Tyypin 2 diabeteksen hoidossa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (karppaamalla) on saatu hyviä tuloksia. Meta-analyysien mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio laihduttaa diabeetikkoa ainakin yhtä tehokkaasti kuin vähärasvainen ruokavalio (Kirk et al. 2008). Myös useat aineenvaihdunnaliset muuttujat värähtävät parempaan suuntaan vähähiilihydraattisen ruokavalion aikana (Kodama et al. 2009). Näitä tutkimuksia on kritisoitu siitä, että ne ovat liian lyhytkestoisia (korkeintaan puoli vuotta), ja että tulokset selittyisivät lähinnä laihtumisen kautta. Uusi tutkimus Linköpingistä kertoo, miten vähähiilihydraattinen ruokavalio pärjää tyypin 2 diabeteksessa kahden vuoden seurannassa suhteessa suositusten mukaiseen vähemmän rasvaiseen diabeetikon ruokavalioon.

Menetelmät 

• Satunnaistettu rinnakaisryhmätutkimus
• Kesto 2 vuotta
• n= 61
• Koehenkilöt: lihavia tyypin 2 diabeetikoita (BMI ∼33)
• Koeruokavaliot
• Vähähiilihydraattinen ruokavalio. Hiilihydraattien osuus n. 20 E %, tyydyttynyttä rasvaa ei rajoitettu
• Ruotsalaista aiempaa (ei nykyistä) diabeetikon ruokavaliosuositusta mukaileva laihdutusruokavalio. Hiilihydraattien osuus n. 55-60 E % ja  tyydyttyneen rasvan osuus korkeintaan 10 E %
• Hoidot ja ohjaus järjestettiin terveyskeskuksissa ilman erikoislääkäreitä
• Ravitsemusterapeutti ohjasi potilaat ryhmäistunnoissa
• Ensisijaiset päätetapahtumat: paino ja HbA1c (pitkäaikaissokeri)
• Toisisijaset päätetapahtumat: lipidit, verenpaine ja muutokset sokeri- ja rasvalääkkeissä

Tulokset 

Koehenkilöt laihtuivat molemmissa ryhmissä yhtä tehokkaasti. Ryhmien välillä ei ollut eroa painon muutoksessa puolen eikä kahden vuoden kohdalla. Kaikkinensa laihtuminen oli melko vähäistä, enimillään neljä kiloa. Laihtuminen oli suurimmaillaan puolen vuoden kohdalla.

Painon muutos 2 vuoden aikana tyypin 2 diabeetikoilla

Verensokerissa, LDL-kolestrolissa, triglyserideissä ja verenpaineessa ei ollut eroa ryhmien välillä tutkimuksen lopussa. Sen sijaan HDL -kolesteroli kohosi merkittävästi vähähiilihydraattipitoisen ruokavalion aikana, mutta ei vähärasvaisen ruokavalion aikana. Yhteenlaskettuna eri aikapisteiden arvot, myös HbA1c väheni vähähiilihydraattisen ruokavalion, vaan ei vähärasvaisen ruokavalion aikan. Insuliinin tarve väheni vähähiilihydraattisella ruokavaliolla 6 kuukauden kohdalla, mutta ei muissa aikapisteissä. Lääkityksien määrässä ei ollut muita eroja tutkimuksen aikana.

HbA1c muutos 2 vuoden aikana tyypin 2 diabeetikoille (huomaa yksiköt millimooleina)

Suositusten mukainen diabeetikon ruokavalio ei ollut millään mittarilla terveyden kannalta parempi kuin vähähiilihydraattinen, missään aikapisteessä. Toisaalta vähähiilihydraattinen ruokavalion lyhytaikaisissa tutkimuksissa havaitut hyödyt verensokerissa, HDL-kolesterolissa ja triglyserideissä eivät tulleet toteennäytetyksi kahden vuoden kohdalla.

Pohdinta

Tämä tutkimus toteuttiin suomalaista terveyskeskusta vastaavissa oloissa ja ohjeet annettiin neljän eri ryhmäistunnon aikana. Tämän tutkimuksen perusteella karppaus sopii tyypin 2 diabeetikolla siinä missä perinteinen diabeetikoille suositeltu ruokavalio. Kumpikaan ei näytä olevan selvästi tehokkaampi kahden vuoden seurannassa, mutta karppaamalla saatetaan saavuttaa etua insuliinin tarpeesssa ja HDL-kolesterolissa. Ratkaisu sopivan ruokavalion suhteen kannattaakin ehkä tehdä yksilöllisesti sen mukaan, mikä ruokavalio tuntuu luontaisesti sopivammalta. Pääasia on, että energian saanti päivä kohden vähenee ja paino normalisoituu.

Tutkimus oli verraten pieni, mutta sen painoarvoa lisää olematon keskeyttämisprosentti. Kaikilta satunnaistetuilta henkilöiltä saatiin kahden vuoden mittaustulokset, joskin 4 henkilöä luisti ryhmäohjauksesta. Ruokapäiväkirjoja jaksoi täytellä sovitusti noin puolet koko kahden vuoden ajan (yhteensä 16 päivää/koehenkilö kahden vuoden aikana).

Tutkimuksen tuloksia kannattaa tulkita hieman varoen myös siksi, että arpa heitti painoltaan ja BMI:n osalta hieman erilaista porukkaa tutkimusryhmiin. Tutkimuksen liitteenä olevasta supplementtimateriaalista varsinkin käy ilmi, että vähärasvaiselle ruokavaliolle sattui jonkin verran lihavampia ihmisiä kuin vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle.

Koehenkilöille tuntuu olevan mahdotonta noudattaa annettuja ruokavalio-ohjeita. Esimerkiksi vähähiilihydraatiselle ruokavaliolle arvotussa ryhmässä hiilihydraattien saanti oli 25-31 E %, kun tavoite oli alle 20 E %. Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattisen ruokavalion toteutuminen alkoi ruokapäiväkirjojen perusteella heiketä puolen vuoden jälkeen.

Tässä tutkimuksessa käytetty vähähiilihydraattinen ruokavalio on tiukempi hiilihydraattien rajoituksen osalta, kuin Ruotsin uudessa diabeetikon ruokavaliosuosituksessa. Ruotsalaisessa suosituksessa suositetaan hiukan enemmän hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota diabeetikoille yhtenä vaihtoehtona kolmen muun ruokavalion ohella. Muut suositellut ruokavaliot ovat Ruotsissa perinteinen diabetesruokavalio, alhaisen GI:n ja Välimeren ruokavalio. Suomessa diabeetikoille ei suositeta toistaiseksi minkäänlaista vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Tämä tutkimus on viides vähintään kaksi vuotta kestänyt vähähiilihydraattista ruokavaliota koskeva satunnaistettu kliininen tutkimus. Ja ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt tutkimus, joka kosketti puhtaasti tyypin 2 diabeetikoita.

Tarkemmat pohdinnat oheisessa kuvasarjassa.

[slideshare id=13011358&doc=lowcarbdietindiabetes2yearresults-120521051155-phpapp01]

Lähde

Guldbrand H et al. In type 2 diabetes, randomisation to advice to follow a low-carbohydrate diet transiently improves glycaemic control compared with advice to follow a low-fat diet producing a similar weight loss. Diabetologia. 2012 May 6. [Epub ahead of print]

Kuva: Bigstockphoto

Aimpia kirjoituksiani aiheeseen liittyen 

Mielenkiintoista keskustelua diabeteksen ruokavaliosta

Ruotsalainen diabetessuositus: karppaus ok, räätälöinti tärkeintä

Suomalainen diabeteksen päivitetty suositus: karppaus ei ole ok, Itämeri ja Välimeri esillä

Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta