Dyslipidemioiden eli veren rasva-aineenvaihduntahäiriöiden Käypä Hoito -suositus on päivittynyt. Edellinen versio suosituksesta julkaistiin vuonna 2009.

Liekkö tutkimukset statiinien haittavaikutuksista vai suomalaisten voin syönnin lisäys vaikuttaneet, mutta nyt suosituksen laatijat painottavat ravinnon merktiystä selvästi enemmän kuin ennen. Ravintotekijöiden vaikutukset  kolesteroliin ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta ilmeisesti vasta nyt aika on kypsä heittämään hyvästit asenteelle ”ei ne potilaat kuitenkaan mitään ruokavaliomuutoksia tee”.  Uudessa suosituksessa annetaankin käytännön läheiset ohjeet kolesterolin alentamiseksi.

LDL-kolesterolin alentaminen

Paras tulos LDL-kolesterolin alentamisessa saavutetaan kun mahdollisimman moni alla esitetyistä ehdotuksista toteutuu. Tavoitteena on, että tyydyttyneen rasvan saanti olisi  < 10 E % mutta optimaalinen taso olisi < 7 E %. Seuraavia toimenpiteitä suositetaan.

Vähemmän kovaa rasvaa 

Maito, piimä, viili ja jukurtti: ≤ 1 % rasvaa. Juustot ≤ 17 % rasvaa.

Vältä voita ja voi-kasviöljyseoksia [Ingmariini, Oivariini, Keijuriini jne. minun tekemä selvennös]

Rasvaisen lihan sijaan vähärasvainen liha, esimerkiksi paistit, fileet ja muut ruhonosat, joista on poistettu näkyvä rasva

Rasvaisten leikkeleiden sijaan vähärasvaiset leikkeleet, esimerkiksi keittokinkku, uunikinkku ja kalkkunaleike (rasvaa enintään 4 %)

Vähärasvaiset tai rasvattomat ruoanvalmistusmenetelmät, esimerkiksi keittäminen, hauduttaminen uunissa tai liedellä tai öljyn tai pehmeän margariinin käyttö ruoanvalmistuksessa voin ja voita sisältävien rasvaseosten sijaan.

Enemmän pehmeää rasvaa

Leipäviipaleelle n. teelusikka margariinia (60-70 % rasvaa)

Öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta 1/2–1 rkl/ salaattiannos

Kalaa 2–3 kertaa viikossa valmistettuna rasvattomin ruoanvalmistusmenetelmin tai pehmeää rasvaa käyttämällä

Tarvittaessa kasviöljy, juokseva margariini (”pullomargariini”) tai pehmeä leipärasva ruoanvalmistuksessa JA
kasviöljy, juokseva margariini tai pehmeä leipärasva leivonnassa

Maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä noin 2 rkl/vrk

Enemmän kuitua

6–9 leipäviipaletta vastaava määrä täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita. 1 dl täysjyväpastaa tai -riisiä vastaa yhtä leipäviipaletta ja lautasellinen täysjyväpuuroa kahta leipäviipaletta

Runsas määrä (vähintään noin 500 g) kasviksia, marjoja ja hedelmiä

Vähemmän ravinnon kolesterolia

Suosituksen mukaan suurin suositettava ravinnon kolesterolin määrä on 300 mg/vrk.

Kananmunia on suositeltavaa nauttia enintään kaksi viikossa (ottamalla myös huomioon ruoissa ja leivonnaisissa mukana oleva kananmuna)

Katkaravuilla sanotaan olevan myönteinen vaikutus lipideihin huolimatta kolesterolista, ja niitä ei siten tarvitse rajoittaa. Lisäksi todetaan, että pannukahvi ja muu suodattamaton kahvi (espresso, capuccino jne.) kohottavat veren kolesterolia merkittävästi.

Kasvistanolin ja -sterolin käyttö

1,5-3 g kasvistanolia tai -sterolia. 1,5 g:n annoksen saa esimerkiksi noin 25 g:sta (viidestä teelusikallisesta) margariinia ja 2 g:n annoksen yhdestä pullollisesta jukurttijuomaa. [Becel proactiv, Benecol tai Keiju Alentaja, minun tekemä selvennös]

Huom! Sekä kuntosali- että kestävyysliikunta vähentää LDL-kolesterolia

HDL-kolesterolin kohottaminen

Alhainen HDL-kolesteroli on ateroskleroosin riskitekijä.  HDL on yksi muuttuja myös ns. Finriski-laskurissa, jota suosituksen mukaan pitää käyttää potilaan kokonaisvaaran arvioinnissa.  Toisaalta HDL on ”mutkikas kysymys”. Joka tapauksessa HDL-kolesterolia voi lisätä:

• laihduttaminen (jos on ylipainoinen)
• alkoholi 1-2 annosta/pv (korkeintaan)
• liikunta (erit. kestävyysurheilu)
• kertatyydyttymätön rasva

”Kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuden kasvattaminen saattaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemisen ohella hieman suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta” [Kommentti: Tällä  tarkoitettaneen oliiviöljyn, rypsiöljyn ja pähkinöiden runsaampaa käyttöä joko hiilihydraatin tai tyydyttyneen rasvan sijaan. Asia ei kuitenkaan käy mistään tarkasti ottaen selville]

Triglyseridien alentaminen

Veren rasvapitoisuuden eli triglyseridien vähentämisessä suosituksen mukaan keskeistä on:

• ylipainoisilla laihduttaminen
• pehmeän tyydyttymättömän rasvan osuuden lisääminen
• kalan käytön lisääminen
• alkoholin käytön vähentäminen
• ruokavalion kuitupitoisuuden lisääminen
• sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden käytön vähentäminen

Lisäksi todetaan, että kalaöljyä suositetaan lisättäväksi vain harkitusti.

”Kalaöljyjen lääkkeenomaista käyttöä (2–4 g/vrk) suositellaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona vaikean hypertriglyseridemian hoidossa, ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa aloitettuna.”

Ja

” Cochrane-katsauksen  mukaan n-3-rasvahapposuplementaatio pienentää diabeetikoilla seerumin triglyseridipitoisuutta keskimäärin 0,45 mmol/l, mutta suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta 0,11 mmol/l. Kalaöljyjvalmisteita ei tule käyttää hyperkolesterolemiassa, koska ne eivät vaikuta kokonaiskolesterolipitoisuuteen ja saattavat suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta”

Ravitsemusneuvonnan vastuu ja toteutus

Suosituksessa kehotetaan potilaskeskeisen työotteen käyttämistä elämäntapaneuvonnassa ja pyydetään välttämään ”määräämistä”.  Potilaalle esitellään sopivat hoitomahdollisuudet (taulukko 2 suosituksessa) ja neuvotellaan yhdessä, mitkä vaihtoehdot ovat hänen tapauskessaan mahdollisia ja sopivia. Keskustelussa korostetaan, että päävastuu  elämäntapamuutoksista on potilaalla itsellään.

Ravitsemusterapeutin merkitystä ohjaustyössä korostetaan.

”Ohjauksesta vastaavan tulisi olla ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehdytetty hoitaja, jotta ravitsemushoidon tavoitteiden mukaisen ruokavalion noudattaminen onnistuisi hyvin ja ravitsemushoidon teho olisi paras mahdollinen.”

Kommentti

Epäilemättä tällä suunnitelmalla useiden ihmisten veren LDL-kolesterolipitoisuus vähenee merkittävästi. Jotkin esitetyt suositukset eivät olen täysin linjassa viimeaikaisten meta-analyysien kanssa. Yksi tällainen esimerkki on kananmunan käytön rajoittaminen kahteen per viikko (vrt. meta-analyysi, jonka mukaan 7 munaa viikossa on neutraali sepelvaltimotaudin kannalta). Toki täytyy muistaa, että suosituksen päätarkoitus on keskittyä veren LDL-kolesterolia alentaviin vaikutuksiin.

Kasvikset, marjat ja hedelmät jäävät suosituksessa rasva- ja leipävalintojen jalkoihin. Soijan ja palkokasvien esiin nostamisessa olisi myös järkeä sydänsairauksien sekä kolesterolin näkökulmasta. Jotenkin tuntuu hiukan siltä, että suosituksen tekijät eivät ymmärrä kasvisruokatrendin tarjoamaa mahdollisuutta myös kolesterolin alentamisessa. Leikeleiden, makkaroiden ja punaisen lihan määrää ei suositeta vähennettäväksi missään kohtaa. Suomalainen kuluttaa n. 1,1 kiloa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, ja vain n. 400 g valkoista lihaa ja n. 300 g kalaa. Järkevä määrä olisi puoli kiloa punaista lihaa viikossa eikä lainkaan prosessoitua lihaa. Proteiinia saa ihan helposti ja riittävästi kalasta, äyriäisistä, kanasta, kalkkunasta, maitotaloustuotteita, pähkinöistä ja palkokasveista.

Suosituksessa ei oteta kantaa siihen, mitä kasviöljyä pitää suosia. Ainoa toteamus taitaa olla ”Jos rasvan määrä ruokavaliossa on suositusten mukainen, seerumin lipidipitoisuuksien kannalta ei ole käytännössä merkitystä, onko pehmeä rasva kerta- vai monityydyttymätöntä.” Tämä on yllättävää, mutta samalla hyvin muotoiltu. Neitsyt oliiviöljyn tutkimusnäyttö on sangen vakuuttava huolimatta siitä, ettei se sisällä merkittäviä määriä välttämättömiä rasvahappoja linoli- ja alfalinoleenihappoa kuten rypsiöljy.

Suosittaisin kaikille dyslipidemiasta kärsiville vielä myös lisättyä liukenevaa kuitua. Tällaista suositusta en havainnut. Kaikki eivät toki onnistu sisällyttämään sitä ruokavalioonsa, mutta useilta se onnistuu helposti. Esimerkiksi:

• 1-3 rkl/pv pellavansiemenrouhetta tai,
• Psyllium-kuitua tai,
• Kauralesettä puuron, jogurtiin, viiliin, mehukeittoon tai ruuanvalmistukseen

Lähde

Dyslipidemiat. Käypä hoito 8.4.2013. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä