Arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä on juuri ilmestynyt ruotsalaistutkimus, jota on ollut tekemässä myös Matti Uusitupa ja Kari Pulkki Suomesta. Tämän tutkimuksen mukaan voin vaihtaminen kasviöljyyn parantaa rasvamaksan tilannetta ja vähentää rasvamaksaan liittyvää matala-asteista tulehdusta. (Bjermo et al. 2012)
Metodit
Tutkimukseen valittiin 67 potilasta, joilla oli lievästi rasvoittunut maksa ilman alkoholin suurkulutusta. Kaikki olivat lihavia ja pienellä osalla oli tyypin 2 diabetes. Tutkimuksen kesto oli kymmenen viikkoa ja se oli satunnaistettu rinnakkaisryhmätutkimus. Koehenkilöille annettiin joko voita tai auringonkukkaöljyä+margariinia sekä näistä tehtyjä leivonnaisia ilmaiseksi kotona käytettäväksi tavoitteena muuttaa vain rasvan laatua ruokavaliossa. Koehenkilöiden oli määrä pitää elintapansa ennallaan, mm. olla lisäämättä liikuntaa ja kalan käyttöä. Painon ei ollut määrä muuttua.
Tutkimuksen ensijaiset päätetapahtumat olivat maksan rasvoittuminen joko MRI:llä tai 1H MRS -menetelmällä kuvattuna. Maksan histologisia näytteitä ei otettu. Lisäksi seurattiin mm. kolesteroli- ja tulehdusarvoja sekä oksidatiivista stressiä.
Tulokset
Tutkimus onnistui melko hyvin ravitsemusintervention puolesta. Koehenkilöt lisäsivät PUFA-jakson (auringokukkaöljy) aikana linolihapon saantia n. 10 E % ja vähensivät samalla tyydyttyneen rasvan saantia n. 6 E % lähtötilanteeseen verrattuna. Samalla n-6:n-3 -suhde nousi lähtötason arvosta 4 aina 14 saakka tutkimuksen lopussa.
Voijaksolla olleet koehenkilöt pitivät linolihapon saannin samalla tasolla kuin lähtötilanteessa, mutta lisäsivät tyydyttyneen rasvan saantia n. 5 E %. Voi jakson aikana väheni proteiinin ja hiilihydraattien saanti hieman enemmän kuin PUFA-jaksolla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Voijakson aikana koehenkilöt saivat rasvasta enemmän energiaa kuin PUFA-jaksolla (ero n. 4 E %, tilastollisesti merkitsevä).
Lähde: Bjermo et al 2012 AJCN
Maksan rasvoittuminen väheni PUFA-jakson aikana, kun se lisääntyi voijakson aikana. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä tutkimuksen lopussa sekä MRI- että MRS -menetelmällä mitattuna.
Tulehdusta kuvaavissa IL-1-reseptoriantagonistissa (IL-1RA) ja TNF-reseptori 2:ssa (TNF-R2) oli edullinen muutos PUFA-jakson hyväksi. Sen sijaan CRP:ssä tai missään muussakaan mitatussa tulehdusarvossa ei ollut eroja ryhmien välillä. Oksidatiivista stressiä kuvaavissa muuttujissa ei ollut eroa.
Varsinaisessa analyysissä, intention to treat, ei ollut eroja ryhmien välillä HDL:ssä, ei LDL:ssä, eikä triglyserideissä. Sen sijaan per protocol -analyysissä (ruokavalioon hyvin sitoutuneiden eri analyysi) tuli ero PUFA-ryhmän eduksi sekä kokonaiskolesteroli:HDL -suhteen osalta, LDL-kolesterolin osalta että myös triglysereiden osalta. HDL-kolesterolissa ei ollut eroja edes per protocol -analyysissä.
Pohdinta
Juuri ilmestyneessä systemoidussa katsauksessa on havaittu, että omega-3 rasvahapot voivat vähentää maksan rasvoittumista* (kts. alla). Ruotsalaistutkimus lienee ensimmäinen laadukas tutkimus, jossa rasvan laadun vaihtaminen tyydyttyneestä rasvasta linolihappopitoiseen kasviöljyyn vaikuttaa edullisesti maksan rasvoittumiseen. Tutkijat eivät osaa nimetä varmaa syytä, miksi monityydyttymätön kasviöljy vähentää rasvan maksoittumista, mutta tarjoavat yhtenä ehdotuksena alempaa de novo rasvahapposynteesiä maksassa ja vähäisempää lipogeenisen geenin ilmenemistä. Tutkijoiden mukaan PUFA:n polttaminen maksassa (β-oksidaatio) tapahtuu myös ennen pitkäketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja.
