Mozaffarianin 8 ohjetta sydäntautien torjumiseksi

kirjoittanut | 20.12.2011 | Blogi | 54 Kommentit

Rasvakirjoituksieni jälkimainingeissa kalastelin käsiini Harvardin proffan Dariush Mozaffarianin ja Liverpoolin yliopiston proffan Simon Capewellin kirjoituksen sydänsairauksien ehkäisystä ravitsemuksen keinoin. Kirjoitus on julkaistu kaikille avoimena julkaisuna arvostetussa British Medical Journal -lehdessä syyskuussa 2011.

Kyse on prioriteettilistasta, jonka proffat ovat yhdessä sorvanneet YK:n yleiskokouksen alla. Matti Uusitupa on sittemmin raportoinut ko. kokouksen kuulumisia Sydänliiton sivuilla. Mitään virallista dokumenttia päätetyistä ravitsemusasioista ei käsittääkseni ole vielä ilmestynyt. YK:n prioriteettilistaehdotuksia sorvasi aiemmin tänä vuonna myös Lancet.

Alla oleva taulukko kertoo nopeasti mitä Mozaffarian ja Capewell suosittelevat maailmanlaajuisiksi toimenpiteiksi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentämiseksi. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Lähde: BMJ2011;343:d5747doi:10.1136/bmj.d5747

Taulukossa esitetyt toimenpiteet ovat maltillisia, kovin suuria muutoksia ei tarvitse tehdä kun niitä vain tehdään useita samanaikaisesti. Vai miltä kuulostaa kaksi kourallista pähkinöitä viikossa? Samanaikaisten useiden muutosten tekeminen onnistuu, kun keskitytään ruokavaliomalliin, eikä yksittäisiin ravintotekijöihin. Vähennettäviä asioita on ainoastaan transrasva ja suola. Lisättäviä ravintotekijöitä löytyy 6 kpl, mm. kasviöljyjen lisääminen ja täysviljan lisääminen.

Välimeren ruokavalio konkretisoi mielestäni monet taulukon muutokset käytännössä. Välimeren ruokavalion kaltaisilla muutoksilla onkin saatu kutakuinkin sama teho käytännössä kuin mitä Mozaffarian ja Capewell esittää väestötasolla saavutettavaksi (-52 % vähemmän sydänkuolemia). Lyon Heart -tutkimuksessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski 76 % ja Oslo Diet Heart -tutkimuksessa sydänkuolemat 56 %.

Aiemmin samantyyppisen kirjoituksen kokosi yhteen kansainvälinen tutkijaryhmä, jossa oli mukana Suomesta Matti Uusitupa (Pedersen et al. 2011). Uusituvan ja kumppaneiden suurin huoli oli tyydyttyneen rasvan vaarojen unohtaminen nykymenossa. Sen sijaan Mozaffarian ja Capewell ovat sitä mieltä, että huomio pitää suunnata enemmän siihen, että kasviöljyä ja pähkinöitä käytetään enemmän. Ehkä siinä sivussa tyydyttyneen rasvan saanti pysyy sopivassa haarukassa?  Mikään taho ei tunnu haluavan ehdottaa alkoholin kohtuukäyttöä.

Mitä olet mieltä Mozaffarianin prioriteeteista? Puuttuuko jotain?  🙂

PS. Jos Uusituvan artikkeli ja sitä seurannut keskustelu kiinnostaa voit löytää PubMedistä kirjeenvaihdon hakusanoilla ”Hoenselaar Br J Nutr” ja ”Ravnskov Br J Nutr”

Lähde

Mozaffarian D, Capewell S. United Nations’ dietary policies to prevent cardiovascular disease. BMJ. 2011 Sep 14;343:d5747. doi: 10.1136/bmj.d5747.

Kuva: BigStockPhoto