Tyypin 2 diabetes ja karppaus, 2 vuoden uusi tutkimus Ruotsista

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (karppaamalla) on saatu hyviä tuloksia. Meta-analyysien mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio laihduttaa diabeetikkoa ainakin yhtä tehokkaasti kuin vähärasvainen ruokavalio (Kirk et al. 2008). Myös useat aineenvaihdunnaliset muuttujat värähtävät parempaan suuntaan vähähiilihydraattisen ruokavalion aikana (Kodama et al. 2009). Näitä tutkimuksia on kritisoitu siitä, että ne ovat liian lyhytkestoisia (korkeintaan puoli vuotta), ja että tulokset selittyisivät lähinnä laihtumisen kautta. Uusi tutkimus Linköpingistä kertoo, miten vähähiilihydraattinen ruokavalio pärjää tyypin 2 diabeteksessa kahden vuoden seurannassa suhteessa suositusten mukaiseen vähemmän rasvaiseen diabeetikon ruokavalioon.

Menetelmät 

  • Satunnaistettu rinnakaisryhmätutkimus
  • Kesto 2 vuotta
  • n= 61
  • Koehenkilöt: lihavia tyypin 2 diabeetikoita (BMI ∼33)
  • Koeruokavaliot
    • Vähähiilihydraattinen ruokavalio. Hiilihydraattien osuus n. 20 E %, tyydyttynyttä rasvaa ei rajoitettu
    • Ruotsalaista aiempaa (ei nykyistä) diabeetikon ruokavaliosuositusta mukaileva laihdutusruokavalio. Hiilihydraattien osuus n. 55-60 E % ja  tyydyttyneen rasvan osuus korkeintaan 10 E %
  • Hoidot ja ohjaus järjestettiin terveyskeskuksissa ilman erikoislääkäreitä
  • Ravitsemusterapeutti ohjasi potilaat ryhmäistunnoissa
  • Ensisijaiset päätetapahtumat: paino ja HbA1c (pitkäaikaissokeri)
  • Toisisijaset päätetapahtumat: lipidit, verenpaine ja muutokset sokeri- ja rasvalääkkeissä

Tulokset 

Koehenkilöt laihtuivat molemmissa ryhmissä yhtä tehokkaasti. Ryhmien välillä ei ollut eroa painon muutoksessa puolen eikä kahden vuoden kohdalla. Kaikkinensa laihtuminen oli melko vähäistä, enimillään neljä kiloa. Laihtuminen oli suurimmaillaan puolen vuoden kohdalla.

Painon muutos 2 vuoden aikana tyypin 2 diabeetikoilla

Verensokerissa, LDL-kolestrolissa, triglyserideissä ja verenpaineessa ei ollut eroa ryhmien välillä tutkimuksen lopussa. Sen sijaan HDL -kolesteroli kohosi merkittävästi vähähiilihydraattipitoisen ruokavalion aikana, mutta ei vähärasvaisen ruokavalion aikana. Yhteenlaskettuna eri aikapisteiden arvot, myös HbA1c väheni vähähiilihydraattisen ruokavalion, vaan ei vähärasvaisen ruokavalion aikan. Insuliinin tarve väheni vähähiilihydraattisella ruokavaliolla 6 kuukauden kohdalla, mutta ei muissa aikapisteissä. Lääkityksien määrässä ei ollut muita eroja tutkimuksen aikana.

HbA1c muutos 2 vuoden aikana tyypin 2 diabeetikoille (huomaa yksiköt millimooleina)
HbA1c muutos 2 vuoden aikana tyypin 2 diabeetikoille (huomaa yksiköt millimooleina)

Suositusten mukainen diabeetikon ruokavalio ei ollut millään mittarilla terveyden kannalta parempi kuin vähähiilihydraattinen, missään aikapisteessä. Toisaalta vähähiilihydraattinen ruokavalion lyhytaikaisissa tutkimuksissa havaitut hyödyt verensokerissa, HDL-kolesterolissa ja triglyserideissä eivät tulleet toteennäytetyksi kahden vuoden kohdalla.

