Juusto on merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan maitotaloustuotteet juusto mukaanlukien muodostaa suurimman tyydyttyneen rasvan lähteen (26-29 % SFA:n saannista). Tuoreessa hollantilaisessa prospektiivisessa väestötutkimuksessa juuston käytöllä ja sydäntaudeilla ei ollut yhteyttä (Goldbohm et al. 2011). Myös uudehkossa maitotaloustuotteita koskeneessa meta-analyysissä juusto sai puhtaat paperit kuolleisuuden suhteen (Elwood et al. 2010).
Uusi tanskalainen arvovaltaisessa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus selvitti runsasrasvaisen (27 %) juuston käytön vaikutusta LDL-pitoisuuksiin, kun vertailukohtana oli voi.
Menetelmät
- satunnaistettu, vaihtovuorotutkimus
- 2 viikon run-in (jokainen noudatti itselle tavanomaista ruokavaliota)
- 6 viikkon voijakso ja 6 viikon juustojakso, välissä min. 2 viikon wash out
- Voin määrä oli keskimäärin 47 g/pv ja juuston 143 g/pv (!), niillä korvattiin n. 13 E % normaaliruokavalion energiasta
- Muita maitotuotteita ei saanut käyttää (pl. tilkka kahvimaitoa)
- n=49 (sekä miehiä että naisia)
- juusto ja voi tarjottiin ilmaiseksi osallistujille
Tulokset
- Juusto ei vaikuttanut lainkaan LDL -kolesteroliin vs run-in jakso (tavanomainen ruokavalio)
- Voi kohotti LDL-kolesterolia n. 0,2 mmol/l vs run-in jakso (tavanomainen ruokavalio)
- Juustojakson jälkeen LDL-kolesteroli oli 6,9 % alhaisempi kuin voijakson jälkeen
- Voijakson aikana verensokeri oli o,1 mmol/l alempana kuin juustojakson jälkeen
- HDL- kolesteroli oli voijakson jälkeen korkeampi kuin juustojakson jälkeen
- SFA:n, PUFA:n ja MUFA:n saannissa ei ollut voi- ja juustoryhmien välillä merkittävää eroa
- Tavanomaiseen ruokavalioon (run-in) verrattuna SFA:n saanti lisääntyi sekä voi- että juuksojakson aikana 10-11 g/pv.
- Kalsiumin saanti oli voijakson aikana 417 mg/pv vs 1192 mg/pv juustojaksolla
- Proteiinin saanti oli selvästi suurinta juuksojakson aikana (lähes 6 E % suurempi kuin voijaksolla)
- Muut muutokset enrgiaravintoaineissa olivat melko vähäisiä
Pohdinta
Maitorasvan vaikutus LDL -kolesteroliin näyttäisi olevan kiinni myös rasvan ”kantajaruuasta”. 27 % rasvaa sisältävä Samsø-juusto ei nostanut annoksella 143 g/pv lainkaan LDL-kolesterolia verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon, joka sisälsi tyydyttynyttä rasvaa keskimäärin 11,5 E %. Tavanomainen ruokavalio edusti pitkälti suomalaisten keskivertoruokavaliota. Käytetty juustoannos oli suuri.
Mitä ilmiöstä tiedettiin sitten aiemmin? Norjalaisten toteuttama pieni satunnaistettu tutkimus päätyi samanlaiseen johtopäätökseen jo vuonna 2004 (Biong et al.), kuten myös kaksi muuta RCT -tutkimusta ( Nestel et al. 2005 ja Tholstrup et al. 2004). Ilmeisesti yhtään vastakkaisen suuntaista satunnaistettua ihmistutkimusta ei ole julkaistu. Ilmiön todenperäisyyttä ei siis taida olla aihetta epäillä. Mielenkiintoista on, että juuston käyttö on yhdistetty pienempään aikuistyypin diabeteksen ilmaantumisen väestötutkimuksien meta-analyysissä (Tong et al. 2011), vaikka tässä tutkimuksessa juustojakson aikainen verensokeri oli hiukan korkeammalla kuin voijaksolla.
Tutkijat pohtivat erilaisia mekanismeja ilmiön taustalla, mutta eivät hirttäydy niistä ensimmäiseenkään. He spelukoivat juustojakson aikaisen lisääntyneen kalsiumin saannin vaikutusta tyydyttyneen rasvan eritykseen, proteiinin merkitystä ja juustossa olevien probioottisten bakteerien merkitystä paksusuolessa tapahtuvalle fermentaatioprosessille.
On myös viitteitä siitä, että maidon hapattaminen jogurtiksi, kefiiriksi jne. voi vaikuttaa myönteisesti LDL -kolesteroliin (St-Ohne et al. 2000), ja vaikutukset painoonkin saattavat olla myönteiset. Maidon hapatus juustoksi tai jogurtiksi ei taida olla lainkaan huono idea.