähentämällä. Täysjyväleivän ja -pastan osuutta painotetaan kyllä myös LDL-kolesterolin vähentämisessä esimerkiksi suomalaisessa Käypä Hoito -suosituksessa. Sen sijaan palkokasvit ja usein ohrakin jää hyvin vähälle huomiolle.

Uudessa ruotsalaisessa tutkimuksessa saatiin mielenkiintoista tietoa siitä, miten palkokasvien ja ohran käytön lisääminen vaikuttaa kolesteroliarvoihin suhteessa runsaaseen täysvehnän käyttöön. Siinä sivussa saatiin tietoa eri hiilihydraattien vaikutuksesta suoliston fermentaatioon (käymisprosessiin).

Menetelmät

• 46 liikapainoista naista (ikä 50-72, BMI 25-33)
• 4 viikon koejakso
• Kaksi vertailuruokavaliota, vaihtovuorotutkimusasetelma, wash out 4-6 viikkoa
  • a) Kikherneitä (82 g/pv), ruskeita papuja (86 g/pv)  ja kokojyväohraa (58 g/pv) sekä ohrajyväleipää (216 g/pv), muuten tavanomainen sekaruokavalio
  • b) Täysjyvävehnää ja -aamiaismuroja runsaasti sisältänyt tavanomainen sekaruokavalio.
  • Molemmissa ruokavalioissa energiaa n. 2 100 kcal
    • Proteiinia 16 E %
    • Hiilareita 53 E %
    • Rasvaa 31 E % molemmissa ryhmissä
      • SFA  10 E % (a) ja 9 E  % (b)
      • PUFA 7 E % (a) ja 6 E % (b)
    • Kuitua  47 g/pv (a) ja 44 g/pv (b)
  • Neljännen viikon viimeisenä päivänä koehenkilöt söivät tutkimusruokavalion mukaisen illallisen ennen yöllistä paastoa ja aamun laboratoriokokeita
  • Ruokia ei jaettu ilmaiseksi, mutta kaikille annettiin yksityiskohtaiset ateriasuunnitelmat 14 päiväksi
  • Kokonaiskolesteroli lähtötilanteessa molemmissa ryhmissä n. 6,4 mmol/l

Tulokset

Edellä olevassa kuvassa on esitetty päätulokset. Lisäksi GGT väheni enemmän palkokasvi-ohra-ryhmässä. Samalla tavoin Framingham 10-vuotinen riski väheni enemmän palkakasvi-ohraryhmässä. Sen sijaan LDL- ja HDL-kolesterolin suhde pysyi muuttumattomana molemmissa ryhmissä. Triglyseridiarvoissa ei tapahtunut muutoksia kummassakaan ryhmässä. Myöskään CRP- tai insuliiniarvot ei muuttuneet merkitsevästi kummassakaan ryhmässä.

Tutkijoita kiinnosti myös suolistossa fermentoituvien hiilihydraattien määrä. Sitä arvioitiin hengityksen vedyn määrällä (vetyä syntyy suoliston bakteerien fermentoidessa sulamattomia hiilihydraatteja). Palkokasvi-ohra-ryhmässä suoliston fermentaatio lisääntyi hengityksestä mitatulla vedyllä arvioiden 2,35-kertaiseksi lähtötilanteeseen nähden (p<0,001). Vehnäryhmässä suoliston fermentaatio lisääntyi 1,34 -kertaiseksi, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ryhmien välillä oli ero hengityskaasun vedyn määrässä tutkimuksen lopussa (p=0,0072).

Pohdinta

Tässä tutkimus osoittaa, että veren LDL-kolesterolipitoisuutta saatetaan pystyä laskemaan myös erittäin runsaalla palkokasvien ja ohran käytöllä. Tulos on linjassa ns. portfolio-ruokavalion kanssa. Sen on osoitettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta n. 30 %. Portfolio-ruokavalion yksi keskeinen osa manteleiden, soijan ja hedelmien sekä kasvisten käytön ohella on runsas palkokasvien käyttö. Liukoinen kuitu vähentää eurooppalaisen dyslipidemia suosituksen mukaan LDL-kolesterolia. Liukoista kuitua on runsaasti ohrassa ja palkokasveissa.

Kumpaakaan tutkimusryhmää ei opastettu lisäämään kasviöljyjen, margariinin tai pähkinöiden käyttöä tai vähentämään tyydyttyneen rasvan käyttöä. Tyydyttyneen rasvan saanti oli kuitenkin tutkimusjakson aikana 9-10 E % molemmissa ryhmissä, joka on vähemmän kuin Ruotsissa keskimäärin naisilla. Siksi kaikkea kolesterolin vähentymistä ei voi laittaa runsaan kuidun saannin ja fermentoituvien hiilihydraattien piikkien.

Molemmat ryhmä saivat kaksinkertaisen määrän kuitua tavanomaiseen suomalaiseen saantiin verrattuna.

Haittapuolena tässä tutkimuksessa näyttää olevan, että sama palkokasvi-ohraruokavalio joka puri tehokkaammin LDL-kolesteroliin alensi valitettavasti myös hyvää HDL-kolesterolia enemmän kuin vehnäpainotteinen ruokavalio. Lopputulos olikin, että LDL/HDL-suhteessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Kokonaisuudessaan ruokavaliot näyttivät kolesteroliarvojen valossa yhtä hyviltä. Tutkijat kuitenkin toteavat aika rohkeasti:

”In conclusion, a specific barley/legume diet improves cardiometabolic risk-associated biomarkers in a healthy cohort, showing potential preventive value beyond that of a nutritionally well-designed regimen.”

Ehkä tutkijoiden innostusta selittää sekin, että palkokasvi-ohraryhmässä diastolinen verenpaine laski enemmän (systolisessa ei eroa).

Tutkimuksessa havaittu lisääntynyt suoliston pörinä (fermentaatio, vety hengityksesssä) johti vain yhden koehenkilön kohdalla tutkimuksen keskeytykseen. Täysjyvävehnä aiheutti selvästi vähemmän suoliston fermentaatiota, ja saattaa siten olla paremmin siedetty kuin palkokasvit tai ohra herkempi vatsaisten kohdalla.

Lopuksi

Tämä tutkimus on hyvä osoitus siitä, että yhtä biokemiallista arvoa (kokonaiskolesteroli) tuijottaen jokin ruoka-aine saattaa näyttää hyvin terveellistä, mutta kokokuvassa sen vaikutukset jäävät sangen pieniksi. Merkittävien terveysetujen saavuttamiseksi ruokavalion kokonaisuus pitää olla monelta kohtaa kunnossa, yhtä nurkkaa viilaamalla ei päästä ratkaiseviin tuloksiin.

Jokatapauksessa palkokasvit ja ohra vaikutavat yhtä terveellisiltä kuin täysjyvävehnä. Uuden pohjoismaisen ravitsemussuosituksen mukaankin palkokasvien käyttöä suositetaan lisättäväksi. Uuden meta-analyysin mukaan palkokasvien runsaaseen käyttöön liittyy alhaisempi verenpaine (Jayalath et al. 2013 ).

Mielestäni palkokasvia sisältävien ruokien käytön lisääminen olisi monille suomalaisille terveyttä edistävä teko. Harva osaa niitä vielä käyttää. Monella on ruisleivän käyttö kyllä jo hallinnassa 🙂

Lähde

Tovar J, Nilsson A, Johansson M, Björck I. Combining functional features of whole-grain barley and legumes for dietary reduction of cardiometabolic risk: a randomised cross-over intervention in mature women. Br J Nutr. 2013 Sep 24:1-9.