Viime kuukausina on saatu edelleen lisänäyttöä siitä, että punaisen ja erityisesti prosessoidun lihan käyttö liittyy sydän- ja verisuonisairaus- ja diabetesriskin lisääntymiseen (Pan et al. 2011, Fretts et al. 2012). Eläinkunnan rasvoihin ja lihaan painottuva vähähiilihydraattinen ruokavaliomalli (keinotekoinen sellainen) on ollut selvässä yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautivaaraan (Kts. kirjoitukseni VHH osa 4, deKoning et al. 2011).

Satunnaistetuissa karppaustutkimuksissa on puolestaan todistettu, että hiilihydraatteja rajoittamalla, ja samanaikaisesti tyydyttyneen rasvan saantia lisäämällä saadaan sydän- ja verisuonisairauksien kannalta useita edullisia lipidimuutoksia -jopa painostabiiliissa tilanteessa (Volek et al. 2003, Krauss et al. 2006, Forsythe et al. 2010). LDL-kolesterolin määrä on mahdollisesti ainoa poikkeus, siinä muutokset ovat negatiivisia.

Toisaalta on todistettu, että vähän tyydyttynyttä ja enemmän monityydyttymätöntä rasvaa sisältävä karppaus ei nosta lainkaan LDL-kolesteroli painovakaassa tilanteessa ( Krauss et al. 2006) Tällöin on voitu kuitata ikäänkuin kaikki karppauksen mahdolliset  hyödyt.

Uusi tutkimus Kraussin työryhmältä

Ronald Krauss on tunnettu rasvatutkija, jota väestötutkimuksien punaista lihaa koskevat löydökset olivat ilmeisesti jääneet vaivaamaan. Hän työryhmineen on julkaissut uuden satunnaistetun tutkimuksen (Mangravite et al. 2011), jossa painostabiilissa tilanteessa terveille miehille syötettiin satunnaistetussa järjestyksessä kolmea erilaista ruokavaliota.

1) 2 viikon run-in eli alkuvaiheen ruokavalio, jossa oli hiilihydraatteja 50 E % ja tyydyttynyttä rasvaa 15 E %

2) Seuraavaksi satunnaistaminen 3 viikoksi joko

A) vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävälle vähähiiliydraattiselle ruokavaliolle, jonka pääasiallinen proteiinin lähde on naudanliha 

tai

B) paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävälle vähähiiliydraattiselle ruokavaliolle, jonka pääasiallinen proteiinin lähde on naudanliha  ja tyydyttyneen rasvan lähde maitotaloustuotteet

Kukin koehenkilö kävi läpi molemmat vaiheet, ja välissä oli 2 viikon wash out -periodi. Käytetty naudanliha oli tuoretta, ilmeisesti tavanomaisesti kaupassa tarjolla olevaa lihaa.

Ensimmäinen osa tuloksia. Paljon tyydyttynyttä rasvaa ja naudan lihaan perustuva hiilihydraattirajoitus ei näytä parantavan juuri mitään tutkimuksessa mitattuja sydän- ja verisuonitautien yleisiä riskitekijöitä verrattuna lähtövaiheen runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon, paitsi triglyseridejä.

Toinen osa tuloksia. Kun verrattiin keskenään pihvidieettejä A ja B niin huomattiin, että vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sisältävä A-ruokavalio oli B:tä parempi LDL-kolesterolin määrän, tiheiden (pienten) LDL-partikkelien sekä apoB:n suhteen. Suurten LDL-partikkelien määrässä ruokavalioiden välillä ei ollut eroa. B-ruokavalio oli parempi ainoastaan HDL:n määrässä (ero 0,03 mmol/l eli n. n. 3 %).

Kolmas osa tuloksia oli 6 tunnin oraalisen rasvarasituksen (49 g rasvaa pirtelönä) jälkeiset tulokset. Niiden mukaan molemmat vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttivat edullisesti verensokeriin (iAUC Glc) ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt A-ruokavalio tuotti alemmat rasituksen jälkeiset trigyseridiarvot (TG iAUC) kuin B-ruokavalio.

Eli suomeksi. Tyydyttyneen rasvan suuri määrä karppausruokavaliossa ei tarkoita automaattisesti parempaa LDL-partikkeliprofiilia. Se voi johtaa sydänsairauksien riskitekijäiden kannalta huonompaan suuntaan, jos ruokavalion proteiinin lähteenä suositaan punaista lihaa.

Tutkijat eivät osaa selittää havaittua punaisen lihan ja tyydyttyneen rasvan yhteispeliä, mutta osoittelevat varovaisesti hemiraudan suuntaan. Yksityiskohdat ja tarkempi selonteko pohdintoineen oheisessa kuvasetissä. Todettakoon, että yhtään pitkäkestoista karppaustutkimusta ei ole tehty tällaisella asetelmalla, vaan niissä on käytetty sekalaisia proteiinin lähteitä, ja tyydyttyneen rasvan määrä on pidetty tasolla 10-12 E % (Shai et a. 2008, Sacks et al. 2009).

Tämä tutkimus vahvistaa ajatustani, että tyydyttyneen rasvan saantia kannattaa pyrkiä kontrolloimaan myös karpatessa ja panostaa riittävään kasviöljyjen ja pähkinöiden käyttöön. Lisäksi proteiinin lähteiksi kannattaa valita mahdollisimman vähän prosessoitua lihaa (ei pekonille), ja vain maltillisesti punaista tuoretta lihaa sekä runsaasti väestötutkimuksissa terveellisiksi osoittautuneita proteiinin lähteitä (vaaleaa lihaa, kalaa ja mereneläviä ja pähkinöitä).

Lopuksi sana tutkijoille itselleen.

”These results suggest that the combined consumption of beef protein and saturated fat has a greater influence on the components of atherogenic dyslipidemia than can be accounted for by either of these dietary components individually”.

PS. Liha kohtuullisesti käytettynä ei ole epäterveelistä

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksiani:  LDL-kolesterolin seikkailua

Lähde

Mangravite et al. Changes in atherogenic dyslipidemia induced by carbohydrate restriction in men are dependent on dietary protein source. J Nutr. 2011 Dec;141(12):2180-5

Kuva. BigStockPhoto