ETT, ravitsemusasiantuntija Merja Suominen on tehnyt uraauurtavaa työtä iäkkäiden ravitsemusasioiden eteen. Merja tutkimus- ja projektiryhmineen on tehnyt läpinäkyväksi iäkkäiden ravitsemukseen liittyviä ongelmia, ja niiden vaikutuksia yksilöille sekä yhteiskunnalle. Yhteistyössä eri tahojen kanssa hän tiimeineen hakee myös ratkaisuja näihin ongelmiin kehittämällä toimintamalleja, suosituksia, materiaaleja ja kouluttamalla asiantuntijoita. Tässä haastattelussa Merja kertoo, missä iäkkäiden ravitsemuksessa mennään Suomen maassa, ja mitä on tekeillä.

Merja Suominen

———————————————————————————————————————-

Merja Suominen,  kaikki taisi alkaa väitöskirjasi raflaavista tuloksista. Kertaisitko vielä lyhyesti mitkä olikaan väitöskirjasi päätulokset?

Vuonna 2007 valmistuneen väitöskirjani keskeisin sanoma liittyy vanhusten ali- ja virheravitsemukseen.  Laitoksissa asuvista vanhuksista vain 16 %:lla oli hyvä ravitsemustila. Ali- tai virheravitsemus vaivasi 11-57 %:a vanhuksista. Energiansaanti dementiapotilailla oli n. 1 200 kilokaloria päivässä. On selvää, että näin pienellä energiamäärällä sekä energia- että suojaravintoaineiden riittävä saanti on vakavasti vaarantunut.  Esimerkiksi foolihapon saanti oli vain noin puolet suosituksesta (163 μg/pv vs 300 μg/pv ).  Myös D-vitamiini oli iso ongelma.

Tämän jälkeen olitkin projektijohtajana, kun julkaistiin uudet iäkkäiden ravitsemussuositukset. Onko mielestäsi käytönnön edistysaskelia sittemin savutettu?

Vuonna 2010 julkaistut Ravitsemussuositukset ikääntyneille on otettu hyvin vastaan. Tietoisuus ravitsemuksen haasteista ikääntyneiden kohdalla on selvästi lisääntynyt. Ravitsemustilan arviointi ja painon seuranta ovat nykyään käytännön hoitotyötä ja tahattoman painonlaskun haitallinen merkitys ymmärretään mielestäni hyvin.

Ravitsemushoidon mahdollisuuksia sen sijaan käytetään hyvin vaihtelevasti hyväksi. Joissain paikoissa ravitsemushoitoa on toteutettu esimerkillisesti, mutta on vielä sellaisia yksiköitä, joissa asiaan ei ole perehdytty. Koulutusta ja arviointeja tarvitaan.

Nyt olette toteuttaneet yhdessä tutkijakollegoidesi Taija Purasen ja Satu Jyväkorven kanssa uuden tutkimushankkeen Ravitsemus muistisairaan kodissa. Voisitko kertoa mitä hankkeessa oli tarkoitus tutkia?

Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa kotona asuvien muistisairaiden ravitsemustilasta, koska sellaista ei ole saatavilla.  Jos ongelmat olisivat yhtä vaikeita ja laajoja kuin laitoshoidossa, vaikuttaisi ravitsemus näiden potilaiden  ja omaisten elämän laatuun, hoidon tarpeeseen ja sitä kautta aiheuttaisi lisärasitusta terveydenhuollolle, siis myös meidän kaikkien kukkarolle.

Tavoitteenamme oli tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta.

Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimuksen eteneminen.

Kotikäynneillä räätälöitiin kullekin sopiva ravitsemushoito (esim. ravintolisät, kuitu, neste, C-vitamiini, proteiini ja sopiva energiamäärä). Ravitsemushoito dokumentoitiin kirjallisesti suunnitelmaksi, josta keskusteltiin kullakin käynneillä. Mitattavia asioita olivat mm. ravinnon saanti, paino, kehon koostumus, elämän laatu, käytösoireet, kognitio, ravitsemustila ja kotona asuvan puolisohoitajan kuormittaminen.

Tieteellinen tutkimusasetelma julkaistu vast’ikään Trials-lehdessä (Jyväkorpi S et al. 2012). Projektin kotisivut ovat osoitteessa www.ravitsemuskotona.fi ja siltä löytyy myös ravitsemuksen arviointiin tarvittavat lomakkeet ja ohjeet.

Voitko kertoa jotain alustavia tuloksia?

