Eilen New England Journal of Medicine –tiedelehdessä ilmestyneiden sydänsairauksia koskevien Predimed-tulosten mukaan Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Predimed-tutkimus on laajin Välimeren ruokavaliota koskeva satunnaistettu tutkimus, jossa vertailuruokavaliona oli vähemmän rasvaa sisältävä ruokavalio. Tutkimus tehtiin Espanjassa.
Menetelmät
Olen kuvannut tutkimuksen menetelmät tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani Predimed-tutkimus tulee, oletko valmis. Tutkimukseen otettiin 7447 koehenkilöä, joilla oli suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Koehenkilöillä oli useita riskitekijäitä, mutta ei vielä sepelvaltimotautia. Useimmat käyttivät verenpainelääkkeitä, ja statiinien käyttökin oli tavallista (>50 % kaikissa ryhmissä). Tutkimus on siten primaaripreventiotutkimus, toisin kuin Lyon Diet Heart, joka oli sekundaaripreventiotutkimus. Koehenkilöt satunnaistettiin kolmeen ryhmään:
- Vuonna 2000 Amerikan sydänliiton (AHA) suosittelmaa ruokavaliota osittain mukailevalle ruokavaliolle (kontrolliryhmä). Tämän ryhmän jäsenet eivät saaneet mitään ruokia ilmaiseksi kotiin jaettuna.
- Välimerelliselle ruokavaliolle, jota ryyditettiin ilmaisella neitsytoliiviöljyn jakelulla. 1 litra oliiviöljyä/viikko koko perheeen käyttöön
- Välimerelliselle ruokavaliolle, jota ryyditettiin ilmaisella pähkinäsekoituksen jakelulla 30 grammaa/pv sekoitusta, jossa on 15 g saksanpähkinää, 7,5 g hasselpähkinää ja 7,5 g manteleita
Alkuperäisessä tutkimusprotokollssaa väitetään, että vertailuruokavalio (1) olisi AHA:n ruokavaliomalli. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, jos katsotaan käytännön ohjeita, joita tutkittaville jaettiin. Esimerkiksi rasvaisen kalan käyttöä pyydettiin rajoittamaan vertailuruokavaliossa, eikä hiilihydraattien kuitupitoisuutta tähdennetty. Myös margariinien käyttöä pyydettiin rajoittamaan vertailuruokavaliossa. Kuvaleike tutkimuksesta kertoo tilanteen tarkemmin. Ero voi selittyä sillä, että vielä 2003, jolloin tutkimus alkoi, AHA suositti vähärasvaista ruokavaliota, sen jälkeen suositus on kuitenkin muuttunut.
Tulokset
Yhdistetty sydän- ja verisuonitautisairastuvuus
Tutkimuksen ensijainen päätetapahtuma oli yhdistetty aivo-, sydäninfarktisairastuvuus sekä verisuonitautikuolleisuus. Se väheni monimuuttujamallin mukaan 28 % pähkinällä ja 30 % neitsytoliiviöljyllä ryyditetyssä Välimerenruokavaliossa (p=0,03 ja p=0,01 vastaavasti). Alla kuvassa vastaavat luvut vakioimattomasta mallista.
Aivohalvaukset (strokes)
Aivohalvausten määrä väheni 46 % pähkinällä ja 33 % neitsytoliiviöljyllä ryyditetyssä Välimerenruokavaliossa (p=0,006 ja p=0,04 vastaavasti). Tämä on ensimmäinen kerta, kun ruokavaliolla voidaan vähentää aivohalvausten määrää tilastollisesti merkitsevästi kliinisessä tutkimuksessa. Esimerkiksi rasvan vaihtokauppatutkimuksista tällaista näyttöä ei ole, tosin ei sitä mitattukaan 1960-luvulla noiden tutkimusten tekoaikaan.
Sydäninfarktit
Pelkkien sydäninfarktien määrässä ei tullut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välille, vaikka trendi näytti olevan suosiollinen molemmille Välimeren ruokavalioille.
Sydäntautikuolleisuus
Sydäntautikuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välille, vaikka trendi oli suosiollinen oliiviöljyllä ryyditetylle Välimeren ruokavaliolle.
Kokonaiskuolleisuus
Kokonaiskuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä, vaikka trendi oli suosiollinen Välimeren ruokavaliolle.
Ruokavalioiden toteutuminen
Kontrolliruokavaliolla olleista (ryhmä 1) 11 % lopetti tutkimuksen kesken. Välimeren ruokavaliolla olleista n. 5 %. Näin vähäinen tutkimuksen keskeyttäminen on aivan poikkeuksellista näin pitkässä ruokavaliotutkimuksessa. Välimeren ruokavalio toteutui hyvin. Asteikolla 0-14, Välimeren ruokavalioryhmät saivat ruokavalion toteutuvuudeksi keskimääräiseksi pistemäärän 11. Isoimmat erot (> 20 % ero ryhmien välillä) löytyivät seuraavista tekijöistä (taulukko 5, tutkimuksen liitemateriaali):
- Pähkinöiden käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)
- Oliiviöljyn käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)
- Sofriton käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)
Energiaravintoaineiden saanti
Merkittävää on, että tyydyttyneen rasvan, merellisten omega-3 rasvahappojen tai kuidun saannissa ei ollut ryhmien välillä eroa. Merkittävää on myös se, että energiansaanti näytti vähenevän eniten vertailuruokavaliossa (-227 kcal vs baseline), kun taas Välimeren ruokavalioissa muutos oli vähäinen ( -47- -85 kcal vs baseline).
Pohdinta
Predimed-tutkimus on merkittävä useista eri syistä. Tutkimus alkoi vuonna 2003 ja saatiin päätökseen 2012. Keskimääräinen potilaiden seuranta-aika oli 4,8 vuotta. Predimed on osallistujamäärältään yli 10 kertaa suurempi kuin aiempi Välimeren ruokavaliota koskenut Lyon Diet Heart -tutkimus tai suomalainen Mielisairaalatutkimus. Se on myös yli 15-kertaa suurempi osallistujamäärältään kuin Oslo Diet Heart -tutkimus. Se kuuluu tutkimusevidenssin hierarkiassa ylimpään kategoriaan, satunnaistettuihin sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimuksiin. Toisin sanoen, tällaisiin tutkimuksiin kuuluu lääketieteen paradigman mukaan luottaa enemmän kuin riskitekijätutkimuksiin (verensokeri, kolesteroli, verenpaine), väestötutkimuksiin tai puhumattakaan paljon esille nousevista ekologisista korrelaatioista.
Tällaiset tutkimukset ovat harvinaista herkkua ravitsemustieteen saralla.
Predimed-tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien väestötutkimuksien tuloksia, joiden mukaan Välimeren ruokavalio sydän-ja verisuonitautiterveyden kannalta erityisen terveellinen (Mente et al. 2009). Predimed-tutkimuksen toissijaisiin päätetapahtumiin kuuluu myös syöpä- ja muistihäiriöt. Ne todennäköisesti tullaan raportoimaan eri julkaisussa. Vuonna 2010 ilmestyneessä väestötutkimuksien meta-analyysissä Välimeren ruokavalio vähensi paitsi sydänsairauksien myös syövän ja muistihäiriöiden sekä Parkinsonin taudin riskiä (Sofi et al. 2010). Predimed-Reus -tutkimuksessa (osa tätä suurta Predimed-tutkimusta) Välimeren ruokavalio vähensi tyypin 2 diabeksen riskiä yli 50 %.
Tutkimuksen puutteita on mm. se, että kontrolliryhmälle ei jaettu ilmaiseksi mitään terveyttä edistäviä elintarvikkeita, toisin kuin Välimeren ruokavaliota noudattaneille. Puutteina voidaan pitää sitäkin, ettei kolesterolissa, painossa, verenpaineessa ja verensokerissa tapahtuneita muutoksia ole raportoitu. Toisaalta tyydyttyneen rasvan ja monotyydyttymättömien rasvahappojen saannissa ei ollut merkittävä eroa ryhmien välillä, joten kolesterolimuutokset ovat ainakin LDL:ssä epätodennäköisiä. Ehkä nekin säästetään myöhempään julkaisuun. Aiemmissa Predimed-tutkimuksen alkuvaihetta käsittävissä julkaisuissa on raportoitu, että Välimeren ruokavalio vähensi mm. hapettunutta LDL-kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta (Estruch et al. 2007, Fito et al. 2007) ja kohensi endoteelitoimintaa.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Välimerellinen ruokavalio vähentää korkean riskin potilaiden sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta, erityisesti aivohalvauksia.
Mikä sitten todella selittää erot, on vielä kysymysmerkki. Joka tapauksessa jo aiemmin on tiedetty, että punaista lihaa ja lihavalmisteita kannattaa vähentää ruokavaliossa ja lisätä kalan ja äyriäisten käyttöä. Aiempi todistusaineisto viittaa siihen, että nimenomaan neitsytoliiviöljy ja pähkinät ovat erityisen terveellisiä. Tässä tutkimuksessa espanjalaisen kastikkeen sofriton, eli sipulin, tomaatin ja oliiviöljyn sekoitus, sai myös paljon painoarvoa. Molemmat ryhmät saivat saman suosituksen käyttää hedelmiä ja kasviksia, joten se tuskin selittää eroa. Yksi tuloksiin vaikuttanut tekijä voi olla se, että tässä tutkimuksessa on vivutettu niitä ruokavaliotekijöitä jotka ovat kultuurisellisesti hyväksyttyjä, tavallisia ja terveellisiä Espanjassa.
Tutkimuksen perusteella ei voi mielestäni väittää, että nykyinen suositusten mukainen ruokavalio olisi huono tai edes huonompi. Tätä käsitystä puoltaa mms. se, että kontrolliryhmää pyydettiin välttämään kasviöljyjä (kuten rypsiöljyjä) tai margariineja. Myöskään kuidun saanti ei lisääntynyt vertailuryhmässä mikä viittaa siihen, että käytetyt viljat eivät olleet kuitupitoisia kontrolliryhmässä. Tutkimus kyllä osoittaa sen, että ruokavalion epätraditionaalisilla laatutekijöillä voi olla huomattava vaikutus terveyteen.
PS. Päivitän tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun opin siitä lisää (esim. käytävän keskustelun pohjalta)
————————————————————————–
Jälkikirjoitus 5.3.2013
Yksi Predimed-tutkijoista professori Jordi Salas-Savadó vastasi englanniksi muutamiin hänelle esittämiini kysymyksiin täällä. Suomenkielisenä lyhennelmänä vastauksista toteaisin seuraavaa:
- Salas-Savadón mukaan Välimeren ruokavalion keskeinen etu esimerkiksi vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna on ihmisten kyky sitoutua Välimerellisen ruokavalion noudattamiseen paremmin. Osa Välimeren ruokavalion hyvistä tuloksista selittyy tällä
- Dean Ornishin liputtamaa hyvin vähärasvaista vegaaniruokavaliota Salas-Savadó ei pidä realistisena ruokavaliona suurimmalle osalle potilaista
- Viljapohjaisten hiilihydraattien laatu on [Espanjassa] keskimääräisesti puhdistettua höttöhiilaria. Höttöhiilarin määrä lisääntyi jossain määrin kontrolliryhmässä ja palkokasvien myötä edullisten hiilihydraattien määrä lisääntyi Välimeren ryhmässä. Tämä voi selittää osaltaa ryhmien välisiä eroja
- Koehenkilöt söivät keskimäärin noin viisi kasvis-hedelmäannosta päivässä, jo tutkimuksen alkaessa. [Suomessa suositus on juuri tuo viisi annosta päivässä ja siihen yltää Pohjoimaisen ministerineuvoston selvityksen mukaan alle 10 % väestöstä]
Lähde:
Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM ebruary 25, 2013DOI: 10.1056/NEJMoa1200303