Mielenkiintoinen löydös oli se, että erittäin runsaasti omega-6 rasvahappoja sisältävä auringonkukkaöljydieetti ei lisännyt tulehdusarvoja -päinvastoin vähensi niitä jossain määrin. Tämä on täysin päinvastainen havainto, jota on yritetty vimmalla työntää pintaan joissakin kirjallisuuskatsauksissa ja blogosfäärissä. Tämän havainnon kanssa samansuuntaisia tuloksia on saatu viime aikoina muitakin. Esimerkiksi Massonin ja Mensinkin -tutkimuksessa (2011) auringonkukkaöljyjakson aikana herkkä CRP- ja TNF-α vähenivät aterian jalkeen suhteessa voijaksoon, eikä voi pärjännyt minkään tulehdusmittarin suhteen paremmin. Voijakson aikana ei käytännössä tapahtunut mitään hyvää, edes triglyseridit tai HDL eivät liikkuneet hyvään suuntaan (vaikka myös kokonaisrasvan osuus hieman nousikin voijaksolla).
Edellä mainitut tulokset tulehduksen suhteen ovat kliinisesti tärkeitä, koska matala-asteisen tulehduksen arvallaan lymyilevän useiden sydän- ja verisuonisairauksien taustalla. Omega-6 rasvahapoilla ei ole satunnaistetuissa tutkimuksissa voitu osoittaa mitään selvää haittaa, huolimatta joistakin väestötutkimusuumoiluista (Fig 15). Ruotsalaistutkimuksessa saavutettiin sama omega-6/omega-3 -rasvahapposuhde (14) kuin klassisissa rasvanvaihtotutkimuksissa. Nykyisin suomalaisten omega-6/omega-3 -rasvahapposuhteen arvellaan majailevan neljän tietämillä (Finravinto 2007). Mielestäni tämän Uppsalassa tehdyn tutkimuksen, Massonin ja Mensinkin tutkimuksen sekä klassisten rasvanvaihtotutkimusten jälkeen on todella vaikea uskoa mihinkään selkeisiin omega-6 rasvahappojen vaaroihin sydänsairauksien osalta. Muut taudit on sitten eri lukunsa.
Tässä tutkimuksessa on huomionarvoista se, että koehenkilöiden ei ollut määrä laihtua. Se onnistuikin melko hyvin, ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia painossa.
Auringonkukkaöljyä edelleen parempi vaihtoehto on käytännössä rypsiöljy paremman kuumuuden kestävyyden ja paremman kokonaiskolesteroli/HDL -kolesterolivaikutuksen sekä omega-3 rasvahappopitoisuuden vuoksi. Voi ei tosiaankaan näytä parantavan.
Lähde
Bjermo et al. Effects of n−6 PUFAs compared with SFAs on liver fat, lipoproteins, and inflammation in abdominal obesity: a randomized controlled trial. American Journal of Clinical Nutrition Am J Clin Nutr. First published April 4, 2012, doi: 10.3945/ajcn.111.030114
Aiempia kirjotuksiani aihepiiriin liittyen
Omega-6 rasvahapot, ei niin pahoja sittenkään?
*) Uuden 78 tutkimusta kattaneen systemoidun katsausartikkelin mukaan alkoholista riippumattoman rasvanmaksan hoidossa on keskeisintä painonpudotus ja liikunta. Lisäksi katsaus painottaa, että PUFA:n lisääminen voi vähentää maksan rasvaa (5 tutkimuksen mukaan). Katsauksessa referoidut kaikki (!) PUFA-tutkimukset oli kuitenkin tehty omega-3 rasvahappovalmisteilla (kalaöljyllä), eikä kasviöljyllä. Tutkijoiden olisi pitänt nimetä nämä tutkimukset omega-3 rasvahappotutkimuksiksi eikä PUFA-tutkimuksiksi, käsitteiden käyttö näin leväperäisesti johtaa harhaan.
Todettakoon, että vähärasvaista ja vähähiilihydraattista ruokavalio oli verrattu kahdessa tutkimuksessa, ja ne pärjäsivät NMR-mittauksen perusteella yhtä hyvin maksan rasvoittumisen suhteen (Fig 4). (Musso et al. 2012)