Olen aiemmin blogissani kirjoittanut eläinkunnan tuotteiden merkityksestä sairauksien ”puhkeamiselle” (ilmaantumiselle). Olen käynyt läpi kalaa, maitotaloustuotteita, ja lihaa. Uusi meta-analyysi valottaa asiaa sairauksiin kuolemisen osalta.

Uudessa 26 etenevää väestötutkimusta vuosilta 1952-2012 käsittäneessä meta-analyysissä analysoitiin tyydyttyneen rasvan lähteiden vaikutusta sydän- ja verisuonitauti-, syöpä- ja kokonaiskuolleisuuteen. Meta-analyysi käsitti 1,8 mlijoonan ihmisen aineiston. Mukana olleiden tutkimusten pituus oli 5-41 vuotta. Kokonaiskuolleisuus ilmoitettiin yhdeksässä tutkimuksessa, syöpäkuolleisuus viidessä tutkimuksessa ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus kahdessatoista tutkimuksessa.

Valitettavasti tämä artikkeli ei ole ilmaiseksi luettavissa. Ole kerännyt alla olevaan kuviin pääpointit.

En löydä tekstistä varmaa tietoa, mutta luulen maidon ja jogurtin olevan samassa luokassa ”maito”. Tuore punainen liha ja siipikarja on laskettu yhteen. Prosessoitu liha tarkoittaa makkaroita, savustettuja ja muuten käsiteltyjä leikkeleitä, pekonia, meetvurstia jne.

Kokonaiskuolleisuus:

• Eniten lihaa käyttävillä on 17 % suurempi riski kuolla kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
• Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 21 % suurempi riski kuolla kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
• Maitotaloustuotteiden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu

Syöpäkuolleisuus:

• Eniten lihaa käyttävillä on 14 % suurempi riski kuolla syöpään kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
• Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 13 % suurempi riski kuolla syöpään kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
• Maidon osalta ei havaittu yleistä vaikutusta syöpään
• Juuston ja voin osalta ei löytynyt kriteerit täyttäviä eteneviä väestötutkimuksia

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus:

• Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 17 % suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin kuin vähiten käyttävällä väestönosalla
• Maitotaloustuotteiden ja tuoreen lihan osalta ei ollut  tilastollisesti merkitseviä eroja
• Voin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden yhteydestä ei löytynyt kriteerit täyttäviä eteneviä väestötutkimuksia

Vähän lihaa käyttävillä ei ongelmaa?

Länsimaissa käytämme lihavalmisteita liikaa. Suomalaisten punaisen lihan ja prosessoidun lihan yhteenlaskettu kulutus on n. 1,1 kiloa viikossa. Sen sijaan Aasiassa, jossa tuoreen lihan ja prosessoidun lihan käyttö on vähäisempää, etenevissä väestötutkimuksissa ei havaita yhteyttä lihan käytöllä ja kuolleisuudella sen paremmin syövän kuin sydänsairauksien suhteen (Lee et al. 2013, meta-analyysi).

Millä tämä selittyy?

Miksi liha ja lihajalosteet, vaan ei niinkään muut tyydyttyneen rasvan lähteet näyttäisi lyhentävän elinikää? Kirjoittajat pohdiskelevat tavalliseen tapaan hemiraudan, heterosyklisten amiinien ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osuutta, erilaisten tyydyttyneiden rasvahappojen suhteita ja viittaavat myös Kraussin työryhmän ”punainen liha ja karppaus” tutkimukseen.

Hemiraudan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin näyttäisi vahvistuvan jatkuvasti (Yang et al. 2013, meta-analyysi, White & Collison 2013 mekanismit), kuten kirjoittajatkin toteavat.

Yllättävää kyllä kirjoittajat eivät tunnu tietävän tai uskovan paljoakaan paistamisen aikana syntyvien AGE-tuotteiden (glykaation lopputuotteet) mahdollista osuutta vakavissa sairauksissa (Kellow & Savige 2013, meta-analyysi, White & Collison 2013 mekanismit). Analyysiissä ei ole myöskään mukana lihan äskettäin havaitut negatiiviset vaikutukset suoliston bakteereihin ja sitä kautta TMAO-välitteiseen ateroskleroosiin (Koistinen Heikki, pääkirjoitus Lääkärilehdessä 2013).

Vähällä jää myös pohdinta mahdollisista maitotaloustuotteiden myönteisistä terveysominaisuuksista, kuten vaikutus suoliston mikrobiflooraaan ja  ACE-estäjän tavoin vaikuttavat hapanmaitotuotteiden peptidit.

Lopuksi

Vaikuttaa vahvasti siltä, että sekä sairastumisen että kuolleisuuden suhteen prosessoidut lihavalmisteet ovat terveydelle epäedullisia monella tavoin. On toivottavaa, että kuva lihan ja lihavalmisteiden terveysvaikutuksista täydentyisi vielä ”lihan vaihtokauppa” -tutkimuksilla satunnaistetuissa asetelmissa.

Tämän meta-analyysin ulkopuolella oli kalan vaikutus kuolleisuuteen, koska se ei ole merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde. Muissa meta-analyyseissä kalan runsaaseen käyttöön on liittynyt n. 20 % alhaisempi sepelvaltimotautikuolleisuus (Zheng et al. 2012). Yleisen syöpäkuolleisuuden suhteen on kalasta vaikea todeta mitään kattavaa, mutta ainakin eturauhassyövän ja rintasyövän suhteen kalasta näyttäisi olevan hyötyä (Szymanski et al. 2012, Zhang et al. 2013).

Lihan käytön vähentämiselle näyttäisi olevan aika paljon tieteellistä näyttöä. Niiden sijaan kannattaisi syödä entistä enemmän pähkinöitä, palkokasveja ja soijaa. Kala, äyriäiset ja maitotaloustuotteet ovat myös hyviä proteiinin lähteitä.

Lähde 

O’Sullivan T et al. Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis. Am J Public Health. 2013;103:e31-42