Ikääntyneistä todella moni oli täyttänyt ruokapäiväkirjat erittäin tarkkaan, mikä yllätti meidät myönteisesti.  Energian saanti oli parempaa kuin laitoshoidossa asuvilla muistisairailla väitösaineistossani. Naisten energiansaanti oli  1480 kcal ja miesten 1800 kcal. Keskiarvojen tasolla tilanne ei näyttänyt kovin huonolta. Esimerkiksi  proteiinin saanti oli  64 grammaa naisilla ja miehillä 75 g päivässä. C-vitamiinin saanti oli kutakuinkin suosituksen mukainen 72-82 mg/pv.

On tärkeätä huomata, että ravintoaineiden saanti kuitenkin jakaantui epätasaisesti. Varsin monilta puuttui kasviksia ja hedelmiä tai sitten merkittäviä proteiinin lähteitä kuten liha ja kala. Suojaravintoaineiden saanti ja proteiinin saanti jäi pelottavan alhaiseksi noin joka kolmannella.

Koehenkilöiden osuus (%), joilla ravintoaineiden ja energiansaanti oli puutteellista. Tulokset esitelty Iäkkäiden Ravitsemusfoorumi -tapahtumassa 27.9.2012.

Interventio-osan tuloksia raportoimme myöhemmin, mutta jo nyt voin todeta proteiinin saannin lisääntyneen aktiiviryhmässä ja vähenevän kontrolliryhmässä tässä vuoden seurannassa. Samoin kalsiumin saanti lisääntyi. C-, E-vitamiini ja foolihappopitoisuuksissa ei ollut eroja.

Tavoitteemme on julkaista tutkimuksen päätulokset ensi vuoden (2013) aikana.

Olette Muistiasiantuntijat ry:n kanssa julkaisseet uudet oppaat muistipotilaita hoitaville terveydenhuollon henkilöille ja ruokahuollon henkilöstölle. Miksi sellaiset on tehty ja ketkä niitä tarvitsevat?

Ikääntyneiden parissa työskentelevät hoitajat tuntevat hyvin hoidettavansa, heidän mieltymyksensä ja tapansa. Ruokapalvelun työntekijöillä taas on vankka ammattitaito ravitsemuksen ja tuotannon suhteen ja lisäksi usein pitkä käytännön kokemus ja hyvä näppituntuma ruoanvalmistuksessa. Moniammatillinen kokonaisuuden hallinta päättäjästä ruokailijaan usein kuitenkin puuttuu.

Ikääntyneen ravitsemus – opas ravitsemuksen arviointiin ja ravitsemushoitoon (myyntiin lokakuun 2012 aikana)

Oppaat tulevat myyntiin lokakuussa 2012,

Oppaan tavoitteena antaa iäkkäiden parissa työskenteleville eväitä ravitsemusongelmien tunnistamiseen ja vinkkejä ravitsemushoitoon. Iäkkään parissa työskentelevistä jokainen voi päivittäisessä työssään arvioida asiakkaidensa ravitsemusta: onko ruokahalu hyvä, syökö asiakas koko annoksen ja kuuluuko ruokavalioon päivittäin tuoreita kasviksia ja hedelmiä? Ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty oppaassa käytännön esimerkkien avulla.

Ikääntyneen ravitsemus ja ruokapalvelut –opas (myyntiin lokakuun 2012 aikana)

c

Oppaan tavoitteena on antaa selkeä kuva ruokapalvelun suunnittelusta ja toteutuksesta. Ikääntyneille ruokaa valmistavilla on tärkeää olla osaamista ruoan ravitsemuksellisesta laadusta, maistuvuudesta ja sopivuudesta ikäryhmälle. Tuotantotapojen, jakelun ja tarjolle asettelun mahdollisuuksista tulee myös olla riittävästi tietoa, jotta kustannukset saadaan optimoitua. Syömättä jäänyt ja pois heitetty ruoka on aina kalleinta ruokaa. Oppaan lopussa on lisäksi esimerkkejä käytännössä hyviksi todetuista ruokaohjeista.

Oppaita voi tilata viimeistään lokakuun lopussa 2012 joko osoitteesta www.muistiasiantuntijat.fi tai www.vtkl.fi/fin/verkkokauppa/

Kiitos haastattelusta Merja! Hienoa työtä suomalaisten ikäihmisten eteen. Muistiasiantuntijat ry välittää  ikääntyvien ravitsemuksesta. 

Aiempia  teemaan liittyviä kirjoituksiani

Iäkkäille omat ravitsemussuositukset

Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja