Matala-asteisen tulehduksen eli inflammaation arvellaan olevan useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien taustatekijä (Libby Peter et al. State of Art Paper 2009. Inflammation and Atherosclerosis). Suomessa äskettäin asiasta kirjoitti blogissaan myös Sydänliiton Mikko Syvänne.

Matala-asteiseen tulehdukseen voidaan vaikuttaa lääkehoidoilla, joista kaikki eivät kuitenkaan paranna ennustetta vaikka vähentävät tulehdusta. Statiinit vähentävät herkkää CRP:tä ja kohentavat ennustetta. Reumalääke metotreksaatti, joka vähentää myös tulehdusta saattaa myös kohentaa ennustetta. Sen sijaan tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja koksibit, vähentävät tulehdusta mutta heikentävät riskipotilaiden ennustetta.

Ruokavalion ja inflammaation välisistä yhteyksistä on kirjoitettu paljon, ja huomio on keskittynyt lähinnä omega-3 ja omega-6 rasvahappojen rooliin. Pidän tätä ajatusta liian kapeana, ja kirjoitan siten muutaman postauksen matala-asteisen tulehduksen ja ruokavalion välisistä yhteyksistä.

Aloitan O’Keefen tutkijaryhmän State of Art Paper -katsauksen referoinnilla joka julkaistiin American Collge of Cardiology -lehdessä vuonna 2008. Katsaus koskee vain aterianjälkeisiä tulehdusvasteita, ei lainkaan paasto- eikä pitkäaikaisvaikutuksia.

Sekä hiilihydraatti että rasva aiheuttavat inflammaatiota

Katsauksen pääpointti on mielestäni seuraava. Aterianjälkeiset verensokerinousut ja triglyseridinousut, yhdessä tai erikseen, johtavat oksidatiiviseen stressiin ja inflammaation lisääntymiseen elimistössä. Mitä enemmän sokeri ja rasva-arvot (triglyseridit) kohoavat sitä enemmän syntyy inflammaatiota.

Suuri ja energiatiheä ateria=suuri inflammaatiovaste

Aterianjälkeistä verensokeria ennustaa aterialla nautittu hiilihydraatin määrä ja sen imeytyvyys (hyväksikäytettävyys). Aterianjälkeistä triglyseripitoisuutta ennustaa aterialla nautittu rasvan määrä, ja osittain laatu.

Aterianjälkeinen glukoosin ja rasva-arvojen kohoaminen johtaa tulehduksen lisäksi myös endoteelitoiminnan heikkenemiseen ja sympaattisen hermoston toiminnan aktivoitumiseen. Niin välttämätöntä kuin syöminen onkin, on sillä myös välittömiä elimistöä kuormittavia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida oikeilla valinnoilla.

Kerman ja glukoosin vaikutus tulehdusvasteisiin

Katsausartikkeli viitataan kuvassa 3 Ceriellon et al. tutkimukseen. Tässä mielenkiintoisessa tutkimuksessa verrattiin 75 gramman glukoosiannoksen (OGTT) ja vispatun kerman aiheuttamia inflammaatiovasteita. Kerma-annos sisälsi 75 grammaa rasvaa, 5 grammaa hiiliydraattia ja 6 grammaa proteiinia. Kaivoin alkuperäisartikkelin, ja ohessa keskeinen tulos tästä kaikille avoimesta tutkimuksesta (Ceriello et al. 2005). Tulokset näkyvät oheisessa kuvissa.

Kuvasta voidaan päätellä, että kaikkein turmiollisinta inflammaation kannalta näyttää olevan syödä kerralla runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa. Toiseksi huonoin vaihtoehto on runsas rasvan nauttiminen ja kolmanneksi huonoin hiilihydraatin nauttiminen. Rasva tai paremminkin kerma näyttää pitävän CRP:n koholla jopa neljä tuntia aterian jälkeen. Huomattavaa kuitenkin on, että rasva-annos on hiilihydraattiannokseen nähden ylimitoitettu ajatellen tavanomaisia energiaravintoaineiden saantia. Toisaalta ketokarppaaja saattaa ainakin teoriassa saada aterialla tuon 75 grammaa rasvaa. Tutkimuksessa mukana olleet henkilöt eivät olleet terveitä, vaan aikuistyypin diabeetikoita.

Liiallisen verensokeri nousun estäminen

Aterianjälkeisen verensokerivasteen tasoittaminen ja vähentäminen hilitsee siis aterian aiheuttamaa tulehdusvastetta. O’Keefe luettelee seuraavat tekijät, joilla voidaan tehokkaasti hillitä aterian aiheuttamia sokerivasteita:

• viinietikan käyttö esim. salaatin kastikkeena
• pähkinöiden syöminen aterian yhteydessä
• oliiviöljy
• pieni alkoholiannos (20 g) ruokailun yhteydessä
• raffinoitujen hiilihydraattien välttäminen
• kompleksisten kuituja sisältävien luonnollisten hiilihydraattien suosiminen

Viinietikan (1-2 rkl) sanotaan vähentävän aterian aiheuttamaa sokerivastetta 25-35 %, ja vaikutuksen arvellaan perustuvan hidastuneeseen mahalaukun tyhjentymiseen etikkahapon vuoksi. Pähkinät (kourallinen?) vähentävät myös kirjoittajien mukaan aterianjälkeisiä verensokereita 30-50 %. Oliiviöljyn osalta viitataan Predimed-Reus -tutkimuksen tuloksiin. Suomalaiset tutkijat ovat raportoineet myös rypsiöljyllä vastaavia vaikutuksia (Hätönen et al. 2011).

Yhden alkoholiannoksen sanotaan vähentävän jopa 38 % valkean leivän aiheuttamaa sokerivastetta. Viini vaikuttaa tässä suhteessa tehokkaammalta kuin olut tai väkevä juoma.

Tutkijat pitävät tärkeänä, että edes matalan GI:n omaavia hiilihydraatteja ei käytetä huomattavan suuria määriä. Esimerkiksi suuri annos valkoisia papuja aiheuttaa kyllä suuren sokerivasteen. Annoskokojen on pysyttävä kohtuullisina myös hyvien hiilihydraattien osalta.

Liiallisen rasva-arvojen nousun estäminen

Toinen keino estää tulehdusta on tosiaan välttää liiallista triglyseridien nousua aterian jälkeen. Tähän kirjoittajat tarjoavat seuraavia lääkkeitä:

• Rasvaisen kalan suosimista, sillä kalaöljy vähentää aterianjälkeistä triglyseridivastetta 16-40 %
• Vältä aterioita, joissa erittäin runsaasti tyydyttynyttä ja transrasvaa
• Pienennä rasvan määrää kokonaisuudessaan (energiatiheyttä)

Tutkijat referoivat kaksi tutkimuksta, joissa runsaasti tyydytynyttä rasvaa sisältävät koeateriat ovat aiheuttaneet voimaakkaan aterian jälkeisen triglyseridemian. Kalaöljyn sanotaan olevan tehokas paitsi paastotriglyserideihin, myös aterianjälkeisiin.

Tutkijoiden väite tyydyttyneen rasvan aiheuttamasta triglyseridivasteesta on ristiriidassa Saska Tuomasjukan väitöskirjatyön kanssa. Tuomasjukan mukaan tyydyttynyt rasva aiheuttaa itseasiassa pienimmän aterian jälkeisen triglyseridivasteen, kun taas monityydyttymätön rasva suuremman.

Muut tekijät

Matala-asteista tulehdusta voi vielä estää muutamalla muullakin keinolla. Esimerkkinä tutkijat mainitsevat oikeanlaisten proteiinin lähteiden valitsemisen. Tutkijat referoivat yhtä tutkimusta, jossa heraproteiinin lisääminen valkean leivän oheen vähensi aterian jälkeistä sokerivastetta yli 50 %. He toteavat, että proteiinin lähteinä tulisi suosia vähärasvaisia ja luonnollisia proteiinin lähteitä, kuten kalaa, munan valkuaisia, kanaa, vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja riistaa.

Jo 5 %:n laihduttaminen vähentää merkittävästi aterianjälkeisiä sokereita, ja kannattaa siten myös matala-asteisen tulehduksen näkökulmasta.

Tämän katsauksen jälkeen on ilmestynyt lisää tietoa matala-asteisesta tulehduksesta ja ruokavaliosta. Niistä lisää tulevissa kirjoituksissa.

O’Keefe et al. Dietary Strategies for Improving Post-Prandial Glucose, Lipids, Inflammation, and Cardiovascular Health. J Am Coll Cardiol 2008;51:249–55