Tässä vieraskirjoituksessa ETM Satu Jyväkorpi kirjoittaa ravitsemuksen ja muistitoimintojen välisestä yhteydestä. Interveventiotutkimuksia aiheesta on vielä vähän, mutta kirjoituksessa läpikäydyt koe-eläin- ja väestötutkimukset maalavat melkoisen selvän kuvan sopivista ruuista. Satu on toiminut Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä ravitsemsuasiantuntijana, ja ollut kirjoittajana uudessa aiheeseen liittyvässä suomalaistutkimuksessa. Sadun kirjoittama aiheeseen liittyvä kirja Syö muistaaksesi on hiljattain ilmestynyt. Kuvatekstit ovat Reijo Laatikaisen käsialaa. 

——————————————————————————————-

On arvioitu, että muistisairaiden määrä nelinkertaistuisi seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Taudin alkamisen lykkääminen vain viidellä vuodelle puolittaisi ennustetun esiintyvyyden. Kerron tässä kirjoituksessa, mitä muistisairauden ennaltaehkäisystä tähän mennessä tiedetään.

Ympäristötekijät ovat nousseet yhä tärkeämmäksi tutkimusaiheeksi Alzheimerin taudissa. On huomattu, että Amerikkaan muuttamisen jälkeen eri etniset ryhmät kuten nigerialaiset ja japanilaiset sairastuvat dementiaan yleisemmin kuin entiset maamiehensä vanhassa kotimaassaan (Arab ym. 2010). Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Taudin riskitekijöitä ovat sydän- ja verisuoniperäiset tekijät, huonot ruokatottumukset, geneettiset ja perinnölliset tekijät, sukupuoli, koulutus, ikä, runsas alkoholin juonti ja muut elämäntapatekijät.

Suurin osa ravitsemuksen ja muistisairauksien yhteydestä on saatu havainnoivista seurantatutkimuksista.

Tyydyttynyt rasva

Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja trans rasvaa sisältävä ruokavalio saattaa lisätä muistisairauden riskiä (Eskelinen ym. 2008, Morris 2011). Eläinkokeissa jyrsijöille syötettiin kahdeksan viikon ajan runsaasti kookosöljyä tai soijaöljyä. Soijaöljyä saaneet rotat suoriutuivat paremmin muistia mittaavista testeistä kuin kookosöljyä saaneet rotat. Lisäksi kookosöljyä saaneiden rottien triglyseridi-, kokonaiskolesteroli- ja LDL- arvot olivat paljon korkeammat. Toisessa tutkimuksessa, jossa rotille syötettiin ruokavaliota, joka sisälsi paljon kolesterolia ja tyydyttynyttä rasvaa. Paljon tyydyttynyttä rasvaa saaneet rotat eivät muistaneet niille aikaisemmin opetettuja tehtäviä kahden kuukauden jälkeen, kun taas vähärasvaisella ruokavaliolla olleet rotat pystyivät suorittamaan ne. Kolmannessa tutkimuksessa havaittiin, että paljon tyydyttynyttä rasvaa saaneilla rotilla oli lisääntynyttä Alzheimerin taudissa tyypillisiä beeta-amyloidi plakkimuodostusta aivoissa.

Tutkijat ovat yksilöineet mekanismeja, joilla tyydyttynyt rasva mahdollisesti vaikuttaisi haitallisesti aivoihin. Tyydyttynyt rasva saattaa lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa. Tyydyttynyt rasvan saanti voi myös lisätä valtimoiden ahtautumista. Lisäksi runsas tyydyttyneen rasvan saanti yhdistettynä korkeaan kolesteroliin voi aiheuttaa aivoja suojaavan veri-aivoesteen häiriön, jolloin aivoihin pääsee haitallisia yhdisteitä (Takechi ym. 2010). Tyydyttynyt rasva myös lisää hermokudoksen tulehdusta.  Tyydyttyneen rasvan runsaan saanti on ollut erityisen haitallista Apo e 4- alleelin kantajilla, joita on noin 25–30 % suomalaisista. Suomalaisessa väestöpohjaisessa CAIDE-tutkimuksessa, jossa seurattiin n. 1450 keski-ikäistä 21 vuotta, havaittiin, että Apo e 4 –alleelin kantajilla, jotka käyttivät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, oli  monikertainen riski sairastua muistisairauteen myöhäisiässä. Muilla riski ei noussut huomattavasti.  (Kivipelto ym.2008). Toisaalta Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa tyydyttyneiden rasvojen runsas saanti ei nostanut muistisairauden riskiä (Engelhart ym. 2002). Rasvojen tutkimusta vaikeuttaa se, että monesti enemmän tyydyttyneitä rasvoja saavat, saavat myös enemmän tyydyttymättömiä rasvoja.

Vahvempaa näyttöä odotellaan mm. Itä-Suomen yliopistossakin käynnissä olevasta EU-laajuisesta rasvatutkimuksesta (Lipididiet), jonka Suomen osuutta johtaa Hilkka Soininen. Siinä tutkitaan; miten ruokavalion rasvat ja täsmä ravintovalmisteet vaikuttavat hermoston ikääntymiseen sekä Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen dementian etenemiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää ruokavalioita ja ravintovalmisteita, joilla aivojen toimintakykyä kyetään ylläpitämään ja hidastamaan dementiasairauksien etenemistä. Tutkimus päättyy vuonna 2014.

Tyydyttyneen rasvan runsas saanti luultavasti heikentää muistitoimintoja

Kala ja omega-3 rasvahapot

Rasvainen kala sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja (DHA+ EPA). Kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja saa mm. rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöjystä, pellavansiemenistä sekä saksanpähkinöistä. Omega-3 rasvahappojen on arveltu vähentävän Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidiplakkien muodostumista. Eläintutkimuksissa on havaittu, että DHA:n saanti parantaa kognitiota ja hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Alzheimerin taudista kärsivillä DHA:n määrä aivoissa vähenee, mikä voisi teoriassa vaikuttaa kognition heikkenemiseen.  Seurantatutkimuksissa kalan syönti on ollut yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. Interventiotutkimukset kalaöljykapselien käytöstä ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Kalan syöntiä taas voi suositellla.

Kalaöljy ei ole mikään ihmelääke muistinsuojaamisessa, mutta muutamia lupaavia tuloksia on tullut

Välimeren ruokavalio

Välimeren ruokavalio on seurantatutkimuksissa havaittu aivoterveydelle edulliseksi. Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa on monia aivoja suojaavia komponentteja. Ruokavaliossa käytetään tyydyttymättömiä kasviperäisiä rasvoja, pähkinöitä, vaaleaa lihaa, kalaa, monipuolisesti kasviksia kuten vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja. Välimeren ruokavalio vastaa pitkälle nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Yhdysvalloissa tehdyssä seurantatutkimuksessa välimeren ruokavaliota noudattavat eläkeläiset sairastuivat jopa 40 % vähemmän Alzheimerin tautiin kuin ihmiset, jotka söivät paljon rasvaa sisältäviä maitotuotteita, punaista lihaa ja sisäelimiä (Gui ym. 2010).

Kasvikset

Kasvikset sisältävät runsaasti luonnollisia antioksidantteja. Etenkin kotimaiset marjat ovat loistavia antioksidanttien lähteitä. Eläinkokeissa on havainnoitu, että jyrsijöillä, joilla on perinnöllinen hermorappeumasairaus, antioksidanttipitoinen ruoka ehkäisee ja hidastaa hermosolujen vaurioitumista. Väestötutkimuksissa runsas kasvisten käyttö on yhdistetty pienempään riskiin sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, kuten myös muistisairauteen. Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa ikääntyneet sairastuivat vähemmän muistisairauteen, kun he joivat ainakin kolme kertaa viikossa hedelmätäysmehuja. Tutkijat suosittelivatkin kasvisten, hedelmien ja marjojen runsasta käyttöä kaikille. Puremis- ja nielemisvaikeuksista kärsiville ikääntyneille niin ikään myös täysmehulasillinen päivittäin voi olla hyödyllistä, varsinkin, jos ei muuten syö hedelmiä (Dai ym. 2006)

Mausteet ja yrtit

Monissa yrteissä ja mausteissa on kasvisten ohella runsaasti antioksidantteja. Intiassa yleisesti käytettyä maustetta kurkumaa ja siinä olevaa aineosaa kurkumiinia tutkitaan parhaillaan muistisairauden ennaltaehkäisyssä. Myös kanelilla voi mahdollisesti olla suotuisia vaikutuksia aikuistyypin diabetekseen ja aivoterveyteen. Lisäksi monet muut mausteet ja yritit sisältävät vahvoja antioksidantteja, joiden merkitystä ei vielä edes tunneta. Suolan vähentämistä ja korvaamista monipuolisesti mausteilla ja yrteillä voikin lämpimästi suositella aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.

Kurkumalla anti-inflammatorisia vaikutuksia, ja sitä tutkitaankin runsaasti mm. muistisairauksissa

Kahvi ja tee

Kohtuullisen kahvin juonnin on havaittu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. CAIDE-tutkimuksessa 3-5 kuppia kahvia juoneilla keski-ikäisillä oli jopa 65 % pienempi riski sairastua muistisairauteen iäkkäänä (Eskelinen ym. 2010)! Tutkijat eivät tiedä, mikä kahvissa vaikuttaa. On arveltu, että kahvin kofeiini voisi olla yksi mahdollisista vaikuttajista. Toinen kandidaatti on ollut magnesium, jota kahvissa on runsaasti. Magnesiumin on arveltu vaikuttavan sokeritasapainoon ja sitä kautta mahdollisesti ehkäisevän tyypin 2 diabetesta, joka tunnetusti on myös muistisairauden riskitekijä. Kolmas kandidaatti on kahvin antioksidantit. Kahvissa on klorogeenihappo nimistä antioksidanttia, joka on itse asiassa suomalaisten eniten saama antioksidantti. Klorogeenihappo voi vaikuttaa antioksidanttina aivoja suojaten. Teen juojilla taas on havaittu olevan pienempi aivohalvausriski amerikkalaisessa meta-analyysissä. Vihreällä teen katekiini antioksidantit voivat estää eräiden tutkimusten mukaan Alzheimerin taudin plakkimuodostusta (Li ja Li 2010)

Interventiotutkimuksia ja muita

Kaakaopapu ja tumma suklaa

Kaakaopavussa on runsaasti etenkin flavanoli-nimistä antioksidanttia. Kaakaon ja tumman suklaan terveysvaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmen. Kaakaopavun sisältämän flavanoli on vaikuttanut myönteisesti etenkin sydän- ja verisuoniterveyteen ja sen on havaittu mm. alentavan verenpainetta. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen artikkeli, jossa flavanolilla havaittiin vaikutuksia myös kognitioon. Lievistä muistihäiriöistä kärsiville ikääntyneille annettiin 8 viikon ajan eri määriä flavanoli antioksidanttia sisältäviä kaakaojuomia. Enemmän flavanolia saaneilla mm. puheen sujuvuus ja kävelytestin tulokset paranivat koejakson aikana. Lisäksi tutkittavien verenpaine aleni, rasvojen hapettuminen ja insuliiniresistenssi vähenivät (Ferri  ym. 2012). Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan ja on herättänyt paljon mielenkiintoa. Nyt olisi kiinnostavaa tietää, voiko hyviä tuloksia ylläpitää pitempiaikaisesti ja mikä käytännön merkitys niillä on tutkittavien elämässä. Parantuuko muisti ja muu kognitio huomattavasti myös käytännön elämässä?

Huonot hiilihydraatit ja tyydyttynyt rasva vs. suositeltu ruokavalio

Pienessä ja lyhyessä interventiotutkimuksessa n=49, jossa osa tutkittavista oli terveitä ja osa kärsi lievästä muistihäiriöstä. Osa tutkittavista laitettiin ruokavaliolle, joka sisälsi korkean glykemisen indeksin omaavia hiilihydraatteja ja paljon rasvaa (rasvaa 45%), josta suurin osa oli tyydyttynyttä rasvaa (>25%). Toiset tutkittavat noudattivat vähän rasvaa (rasvaa 25 %) sisältävää ruokavaliota, jossa oli vain vähän tyydyttynyttä rasvaa (<7%) ja alhaisen glykeemisen indeksin omaavia hiilihydraatteja. Alhaisemman rasvan ja glykeemisen indeksin ruokavaliota noudattavilla tutkittavilla pitkäkestoinen kuvamuisti parani neljän viikon tutkimuksen aikana.

Ravitsemusneuvonta + liikunta

Mia Kivipellon johtamassa Finger -tutkimuksessa tutkitaan ravitsemusneuvonnan ja liikuntaintervention vaikutusta muistisairauden riskiin iäkkäillä. Tutkimus päättyy 2014 ja siitä on kiinnostavaa kuulla tuloksia.

Liikuntainterventiot

Aerobisesti liikunnasta ja muistisairauden ennaltaehkäisystä on tehty 11 kontrolloitua interventiotutkimusta (Angevaren  ym. 2008). Liikunnan on osoitettu parantavan ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta ja toiminnan ohjausta.  Lisäksi vuoden kestävässä interventiossa aerobisen liikunnan todettiin kasvattavan aivojen hippokampuksen kokoa (Ericksson 2011).

Liikunnalla on selvä myönteinen vaikutus tarkkaavaisuuteen ja muistiin.

B-12 vitamiini, foolihappo

B-12 vitamiinin puutokseen liittyy älyllisen toimintakyvyn heikentymistä ja dementoitumista. B-12 vitamiinia saa kaikesta eläinperäisestä ravinnosta. Terveellä, sekaravintoa nauttivalla ihmisellä ei ole tämän vitamiinin puutoksen vaaraa. Ikääntyessä B-12- vitamiinin imeytyminen voi heiketä sairauksien tai käytettyjen lääkkeiden seurauksena, mikä voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Kiinnostavaa on, että suomalaisen tutkimuksen mukaan jopa 12 % yli 65-vuotiaista kärsisi B12- vitamiinin puutteesta juuri sen heikentyneen imeytymisen seurauksena (Loikas ym. 2007) Ikääntyneille voisi olla hyödyllisempää mitata B12- vitamiinitaso kolesterolimittausten sijaan.

Interventiotutkimuksissa, joissa on annettu B12- vitamiinia tutkimatta sen mahdollista puutetta, ei ole saatu huomattavia muutoksia kognitioon. Toisaalta, on luonnollista, että B12- vitamiinista on hyötyä vain, jos sen saannista on puutetta tai se ei imeydy.

Huono foolihappostatus on yhdistetty huonoon kogntioon ja dementiaan iäkkäillä. Tutkimuksissa foolihappoa ravintolisänä saaneilla on joissain tutkimuksissa ollut pienempi Alzheimerin taudin riski. Amerikassa tehdyssä seurantatutkimuksissa tutkimuksessa (Baltimore Longitudinal Study on Aging), ikääntyneillä, jotka saivat foolhappoa ravintolisänä suositusten mukaisesti tai enemmän, oli 55 % pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Toisessa seurantatutkimuksessa eniten foolihappoa saaneilla (480 µg/vrk) oli 50 % pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Kaksi vuotta kestäneessä interventiotutkimuksessa ei havaittu mitään vaikutusta foolihappo- B12-vitamiini- tai B6-vitamiinilisän käytöllä plaseboon verrattuna. Toisessa sokkoutetussa tapaus-verrokkitutkimuksessa foolihappolisällä (5000 µg/vrk) ei ollut vaikutusta Alzheimerin tautiin. Suomalaiset saavat tunnetusti vähän foolihappoa. Etenkin ikääntyneet saavat sitä yleisesti suositeltua vähemmän.

C- ja E-vitamiini

Epidemiologisissa tutkimuksissa pääsääntöisesti parempi E-vitamiini status on yhdistetty pienempään riskiin sairastua Alzheimerin tautiin (Morris 2011). Interventiotutkimuksissa, joissa on annettu E-vitamiinia ravintolisänä, ei ole saatu vastaavaa hyötyä. Tähän voi olla monta syytä; ensinnäkin tutkimuksissa ovat hyötyneet yleensä henkilöt, joiden E-vitamiinin saanti ravinnosta on ollut alhaista. Paljon E-vitamiinia ravinnostaan saaneet, eivät näytä hyötyvän E-vitamiinin lisäannoksesta. Usein tutkimuksiin vapaaehtoisena tulevat ihmiset ovat keskimääräistä terveystietoisempia, jolloin he todennäköisesti saavat jo riittävästi E-vitamiinia ravinnostaan. Toiseksi ravinnossa E-vitamiini esiintyy monenlaisessa muodossa esim. α-, β- ja γ- tokoferolina sekä näiden isomeerisinä yhdisteinä. Ravintolisissä E-vitamiini on pääasiassa vain α-tokoferolina. Luonnossa esiintyvillä moninaisilla E-vitamiiniyhdisteillä voi olla monitahoisempi vaikutus kuin pelkällä α-tokoferolilla. C-vitamiinin runsaampi saanti on kahdessa epidemiologisessa tutkimuksessa yhdistetty pienempään Alzheimerin taudin riskiin.

Yhdessä tutkimuksessa C- ja E-vitamiini yhdessä, muttei erikseen vähensivät Alzheimerin taudin riskiä.

Resveratroli

Resveratroli on useissa kasveissa esiintyvä fenoliyhdiste, jota markkinoidaan myös ravintolisänä. Sitä on etenkin tummissa viinirypäleissä ja punaviinissä. Resveratrolilla on monia mahdollisesti terveyteen positiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Resveratrolista ravintolisänä tarvitaan lisää tutkimuksia sen mahdollisista vaikutuksista muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.

Souvenaid

Tutkijat ovat kehittäneet ravintolisän (Souvenaid), joka on tarkoitettu alkavasta Alzheimerin taudista kärsiville. Ravintolisä sisältää mm. C-, E- ja B-vitamiineja, omega-3 rasvahappoja, uridiinia sekä koliinia.

Sen vaikutuksia tutkitaan EU:n laajuisessa tutkimuksessa. Interventiotutkimuksessa valmistetta saaneilla muistitoiminnot ja kognitio parantuivat 24 viikkoa kestäneen tutkimuksen aikana (Scheltens ym. 2012). Jälleen kiinnostavaa olisi tietää, miten nämä tulokset vaikuttavat arjen elämässä. Ravintolisä ei tällä hetkellä ole myynnissä Suomessa ja sitä tutkitaan edelleen mm. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Neidonhiuspuu (Ginkgo Biloba)

Neidonheisipuu on maailman eniten tutkittu aivojen toimintaan käytetty ravintolisä. Sen on sanottu tehostavan verenkiertoa, vaikuttavan muistiin ja lisäävän oppimiskykyä sekä suojaavan hermosoluja. Sitä on käytetty kiinalaisessa perinteisessä lääketieteessä yli 5000 vuoden ajan. Uudemmissa tutkimuksissa sen käyttö ravintolisänä ei kuitenkaan ole vaikuttanut Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien riskiin.

Lopuksi

Olen yrittänyt mahduttaa tähän vieraskynäartikkeliin yleiskuvan tutkittujen ravintoaineiden vaikutuksia aivoterveydelle. Paljon on vielä tutkittavaa, ja suurin osa tutkimuksista on seurantatutkimuksia, jotka eivät ole näytön asteeltaan vahvoja. Toisaalta on liki mahdotonta tutkia interventioasetelmalla ihmisiä vuosikymmeniä. Itse uskon, että elämäntavoilla ja ravitsemuksella voi vaikuttaa muistisairauden riskiin.

Tärkeää on ennaltaehkäistä ja hoitaa sydän- ja verisuonitauteja sekä noudattaa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota, joka sisältää paljon kasviksia, kohtuudella pähkinöitä, vähän suolaa sekä hyvälaatuisia rasvoja, kalaa sekä täysjyväviljoja. Proteiininlähteenä hyviä ovat kalan lisäksi vaalea liha, pavut sekä vähärasvaiset maitotuotteet. Kohtuullinen kahvin, tumman kaakaon tai suklaan (kaakaopitoisuus vähintään 70 %) säännöllinen nauttiminen sekä etenkin vihreän teen juonti voi myös suojata aivoja. Suolaa voi korvata mausteilla ja yrteillä, joissa voi olla potentiaalisia vielä tuntemattomiakin aivoja suojaavia vaikutuksia. Perinteisessä välimeren ruokavaliossa yhdistyvät ravintoaineiden terveyttä vaalivat ominaisuudet. Myös kotoinen versio, Itämeren ruokavalio noudattaa samoja linjoja. Siinä käytetään oliiviöljyn sijaan rypsiöljyä, ruista sekä kotimaisia marjoja ja kasviksia. Proteiinin lähteenä käytetään kalan, vaalean lihan ja herneen lisäksi vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.

Lisäksi: liikuntaa olisi hyvä harrastaa mahdollisimman paljon tai vähintään muutaman kerran viikossa hengästyen. Myös korkea koulutus, aivojen käyttö ja aktivointi sekä sosiaalinen kanssakäyminen voi osaltaan vähentää muistisairauksien riskiä.

Muistia ja ravitsemusta käsittelevä kirjani: Satu Jyväkorpi. Syö muistaaksesi. Ravitsemus aivoterveyden edistäjänä.  Suomen muistiasiantuntijat 2013. 

Lähteitä

Arab L ja Sabbagh MN. Are certain life-style habits associated with lower Alzheimer disease risk? J Alzheimers Dis. 2010;20: 785–94.

Kivipelto M, Ngandu T, Fratiglioni L ym. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer disease. Arch Neurol. 2005 Oct;62(10):1556-60.

Eskelinen MH, Ngandu T, Helkala EL, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, Kivipelto M. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study. Int J Geriatr Psychiatry. 2008;23:741-7.

Kivipelto M, Solomon A. Alzheimer’s disease – the ways of prevention. J Nutr Health Aging. 2008 12:89S-94S.

Kivipelto M, Rovio S, Ngandu T, Kåreholt I, Eskelinen M ym. Apolipoprotein E 4 magnifies lifestyle risks for dementia: a population-based study. J Cell. Mol. Med. 2008;12:2762-71.

Morris MC, Evans DA, Bienias JL et al. Dietary fats and the risk of incident Alzheimer disease. Arch Neurol. 2003;60:194-200.

Takechi R, Galloway S, Pallebage-Gamarallage MM, Lam V, Mamo JC.Dietary fats, cerebrovasculature integrity and Alzheimer’s disease risk. Prog Lipid Res. 2010;49:159-70.

van Gelder BM, Tijhuis M, Kalmijn S, Kromhout D. Fish consumption, n-3 fatty acids, and subsequent 5-y cognitive decline in elderly men: the Zutphen Elderly Study. Am J Clin Nutr. 2007;85:1142-7.

Gu Y,Nieves JW, Ystern et al. Food Combination and Alzheimer Disease Risk – A Protective Diet. Arch Neurol. 2010;67(6):699-706. Published online April 12, 2010 (doi:10.1001/archneurol.2010.84).

Dai Q, Borenstein AR, Wu Y, Jackson JC, Larson EB. Fruit and vegetable juices and Alzheimer’s disease: the Kame Project. Am J Med. 2006;119:751-9.

Eskelinen MH, Ngandu T, Tuomilehto J, Soininen H ym.  Midlife coffee and tea drinking and the risk of late-life dementia: a population-based CAIDE study. J Alzheimers Dis. 2009;16(1):85-91.

Eskelinen MH, Kivipelto M. Caffeine as a protective factor in dementia and Alzheimer’s disease.J Alzheimers Dis. 2010;20 Suppl 1:S167-74.

Ferri L, Bocale R, Carmela M, Desideri G ym. Cognition, and Aging (CoCoA) Study Flavanol Consumption in Elderly Subjects with Mild Cognitive Impairment: The Cocoa, Benefits in Cognitive Function, Blood Pressure, and Insulin Resistance Through Cocoa. Hypertension. published online 2012.

Bayer-Carter JL, Green PS, Montine TJ et al. Diet intervention and cerebrospinal fluid biomarkers in amnestic mild cognitive impairment. Arch Neurol. 2011 Jun;68(6):743-52. doi: 10.1001/archneurol.2011.125

Loikas S, Koskinen P, Irjala K, Löppönen M, ym. Vitamin B12 deficiency in the aged: a population based study. Age Ageing. 2007;36:177-83.

Scheltens P, Twisk JW, Blesa R, Scarpini E, von Arnim CA, Bongers A, Harrison J, Swinkels SH, Stam CJ, de Waal H, Wurtman RJ, Wieggers RL, Vellas B, Kamphuis PJ. Efficacy of Souvenaid in mild Alzheimer’s disease: results from a randomized, controlled trial. J Alzheimers Dis. 2012;31:225-36.

Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar H, Aleman A, Vanhees L. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrate database Published Online: July 16, 2008