Uuden ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan vuoden 2005 tietämillä kiivana Ruotsissa riehunut karppausboomi on johtanut siihen, että pohjois-ruotsalaisten kokonaiskolesterolitaso on noussut merkittävästi vuoteen 2011 mennessä. Samalla väestön painonnousu on jatkanut vääjäämätöntä nousuaan. Tiedot perustuvat Pohjois-Karjalaprojektin ”sisarprojekteihin” ”Västerbotten Intervention Programme (VIP) ja Northern Sweden MONICA study”.
Kyseessä on toistettujen poikkileikkaustutkimusten havainnoinnista. Tämä väestötutkimuksen metodi on sama kuin Finriskissä, ja poikkeaa etenevistä väestötutkimuksista siinä, että poikkileikkauksissa ei seurata samoja henkilöitä. Poikkileikkausten tieteellinen syy-selitysarvo on huonompi kuin etenevien väestötutkimuksien mutta parempi kuin ekologisten tutkimuksien (kuten Ancel Keys’in seitsemän maan tutkimus ja Australian paradoksi -tutkimus). Tutkimus asettuu siis satunnaistettujen tutkimuksien ja etenevien eli prospektiivisten väestötutkimuksien alle (tutkimuksen paikka on tasolla 4 tässä kuvassa).
Ilmeisesti tutkijoilla on ollut mielessä nämä rajoitukset vielä tiedeartikkelia kirjoittaessa. Tutkijat (mm. Professori Ingegerd Johansson) varoittaakin diskussio-osassa asiallisesti:
”Our study design does not allow a causal evaluation of the relationship between the increased fat intake since 2004 and the increased cholesterol values after 2007, although the parallel trends would suggest such a relationship.”
Ravintoaineiden, kolesteroli ja painon muutokset
Hiilihydraattien saanti on vähentynyt Pohjois-Ruotsissa n. 5 E %, kun rasvan saanti on lisääntynyt vastaavasti lähes 5 E % vuodesta 2004 vuoteen 2010.Tällaisella muutoksella ei sinänsä pitäisi olla juurikaan vaikutusta terveyteen, koska ruokavalio on enemmän kiinni kokonaisuudesta kuin hiilihydraattien tai rasvan osuuksista.
Hiilihydraattien ja rasva osuuksien muutos
Voin, margariinin ja öljyjen käyttö
Kerman, öljyjen ja napostelupalojen käyttö
Kokonaiskolesterolin ja statiinien käytön muutos
Kehon painoindeksi
Jos oletettaisiin, että vain rasvan käytöllä olisi vaikutus kolesteroliin, näistä kuviosta voitaisiin päätellä, että kokonaiskolesteroli nousi vuodesta 2004 n. 0,4 mmol/l voin käytön lisäyksen vuoksi. Kolesteroliin on voinut rasvan lisäksi vaikuttaa esim. lisääntynyt höttöhiilareiden ja vähentynyt kuidun saanti. Tutkijat eivät tuo näitä mahdollisuuksia tekstissä esille. Kaikki mahdolliset kolesterolissa tapahtuvat muutokset laitetaan siis karppauksen ja sitä myötä voin lisääntyneen kulutuksen piikkiin. Samalla todetaan, että väestön lihominen on vain jatkunut huolimatta karppausboomista.
Lue lisää hiilihydraattien ja kuidun vaikutuksesta kolesteroliin:
1) Höttöhiilareiden suuri osuus PUFA:n sijalla nostaa veren kolesterolia (Hauner et al. 2012 meta-analyysi)
2) Kuidun vähentäminen lisää kolesterolia (Guidelines for the management of dyslipidaemias, ESC, taulukko 9)
Kolesteroli kaikki kaikessa, taas kerran
Tutkimus antaa ruokavaliosta hyvin suppean kuvan (vrt. vaikka uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden mukaan kokonaisuus ratkaisee). Siten tätä tutkimusta ei voi pitää mitenkään ratkaisevana -kiinnostavana ja huolestuttavana toki. Tutkimus ei anna vastausta moneen polttavaan kysymykseen:
- Mikä on aidosti karppiruokavalioon siirtyneiden osuus kansasta?
- Mikä on sellaisten ihmisten osuus väestössä, jotka lisäsivät vain voin kulutusta muuttamatta lainkaan hiilihydraattien käyttöä? (jotka siis pettivät itseään)
- Mitä tapahtui höttöhiilareiden ja sokerin käytölle (eikä vain kokonaishiilihydraattimäärälle)?
- Mitä tapahtui kasvisten, marjojen ja hedelmien käytölle?
- Mitä tapahtui pähkinöiden ja siemenien käytölle?
- Mitä tapahtui prosessoidun lihan, punaisen lihan, kalan, kanan, soijan ja palkokasvien käytölle?
- Mitä tapahtui täysjyväviljan käytölle?
- Mitä tapahtui veren sokerille, HDL-kolesterolille ja triglyserideille jne.?
- Mitä tapahtui samaan aikaan uusien sydäninfarktien, aivoinfarktien, diabeteksen tai muistihäiriöiden ilmaantumiselle?
Mutta 1. Jos karppausboomista todella jää väestötasolla käteen ainoastaan se, että vain kolesteroli kohoaa, silloin mennään metsään. Kolesterolin nousu on haitallinen ilmiö, jos vastapainona ei tapahdu myönteisiä ilmiöitä esim. verensokerissa, HDL-kolesterolissa ja triglyserideissä tai painossa.
Mutta 2. Jos ruotsalaiset vähensivätkin sokerin ja höttöhiilareiden syöntiä, lisäsivät samalla pähkinöitä ja ehkä myös kasviksien käyttöä sekä marjojen/hedelmien syöntiä sekä vähensivät suolan saantia jne,. kokonaisuus on voinut mennä aivan oikeaan suuntaan huolimatta kolesterolin noususta. Tämä on ainakin teoriassa mahdollista. On mahdoton sanoa, mitä kaikkea väestössä on tapahtunut, kun raportoidaan vain paino ja kokonaiskolesteroli. Edellä esitettyihin kysymyksiin pitäisi olla paremmat vastaukset ennen kuin tästä tutkimuksesta syvällä rintaäänellä mitään definitiivistä lausutaan.
Lopuksi
Minulle tämän tutkimuksen tulos on kaikkine puutteineenkin suuri pettymys. Jos kolesteroli nousee väestötasolla ilman mitään muuta samanaikaista edullista muutosta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä, ei ole luvassa ainakaan terveyden kohentumista ja sairauksien vähentymistä.
Mutta miksi mitään muita riskitekijöitä ei raportoitu? Eikö niitä ylipäätään vain ole seurattu aikojen alusta, kun on fiksoiduttu silkkaan kolesteroliin?
Vaarana on, että tämä tutkimus aiheuttaa turhaa lietsontaa karppausta vastaan. Ja näin tuntuu jo tapahtuvan. Tutkimuksen päätutkija professori Ingegred Johansson vetää mutkat suoriksi Science Daily’ lle:
”While low carbohydrate/high fat diets may help short term weight loss, these results of this Swedish study demonstrate that long term weight loss is not maintained and that this diet increases blood cholesterol which has a major impact on risk of cardiovascular disease.”
Näyttääkin siltä, että se mitä julkisuuteen kerrotaan on paljon räväkämpää, kuin se mitä tiedelehteen painetaan. Vaikka ymmärrän Johanssonin huolen kolesterolista, ihmettelen miten professori voi poikkileikkaustulosten perusteella vetää näin definitiivisiä päätelmiä kausaalisuudesta (lihavointi edellä).
Kuka muistaa vielä ruotsalaisen satunnaistetun karppaustutkimuksen, jonka uutisoin tässä blogissa n. kuukausi sitten? Siinähän kävi kahden vuoden seurannassa niin, että vapaasti kovaa rasvaa käyttäneillä karppaajilla ja suosituksen mukaisella ruokavaliolla olleilla laihduttajilla oli sama LDL-kolesteroli, mutta karppaajien sokeriarvot ja HDL oli paremmat (huolimatta yhtä hyvästä painonpudotuksesta). Tämä Guldbrandin et al. tutkimus oli satunnaistettu eli kovan luokan asetelma osoittamaan syy-yhteyttä. Ei ihan ole yhtä Johanssonin ulostulon kanssa.
Johanssonin et al. tutkimuksesta on kirjoittanut mm. myös
- Dr. Briffa. Shocking Swedish ’Science
- Fanatic Cook. Swedish Study Finds Lower-Carb, Higher-Fat Diet Increases Cholesterol.
- Health Impact News Daily. Flaws in Swedish Study Linking Cholesterol A High Fat Diet With Higher Cholesterol
Jos olet käyttänyt karppausargumenttejä syynä lisätä voin käyttöäsi, etkä ole vähentänyt (höttö)hiilareiden käyttöä ja muutoin kohentanut ruokavaliotasi, olet hakoteilla.
Katso mitä Atkins.com suosittaa karppaajan lautaselle. Terveelliseen karppausruokavalioon kuuluvat oliivi- tai rypsiöljy sekä pähkinät sekä runsas kasvisten ja marjojen sekä kohtuullinen hedelmien käyttö. Lihajalosteita on syytä rajoittaa tiukasti, ja tasannevaiheessa Atkinsin mukaan myös täysvilja sopii rajoitetusti käytettynä kuvaan.
Lähde:
Johansson I, et al. Associations among 25-year trends in diet, cholesterol and BMI from 140,000 observations in men and women in Northern Sweden. Nutrition Journal 2012, 11:40 (open access)
Kuvat: BigStockPhoto