Pohdinta

Tämä tutkimus toteuttiin suomalaista terveyskeskusta vastaavissa oloissa ja ohjeet annettiin neljän eri ryhmäistunnon aikana. Tämän tutkimuksen perusteella karppaus sopii tyypin 2 diabeetikolla siinä missä perinteinen diabeetikoille suositeltu ruokavalio. Kumpikaan ei näytä olevan selvästi tehokkaampi kahden vuoden seurannassa, mutta karppaamalla saatetaan saavuttaa etua insuliinin tarpeesssa ja HDL-kolesterolissa. Ratkaisu sopivan ruokavalion suhteen kannattaakin ehkä tehdä yksilöllisesti sen mukaan, mikä ruokavalio tuntuu luontaisesti sopivammalta. Pääasia on, että energian saanti päivä kohden vähenee ja paino normalisoituu.

Tutkimus oli verraten pieni, mutta sen painoarvoa lisää olematon keskeyttämisprosentti. Kaikilta satunnaistetuilta henkilöiltä saatiin kahden vuoden mittaustulokset, joskin 4 henkilöä luisti ryhmäohjauksesta. Ruokapäiväkirjoja jaksoi täytellä sovitusti noin puolet koko kahden vuoden ajan (yhteensä 16 päivää/koehenkilö kahden vuoden aikana).

Tutkimuksen tuloksia kannattaa tulkita hieman varoen myös siksi, että arpa heitti painoltaan ja BMI:n osalta hieman erilaista porukkaa tutkimusryhmiin. Tutkimuksen liitteenä olevasta supplementtimateriaalista varsinkin käy ilmi, että vähärasvaiselle ruokavaliolle sattui jonkin verran lihavampia ihmisiä kuin vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle.

Koehenkilöille tuntuu olevan mahdotonta noudattaa annettuja ruokavalio-ohjeita. Esimerkiksi vähähiilihydraatiselle ruokavaliolle arvotussa ryhmässä hiilihydraattien saanti oli 25-31 E %, kun tavoite oli alle 20 E %. Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattisen ruokavalion toteutuminen alkoi ruokapäiväkirjojen perusteella heiketä puolen vuoden jälkeen.

Tässä tutkimuksessa käytetty vähähiilihydraattinen ruokavalio on tiukempi hiilihydraattien rajoituksen osalta, kuin Ruotsin uudessa diabeetikon ruokavaliosuosituksessa. Ruotsalaisessa suosituksessa suositetaan hiukan enemmän hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota diabeetikoille yhtenä vaihtoehtona kolmen muun ruokavalion ohella. Muut suositellut ruokavaliot ovat Ruotsissa perinteinen diabetesruokavalio, alhaisen GI:n ja Välimeren ruokavalio. Suomessa diabeetikoille ei suositeta toistaiseksi minkäänlaista vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Tämä tutkimus on viides vähintään kaksi vuotta kestänyt vähähiilihydraattista ruokavaliota koskeva satunnaistettu kliininen tutkimus. Ja ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt tutkimus, joka kosketti puhtaasti tyypin 2 diabeetikoita.

Tarkemmat pohdinnat oheisessa kuvasarjassa.

[slideshare id=13011358&doc=lowcarbdietindiabetes2yearresults-120521051155-phpapp01]

Lähde

Guldbrand H et al. In type 2 diabetes, randomisation to advice to follow a low-carbohydrate diet transiently improves glycaemic control compared with advice to follow a low-fat diet producing a similar weight loss. Diabetologia. 2012 May 6. [Epub ahead of print]

Kuva: Bigstockphoto

 

Aimpia kirjoituksiani aiheeseen liittyen 

Mielenkiintoista keskustelua diabeteksen ruokavaliosta

Ruotsalainen diabetessuositus: karppaus ok, räätälöinti tärkeintä

Suomalainen diabeteksen päivitetty suositus: karppaus ei ole ok, Itämeri ja Välimeri esillä

Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta

22 thoughts on “Tyypin 2 diabetes ja karppaus, 2 vuoden uusi tutkimus Ruotsista”

  1. Reijo!

    Miksi kirjoitat toistuvasti muunneltua totuutta Ruotsin Sosiaalihallituksen Kost vid Diabetes-en vägledning-lehtisestä? Tarkoitan lausettasi:

    “Tässä tutkimuksessa käytetty vähähiilihydraattinen ruokavalio on tiukempi hiilihydraattien rajoituksen osalta, kuin Ruotsin uudessa diabeetikon ruokavaliosuosituksessa.”

    Ei siellä kielletä/suositella ns. tiukkaa VHH-ruokavaliota(Extrem lâgkolhydratkost). Lehtinen on nimensä mukaisesti johdatus eri ruokavalioihin…ei suositus..

    1. s. 7. “Kost som kan vara bra vid diabetes:
      – Traditionell diabeteskost
      – Måttlig lågkolhydratkost
      – Medelhavskost
      -Traditionell diabeteskost med lågt glykemiskt index (GI)

      Kost vars långsiktiga effekt och säkerhet är oklar vid diabetes:
      -Extrem lågkolhydratkost

      Måttlig lågkolhydratkost = 30-40 E % hh
      Extrem lågkolhydratkost = alle 20 E % hh

      Kyllä tätä “lehtistä” pidetään suosituksena. Kovasti Suomessakin innostusta herättänyt karppauslääkäri Eenfeldt blogissaan:

      “Fyra huvudalternativ

      Här är de huvudsakliga alternativen:

      Traditionell diabeteskost
      Måttlig lågkolhydratkost
      Medelhavskost
      Traditionell diabeteskost med lågt glykemiskt index (GI)”

      “Extrem lågkolhydratkost (sid 24)

      Striktare lågkolhydratkost som LCHF och Atkins är också med i vägledningen. De rekommenderas dock ännu inte bland förstahandsalternativen då man anser att de studier som finns inte räcker för att bedöma de långsiktiga effekterna”

      Joten hyvä, jos voisit josko kertoa miten tämän valossa olen kirjoittanut muunneltua totuutta?

  2. “Tämä tutkimus on viides vähintään kaksi vuotta kestänyt vähähiilihydraattista ruokavaliota koskeva satunnaistettu kliininen tutkimus. Ja ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt tutkimus, joka kosketti puhtaasti tyypin 2 diabeetikoita.”

    Minkähän laiset tulokset noista neljästä aiemmasta tutkimuksesta ovat olleet?
    Voisiko olla myös niin, että vaikka koehenkilöt silloin tällöin “lipsuvat” ruokavaliostaan, (eli kuten tuolla mainittiin, eivät täysin pystyneet pitäytymään suosituksessa, välillä lipsuen, mutta taas palattuaan ns.ruotuun), niin tulokset nimenomaan verensokerin ja HDL:n osalta kuten myös lieväasteisen tulehduksen osalta vhh:ta noudattavilla olisi paremmat? Onko sillä laihtumistuloksella sitten niin paljon väliä, jos muut terveytä kuvaavat markkerit saadaan paremmiksi, 2diabetikoilla erityisesti pitkäsokeri ja tuo lieväasteinen tulehdus?

    1. “Onko sillä laihtumistuloksella sitten niin paljon väliä, jos muut terveytä kuvaavat markkerit saadaan paremmiksi, 2diabetikoilla erityisesti pitkäsokeri ja tuo lieväasteinen tulehdus?”

      Yleisesti ottaen näyttäisi olevan niin, että mitä parempi laihtumistulos, sitä paremmat lipidiarvot ja muut riskimarkkerit. Silloin kun tulokset pysyvät samoina, käy … no, niinkuin tässä tutkimuksessa kävi.

      Vhh on hyvä vaihtoehto, muttei ylivoimainen.

  3. Olisiko todennäköistä, että hyötyjen katoaminen johtuisi lipsumisesta dieetin pitkittyessä?

  4. Olen käynyt nuo tutkimukset läpi mm. täällä.

    Ihmiset kyllä lipsuvat, muussakin kuin ruokavalioon liittyvissä lupauksissaan ja aikeissaan 🙂 Yksi vaikeus on, että hiilihydraatteja on niin yllinkyllin tarjolla, mm. useat herkut ja välipalat ovat hh-pohjoisia. Nyky-yhteiskunta ikäänkuin vivuttaa pois hyvin vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.

    Itse uskon, että arvalla ihmisen pakottaminen yhdelle ruokavaliolle ei kerro koko totuutta. Se joka on täpöllä karppaamassa, onnistunee siinä. Se joka siihen puolipakotetaan, todennäköisemmin epäonnistuu. Siinä tullaan näiden satunnaistettujen tutkimuksien ja koko lääke- ja ravitsemustieteen paradigman heikkouteen; satunnaistaminen ei ainakaan ruuan kohdalla ole optimaalinen tapa testata tehoa eri hoitojen välillä käytännön elämässä. Mutta parempaa yhteisesti hyväksyttyäkään ei ole.

  5. Tuo ongelma on yhteinen kaikille yhteiskuntatieteille, yleensä kaikille tieteille joissa tutkitaan ihmistä. Ihmiset yksinkertaisesti ovat haluttomia muuttamaan elämäntapojaan varsinkaan ulkoa määrätysti varsinkaan pitkäkestoisesti. Mitä pidempi interventio, sitä haluttomammiksi käydään ja sitä enemmän myös kaunistellaan päiväkirjoja.

  6. Striktare lågkolhydratkost som LCHF och Atkins är också med i vägledningen. De rekommenderas dock ännu inte bland förstahandsalternativen då man anser att de studier som finns inte räcker för att bedöma de långsiktiga effekterna”

    Tätä lainaustasi ei löydy sivulta 24?

  7. Tuo oli siis Eenfeldtin lainaus hänen blogissaan Kostdoktorn. Eli tarkoitus oli esittää että Ruotsin karppiguru on tulkinnut suht samalla tavalla kuin minä. Ja hän viittaa omassa tekstissään sivulle 24.

  8. Reijo, miksi luotat toisen käden tietoihin, kun alkuperäinen teksti on vapaasti käytössä?
    http://www.socialstyrelsen.se/Lists/Artikelkatalog/Attachments/18471/2011-11-7.pdf

    Sivulla 24 sanotaan kohdassa Vägledning(vapaa käännös):
    …jos potilas haluaa (kuitenkin) kokeilla tiukkaa VHH-ruokavaliota, on tärkeää, että hoitohenkilökunta antaa tietoa miten ruokavalio koostetaan. Ja seuraa potilaan terveydentilaa ja ruokavalion vaikutuksia…
    On siellä muutakin sekä hyvistä että huonoista puolista…lähinnä oletuksia ja mielipiteitä…

    Ruotsin Sosiaalihallitus hyväksyi VHHn viralliseksi hoitomuodoksi 16.1 2008. Siellä käytetään sanamuotoa: …perustuu tieteeseen ja hyväksi katsottuun käytännön tietoon http://pagina.se/filer/berneyttrande1.pdf
    joka tarkoittaa, että hoitohenkilökunnan on informoitava siitä Ruotsin sairaanhoidolain mukaan. Ruotsalaiset kollegasi kieltäytyvät tästä puheenjohtajansa (Elisabeth Rothenberg)johdolla rikkoen lakia. Mutta se on jo toinen juttu….

    Ps. Oletko varma, että ymmärrät dr. Eenfeldtin ajatuksenjuoksua? Muuten hänestä on tullut “nimi” myös “Suuressa lännessä”, mutta sekään ei kuulu tähän….

    Oletko tutustunut tähän tutkimukseen, josta naapurimaan dietistikollegasi tekivät valituksen Sosiaalihallitukselle: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18495047

  9. tämä on taas hyvä uutinen. Ne joille VHH sopii ne sitä käyttäköön. Ei tartte pelätä THL:n viisaita tai virallisia ravitsemussaarnoja VHH:n epäterveellisyydestä.

  10. Näillähän oli kaikilla sangen mainioit kokonaiskolesterolitasot jo lähdössä, keskimäärin vain reilut 4 ja huonoinkin 5,5. Mahtoi olla napeilla osuutta asiaan, mitenköhän vaikuttaa tulosten tulkintaan. Meinaan, että ei se lopputulemassa välttämättä juuri näy suuntaan eikä toiseenkaan, jos on esim. LDL-lukemat painettu lääkityksellä valmiiksi alas. Mutta kuvastaa toisaalta diabeteshenkilön normi tilanetta.

    1. Statiinia käytti tutkimuksen lopussa 56 henkilöä (eli melkein kaikki). Kiitos huomiosta Johannes, tämä oli kyllä minulta jäänyt tajuamatta; tuijotin vain pienehköjä simva- ja atorvastatiini annoksia.

      “Mutta kuvastaa toisaalta diabeteshenkilön normi tilanetta.” Just näin. Käytännön elämässä terveydenhuollon hoidossa oleva tyypin 2 diabeetikko saa KH-suosituksen raja-arvojen ylittyessä statiinin.

      1. Tutkijat itse “At the end of the trial, several patients had been newly started on lipid-lowering therapy. This is an obvious limitation of our trial from a mechanistic point of view, but it was a consequence of our efforts to limit the resources necessary for the diets to be implemented in regular primary care, to allow the methods to translate easily to real-life application. “

  11. Omasta mielestä oleellista on se, ettei ohjeita noudatettu eivätkä ruokavaliot tutkimuksissa realisoidu. VHH.n puoltajat tuntuvat olevan innoissaan positiivisista tuloksista vhh:n suhteen, vaikka käytännössä vhh ei ole toteutunut suunnitellusti (ja mahdollisesti ei sinne päinkään osassa tutkimuksia?).
    Samoin väitetään ravitsemussuosituksia epäpäteviksi, vaikka ravitsemussuositukset eivät toteudu väestötasolla myöskään (olikos se suomalaisten hh:n syönti väestötasolla jotain 43 E% luokkaa finravinnon mukaan – vai onko sekin tutkimus jotenkin korruptoitunut?).

    Olen nähnyt vhh:n toimivan käytännössä hyvin, ja uskon sen perustuvan siihen, että nämä ihmiset ovat sitoutuneet ruokavalioonsa, ja käytännössä oikeasti toteuttavat muutoksia. Jos nyt ajatellaan, että ruokavaliossa on ollut vaikka 45E% hh:a ja siitä jää puolet pois, niin energiavaje takuulla laihduttaa – sitä vajetta tuskin kovin helposti rasvalla tai proteiinilla ‘pystytään’ paikkaamaan käytännössä.

    Samaa olen nähnyt joidenkin muiden dieettien kohdalla, kun toiminta on sitoutunutta tuloksia syntyy.
    Painonhallinta-asiakkaiden ongelmana tuntuisi monesti olevan se, ettei noudateta minkäänlaista ruokavaliota. Ruokailuista puuttuu suunnitelmallisuus, syödään mitä sattuu ja milloin sattuu. Syytetään milloin mitäkin tahoa väärästä ohjeistuksesta tms. eikä oteta ohjaksia omasta käyttäytymisestä ruokailujen suhteen.

    Eikös näitä kahvileipälaihdutuskokeilujakin ole tehty, joissa onnistuneesti laihdutettiin syömällä leivoksia (taatusti sokeripitoisia). Se mihin sitoutuu toimii, toki sitten yksilöllistä säätöä ja vaihtelua tarvitaan kyytipojaksi.

    Eli tutkimusten kohdalla olisi hyvä muistaa, ettei käytännön toteutus (ymmärtääkseni) monestikaan vastaa suunnitelmaa.

    1. Kyllä, tämähän se ongelma on. Pienenä apuna saattaa olla se, että jos on enemmän kuin yksi hyvä vaihtoehto tarjolla (esim. VHH, VR, Välimeri, Itämeri mitä vain) -laihduttajan mieltymysten mukaisesti.

      Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen tilaisuudessa oli parisen viikkoa sitten puhetta samasta asiasta. Syömisen säätelyyn liittyy biologisen säätelyn lisäksi, ruokamieltymykset ja aversiot, psykologiset tekijät (mm. tunnesyöminen, asenteet, psyykkiset sairaudet), ympäristötekijät (mainokset, seura, ruuan saatavuus ja näkösällä olo). Eli aika monimutkainen palapeli.

      En tiedä onko se miten yleistä ja hyväksyttyä, mutta omasta mielestäni syömiskäyttäytyminen kuvastaa jossain määrin yleistä elämän hallintaa ja oman elämän yleistä ohjauskykyä.

    2. Olen samaa mieltä,ongelma on juuri tässä.Ongelmaa pahentaa vielä ravintosuosittelijoiden hiilihydraattiylistys,joka on tullut 60-luvun proteiiniylistyksen tilalle,Minun eräs kerhokaveri painaa 160 kg ja vannoo jatkuvasti hiilhydraatin nimeen.Hänellä on aina mukana leivonnaisia sokeroirua mehua ym.Siis ei pysytä suosituksissa vaan ylitetään roimasti hh:n määrät ,koska pidetään hh:ta välttämättöminä energian ainoina lähteinä.
      Vanhoissa urheiluoppaissa korostettiin valkuaisaineiden saatavuuden merkitystä,kunnes tuli muutos.Muistan kun Raimo Häyrinen kysyi eräältä urheilijalta TV:ssä:”Puurollako meinaat pärjätä?”Sillä urheilija pärjäsikin ,koska kulutti paljon.Taisi olla itse Fogeli.

  12. Tutkimuksilla on puolensa ja totuusarvonsa. Tämä olisi jo oma tutkimusteema.
    Nature Katajisto Pekka. Kannattaa googlettaa ja lukea edes Suomen Akatemian uutinen. Itse tutkimuksesta ilmenee, miten monimutkainen suolen toiminta on jo pieneltä osalta eli limakalvoltaan. Ken saa, lukekoon koko tekstin.
    No, kaikkihan jo tiedetään ja eväät suositetaan sen mukaan.
    Uskon lähivuosien valtavaan muuntokoulutukseen mm ravitsemusneuvonnassa.

    1. Jes, tuo Katajiston juttu vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pitää yrittää päästä lukemaan koko pitkä (ja erityisesti diskussio).

  13. Kun puhutaan tyypin 2 diabeteksesta, on syytä huomioda myös lisätaudit, mm. hermovauriot. Tohtori Brian C. Callaghanin työryhmä (University of Michigan, Ann Arbor, USA) kiinnittää niihin huomiota Lancet Neurologyssa ja toteaa, ettei käypä hoito kykene ehkäisemään diabeettista neuropatiaa eikä kesku- ja autonomisen hermoston vaurioita. Niihin sairastuu ennen pitkää puolet diabeetikoista, mikä merkitsee Suomessakin satoja tuhansia potilaita. “Kohonnut verensokeri, insuliiniresistenssi, krooninen tulehdus ja reniini-angiotensiinijärjestelmän aktivaatio muodostavat verkoston, joka johtaa hapetusstressiin ja solujen normaalin toiminnan häiriintymiseen”, kirjoittaa Callaghanin työryhmä. Onneksi monia verkoston tekijöistä voidaan hoitaa, toteaa työryhmä.

    Vaikka työryhmä ei mainitse VHH:ta eikä ravintolisiä, minä pitäisin niitä tärkeinä diabeteksen lisätautien ehkäisyssä ja jarruttamisessa. Erityisesti viime aikoina on julkaistu lupaavia tutkimuksia berberiinistä. Valitettavasti vähintään yhtä hyvä diabeettisten neuropatioiden ehkäisijä, benfotiamiini, luokiteltiin EU:ssa lääkkeeksi, eikä sitä taida enää saada Suomessa juuri mistään. Näin EU:n EFSA ja Suomen Evira toimivat diabeetikkojen vahingoksi.

  14. Reijo,

    voitko tarkistaa mikä oli kontrolliryhmän kuidut (g/per päivä). Kuidut loistava proxy dietin laadukkuutta funtsittaessa.

Comments are closed.