Kesällä ilmestyi pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos. Mielestäni suosituksissa on erittäin hyvä ja käytännöllinen ote. Toivottavasti käynnissä oleva viilaustyö ei laimenna suosituksia entisten kaltaisiksi.

Suosituksien pohjaksi on tehty kattavia systemoituja kirjallisuuskatsauksia. Esittelen osittain kotimaisin voimin tehdyn painonhallintaa ja ruokavaliota koskevan systemoidun katsauksen. Katsauksen anti on mielestäni painava. Työn ovat käytännössä suurelta osin koordinoineet ja vetäneet yhteen professori Mikael Fogelholm (HY) ja dosentti Marjaana Lahti-Koski (Sydänliitto).

Työn tarkoituksena oli selvittää onko ruokavalion energiaravintoainekoostumuksella, valittavilla ruoka-aineilla tai ruokavaliomalleilla ennustearvoa lihavuuden ilmaantumiselle. He toteavat:

”The purpose of this systematic literature review was to examine the associations of dietary macronutrient composition, food consumption and dietary patterns in prevention of weight or WC gain, with and without prior weight reduction.”

Tämä katsaus kertoo lihomisen estymisestä ja pysyvästä painonhallinnasta. Ei laihdutustutkimuksista.

Valitut tutkimukset

Kirjallisuuskatsaukseen valittiin vain 2000 -luvulla ilmestyneitä tutkimuksia. Tämän vuoksi tärkeitäkin vanhempia tutkimuksia on toki voinut jäädä pois, mutta toisaalta tulokset vastannevat paremmin tämän päivän ruokatarjontaa ja elämäntyyliä. Tutkijat valitsivat mukaan 1) lihavuuden hoitotutkimuksia (kontrolloituja interventioita), jos niissä oli

• Alkuvaiheen laihtuminen vähintään 5 %
• Minimissään 6 kuukauden painonhallintajakso varsinaisen alkuvaiheen laihtumisjakson päälle. Painonhallintavaihe sai olla avoin seuranta tai satunnaistettu
• Alkuvaiheen laihtumisjakson jälkeen paino oli ryhmien välillä samalla tasolla (ei tilastollisesti merkitsevää eroa)
• Myös sellaiset laihdutustutkimukset jotka kestivät yli 3 vuotta mutta eivät täyttäneet edellä mainittuja kriteereitä

Lisäksi mukana oli 2) eteneviä väestötutkimuksia ja 3) tapaus-verrokkitutkimuksia. Katsaukseen ei valittu poikkileikkausaineistoja, kuten Finriski-tutkimusta. Mukaan valittiin 50 kriteerit täyttävää tutkimusta.

Hyväksyttävien tutkimuksien piti olla menetelmiltään laadukkaita, joko A- tai B -luokkaa. Tutkimusten tulokset ilmoitetaan seuraavissa luokissa:

• Vakuuttava (Conlusive)
• Todennäköinen (Probable)
• Mahdollinen, ehkä (Suggestive)
• Ei johtopäätöstä, kun tulokset ristiriidassa (No Conclusion)

Energiaravintoaineet, kuitu ja painonhallinta

Korostan, että tämä katsaus ei käsitellyt laihdutusta, vaan painonhallintaa laihdutuksen jälkeen. Siksi tulokset ovat erilaiset, kun esim. karppausta koskevissa laihdutuskatsauksissa. Johtopäätös perustuu kuuteen (6) eri interventiotutkimukseen ja viiteentoista (15) väestötutkimukseen.

Erittelen  interventioiden tulokset alla olevassa taulukossa hieman yksinkertaistaen alkuperäistä taulukkoa 4. Lukijan on hyvä katsoa alkuperäinen taulukko yksityiskohtien vuoksi. Kaikkien ruokavaliointerventioiden osalta päädyttiin luokkaan No conclusion. Ei  ole näyttöä minkään ruokavalion paremmuudesta.

Taulukon huono puoli on se, että se kertoo vain tilastollisesti merkitsevistä eroista, eikä lainkaan kliinisesti merkittävistä eroista. Joskus ne ovat eri asia.

Sama havainto väestötutkimuksista. Minkään ravintoaineen painottuminen ei vaikuttanut painonhallinnan onnistumiseen.  Olen lyhentänyt alla olevaan taulukkoon alkuperäisen erittäin laaajan informaation taulukosta 1. Vain kuidusta pystyttiin tekemään johtopäätös: Todennäköisesti kuitu edistää painonhallintaa (Probable).

Ruuat

Yksittäisiä ruoka-aineita koskevia tutkimuksia on paljon, mutta ne pirstaloituvat useille ruoka-aineille. Kaikki näyttö perustuu eteneviin väestötutkimuksiin ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Alla oleva kuva tiivistää asian.

Sokerilla makeutettujen juomien lihottavasta vaikutuksesta ei löydetty näyttöä. Vihannesten ja kalan osalta ei toisaalta löydetty näyttöä siitä, että ne suojaisivat lihavuudelta (toisin kuin hedelmien). Ehkä yllätyksenä voi tulla sekin, että pähkinät näyttävät suojaavan lihomiselta, ja toisaalta proteiinipitoinen liha näyttää vaikeuttavan painonhallintaa.

Jälkikäteen määritellyssä (post hoc) ruokaluokkien yhdistelmäanalyysissä tulokset muodostuivat seuraavan taulukon mukaisiksi.

On vielä todettava, että suositusten mukainen ruokavalio näytti suojaavan lihomiselta (Suggestive, 2 tutkimusta)

Lopuksi

Tämä kirjallisuuskatsaus tuli todelliseen tarpeeseen. Painonhallintaan liittyviä kattavia tutkimuskoosteita on ollut niukasti saatavilla. Yksittäisiä tutkimuspoimintoja referoidaan lääketieeteenkin medioissa yhtenään. Ne eivät anna laajaa kuva tutkimusevidenssistä. Tämä antaa.

Tässäkin katsauksessa on puutteensa. Kyllä myös poissuljetuilla laihdutustutkimuksilla on osansa annettavana, vaikka ne ymmärrettävistä syistä jätettiinkin pois. On myös paikallaan huomata, että yksi ainokainen lisätutkimus saattaa muuttaa jonkin tarkastelun kohteena olleen ruokalaadun johtopäätöksen. Vaikka tutkimuksia oli sinänsä paljon, yksittäisiä ruoka-aineita kohden niitä ei riittänyt montaa.

Itselleni suurin yllätys on lihaan liittyvä painon nousun riski. Kun huomioidaan myös muut lihan syöntiin liittyvät useiden sairauksien terveyshaitat, luulisi tämän asian olevan enemmän tapetilla. Mitä vielä odotetaan, varmaan sitä kausaalista kolesterolin kaltaista selittäjää?

Katsauksen viestien soisikin leviävän blogosfäärissä myös maamme rajojen ulkopuollelle. Tämä jos mikä on nettikeskustelujen polttopiste.

Jään mielenkiinnolla odottamaan havaitsenko tämän katsauksen tärkeimpiä viestejä suomalaisten terveyspäättäjien, siis muidenkin kuin Fogelholmin ja Lahti-Koskisen, esitelmissä ja median ulostuloissa.

Käyttäkää hyvät ihmiset tätä nyt työssänne. Edistämään tutkitun ja oikean tiedon leviämistä.

Lähde

Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56