Johdantona tälle kappaleelle käytän Timo Strandbergin artikkelia Duodecimma (15/2011): Rasvat ja aivot. Tässä tuoreessa miniartikkelissa Stranberg toteaa, että tyydyttynyttä rasvaa runsaasti sisältävä ruokavalio on liittynyt väestötutkimuksissa dementian lisääntyneeseen ilmaantumiseen. Koe-eläintöissä runsas tyydyttyneen rasvan saanti on pahentanut aivoinfarktista koituvia aivovaurioita sekä heikentänyt monin eri tavoin aivojen optimaalista toimintaa mm. lisäämällä neuroinflammaatiota ja aivojen amyloidikuormaa. Artikkelista on myös saatavilla kansan versio Rasvatieto -sivuilla.
Mitä siis tiedämme rasvoista ja muistista ihmisellä?
Tausta
Hieman yli puolet aivojen kuivapainosta on rasvoja. Noin 30 % aivojen rasvahapoista on monityydyttymättömiä. Aivojen yleisimmät rasvahapot ova arakidonihappo ja omega-3 rasvahappoihin lukeutuva DHA. DHA:lla tiedetään olevan keskeinen merkitys yleensä aivojen kehitykselle ja toiminnalle sekä muistille. DHA on keskeinen rasvahappo silmien verkkokalvon ja muun neurologisten toimintojen kehittymisessä ja ylläpidossa. Vaikkakin napanuorasta mitatun DHA:n määrä, kuten myös runsas rasvaisen kalan käyttö, on ollut yhteydessä hyvään syntyvän lapsen neurologiseen kehitykseen, on raskauden aikaiset supplementaatiotutkimukset tuoneet joko hyvin varovaisen positiivisia tai nollatuloksia. Toisaalta DHA:n erittäin runsaan saannin on arveltu lisäävän rasvojen hapettumista, ja olevan siten haitallista. (Panickar ja Bhathena 2010)
Rasvahappojen saanti ja ravitsemus yleensäkin vaikuttaa aivojen toimintaan jo sikiövaiheessa
Sinänsä merkillistä on, että veren rasvohappopitoisuuksia voidaan muuttaa myös muuttamalla ruokavaliota muuten kuin omega-3 rasvahappojen saannin osalta. Erittäin runsas rasvan saanti saattaa vähentää veren omega-3 rasvahappopitoisuuksia. Kädellisillä koe-eläimillä (marakateilla) tehty tutkimus osoitti erittäin runsaasti rasvaa (1/3 SFA:ta, 1/3 MUFA:aa ja 1/3 PUFA:a) sisältävän ruokavalion vähentävän sekä emon että sikiön veren omega-3 rasvahappopitoisuuksia, vaikka kontrolliruokavaliolla olleiden ja runsasrasvaisen ruokavalion omega-3 rasvahappojen saanti pidettiin samana (Grant et al. 2011).
Omegakolmoset väestötutkimuksissa
Omega-3 rasvahappoja markkinoidaan varsinaisina muistiboostereina. Todellisuus on hiukan karumpi, valitettavasti. Ensiksi kuitenkin hyvät uutiset.
Väestötutkimuksien perusteella omega-3 rasvahapoista voisi olla hyötyä dementian ehkäisyssä (Solfrizzi et al. 2009). Tässä poikkileikkausten ja prospektiivisten tutkimusten yhteenvedossa tutkijat päättelevät:
Omega-3 rasvahappoilla voisi siis olla hyödyllinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin. Paikallaan lienee muistuttaa, että koehenkilöillä, joilla on runsas omega-3 rasvahappojen saanti, on usein punaisen lihan ja lihavalmisteiden saantikin vähäisempää. Lisäksi saattaa olla, että kalan syöjät ovat yleensäkin terveystietoisempia, ja heidän ruokavalionsa sekä yleinen terveyskäyttäytyminen on terveellisempää. Tämä siis siitä huolimatta, että tällaiset vaikutukset yritään hävittää sekoittavien tekijöiden vakioinneilla.
Väestötutkimuksien mukaan runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, ja erityisesti omega-3 rasvahappoja saavien kognitio on parempi. Vai ovatko he vain parempiosaisia?
Omegakolmoset satunnaistetuissa tutkimuksissa
Vuonna 2009 julkaistun minikokoisen meta-analyysin mukaan kolmessa pienessä RCT -tutkimuksessa (n=51, yhteensä) saatiin joitakin viitteitä omega-3 rasvahappojen hyödyllisyydestä (Riediker et al. 2009). Koska tämän meta-analyysin kattavuus on todella riittämätön, on tärkeä tarkastella myöhempiä huomattavasti suurempia tutkimuksia.
Tutkimukset häiriintyneessä kognitiivisessa tilanteessa
Ohessa kahdesta suurehkosta satunnaistetusta tutkimuksesta yhteenvedot. Ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöiden muisti oli vain lievästi häiriintynyt, jälkimmäisessä tutkittiin dementikkoja.
Quinnin tutkimuksessa (jäljempi) jo dementiaan sairastuneita osallistujia oli 245 ja sen kesto oli 18 kuukautta. Dementiavaiheessa omega-3 rasvahapoista ei ollut hyötyä.
Yurko-Mauron tutkimuksen osalta on syytä huomata, että omega-3 ryhmä sai lisäksi C- ja E-vitamiinipitoista yrttivalmistetta, mutta lumeryhmälle sitä ei annettu. Yhden mittarin (PAL) mukaan muistitoiminnot paranivat, kun kahdella eri muistin osa-alueella ei tapahtunut testeissä muutosta. Koehenkilöt eivät itse huomanneet muistissa mitään muutoksia. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta ja osallistujia 485.
Vuonna 2010 julkaistussa israelilaisessa tutkimuksessa omega-3 rasvahapot puolestaan suojasivat lievistä muistihäiriöistä kärsivien iäkkäiden muistia nopeuttamalla välitöntä verbaalista muistia. Tässä tapauksessa käytettiin muunnettua epätavallista omega-3 rasvahappovalmistetta, johon oli integroitu fosfatidyyliseriini (”Phosphatidylserine containing omega-3 fatty acids”). Tutkimus kesti 15 viikkoa ja siinä oli 157 koehenkilöä. (Vakhapova et al. 2010)
Tervemuistiset
Suuressa (n=1748) ranskalaisessa satunnaistetussa neljä vuotta kestäneessä SU.FOL.OM3 -tutkimuksessa omega-3 rasvahapot yhdessä B-vitamiinien kanssa eivät suojanneet merkitsevästi muistitoimintoja muistiltaan terveillä sydänpotilailla (Andreeva et al. 2011). Saman tutkimuksen ala-analyyseissä tutkijat kuitenkin huomasivat, että ne jotka olivat aiemmin saaneet aivohalvauksen hyötyivät omega-3 rasvahappojen ja B-vitamiiniravintolisästä. Tämän tutkimuksen tulkintaa vaikeuttaa se, että siinä oli mukana B-vitamiini.
Suuressa brittiläisessä tutkimuksessa 876 muistiltaan tervettä ikääntynyttä satunnaistettiin kahdeksi vuodeksi omega-3 rasvahappovalmisteelle tai lumeelle. Kahden vuoden seurannassa sekä lume että omega-3 -ryhmässä muisti oli samalla tasolla, eli omega-3 rasvahapoista ei näyttänyt olevan hyötyä. Tässä tutkimuksessa ei käytetty vitamiineja (Dangour et al. 2009). 302 tervettä ikääntynyttä hollantilaista käsittäneessä tutkimuksessa ei myöskään saavutettu hyötyä puolen vuoden omega-3 ravintolisällä suhteessa lumeeseen (van de Rest et al. 2008).
Lapsille tehtiin Etelä-Afrikassa mielenkiintoinen tutkimus. Siinä kahdelle eri koululaisryhmälle annettiin kahta erilaista leipää. Toinen ryhmä sai kalajauholla rikastettua leipää (sisälsi paljon omega-3 rasvahappoja) ja toinen lumejauheella rikastettua leipää. Koe oli satunnaistettu eteenpäin suuntautuva tutkimus ja siihen osallistui yhteensä 183 lasta 6 kk ajan. Tutkimuksen päätyttyä ”kalaleipää” saaneiden ryhmässä luku- ja muistitehtävien suorittaminen sujui hieman paremmin kuin vertailuryhmässä (Dalton et al. 2009).
Pettymyksen puolelle menee puolestaan 16 viikon mittainen satunnaistettu tutkimus 8-10 vuotiailla koululaisilla, joilla omega-3 rasvahapot eivät kohentaneet muistitehtävistä suoriutumista (Kirby et al. 2010). Samaan pettymysten sarjaan liittyi Intiassa tehty omega-3 supplementaatiotutkimus koululaisilla. Vuoden seurannassa omega-3 rasvahapot eivät juurikaan vaikuttaneet muistitoimintoihin (Muthayya et al. 2010). Myös kaksi kuukautta kestäneessä koululaistutkimuksessa koettiin pettymys, amerikkalaislasten muistissa ei ollut eroja lume ja omega-3 rasvahapporyhmien välillä (Kennedy et al. 2009).
Tulokset tervemuistisilla: 1 kpl positiivisia (lapsilla), 6 kpl nollatuloksia, 0 kpl negatiivisia
Tulokset lievissä muistihäiriössä: 2 kpl positivisia (toisessa omega-3 -ryhmä sai myös vitamiineja ja yrttiä)
Tulokset dementiassa: 0 kpl positiivisia, 1 kpl nollatuloksia, 0 kpl negatiivisia
Pitkäaikaisen ja runsaan omega-3 rasvahappojen saannin vaikutus muistiin on edelleen epäselvä, koska kaikkia omega-3 ravintolisillä tehtyjä tutkimuksia vaivaa niiden liian lyhyt kesto (< 2 vuotta).
Omega-3 rasvahappojen vaikutus muistiin ei ole tullut vahvistetuksi satunnaistetuissa tutkimuksissa. Tosin haittaakaan ei ole havaittu.
Tyydyttynyt rasva väestötutkimuksissa
Lisää riskiä
Vuonna 2010 julkaistun meta-analyysin mukaan runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio lisää dementian riskiä (Lee et al. 2010). Tähän meta-analyysiin otettiin mukaan väestötutkimuksia, jotka oli julkaistu ennen vuotta 2009. Mielenkiintoista kyllä kaikki rasvan laatua koskevat tutkimukset (3 kpl) olivat suomalaisia (Kivipelto, Laitinen CAIDE -aineistoa). Runsas tyydyttyneen rasvan saanti lisäsi dementian riskiä yli kaksinkertaisiksi koko tutkimusväestössä ja jopa nelinkertaiseksi apoE ε4 -kantajilla. Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti vähensi riskiä 60 %. Tässä analyysissä ei ollut mukana amerikkalainen tutkimus, jonka mukaan tyydyttynyt rasva lisää dementian vaaraa (Harris et al. 2004), eikä myöskään suomalainen tutkimus, jossa runsas tyydyttyneen rasvan saanti lisäsi kognition heikkenemisen riskä (Eskelinen et al. 2008).
Meta-analyysissä eivät olleet mukana myöskään seuraavat tutkimukset. Amerikkalaisen hoitajatutkimuksen diabeetikoita käsittäneessä osassa havaittiin, että runsas tyydyttyneen ja transrasvan saanti, vaan ei kokonaisrasvan saanti, liittyi suurempaan riskiin kognition vähenemiseen (Devore et al. 2009). Ranskalaisessa tutkimuksessessa runsas rasvan saanti sinänsä ei ennustanut kognition muutosta, mutta runsas tyydyttymättömien rasvahappojen näytti suojaavan kognition heikkenemiseltä viiden vuoden seurannassa (Vercambre et al. 2010).
Ei lisää riskiä
Aiemmassa saman tutkijan johtama toisessa ranskalaistutkimuksessa rasvan laatu tai määrä ei liittynyt kognition heikkenemiseen (Vercambre et al. 2009). Yhdysvaltalaisen WHI -tutkimuksen jälkianalyysissä tyydyttyneen rasvan saanti ei liittynyt kognition muutoksiin (Naqvi et al. 2011)
Päätelmä
Valtaosa väestötutkimuksista näyttää toistaiseksi siihen suuntaan, että tyydyttyneen rasvan suuri saanti heikentää muistitoimintoja. Kuten Solfrizzi et al. 2009 päättelevät:
”At present, several studies suggest that an increase of SFA could have negative effects on cognitive functions”
Tyydyttyneen rasvan saanti väestötutkimuksissa on liittynyt muistisairauksien ilmaantumiseen. Vai ovatko he vain huono-osaisempia?
Tyydyttynyt rasva satunnaistetuissa tutkimuksissa
Äskettäin julkaistiin erittäin mielenkiintoinen satunnaistettu tutkimus lievistä muistihäiriöistä kärsivillä iäkkäilllä. Tutkimuksessa koehenkilöt (n=49) satunnaistettiin joko A) runsaasti tyydyttynyttä rasvaa (> 25 E %) sisältävälle ruokavaliolle ja toisaalta B) vähän tyydyttynyttä rasvaa (< 7 E %) sisältävälle ruokavaliolle. A-ruokavaliossa oli lisäksi vähemmän hiilihydraatteja (35-40 E %), joskin jäljelle jäävät hiilarit olivat raffinoitua laatua (höttöhiilaria). B-ruokavalio vastasi nykyisiä ravitsemussuosituksia. (Bayer-Cartner et al. 2011)
Neljän viikon kuluttua tutkimuksen päättyessä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa (ja raffinoituja hiilihydraatteja) saaneilla A-ryhmän koehenkilöillä useat eri biokemialliset muuttujat muuttuivat kognition kannalta epäedulliseen suuntaan, mm. terveiden selkäytimen amyloidipeptidien määrä lisääntyi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja raffinoituja hiilareita saaneilla. Lisäksi A-ruokavalion muistitoiminnoissaan havaittiin tilastollisesti merkitsvää hidastumista. Tutkimuksen tulkintaa vaikeuttaa luonnollisesti, että rasvan laadun lisäksi muuttui hiilihydraattien laatu ja määrä. Merkillepantavaa on, että tutkijat johdannossaan toteavat omega-3 rasvahappotutkimuksien olleen lähinnä pettymyksiä, ja että kokonaisvaltaisella ruokavaliomuutoksella on odettavissa tuloksia muistitoiminnoissa. (Bayer-Cartner et al. 2011)
Eräässä toisessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöt noudattivat viiden päivän ajan erittäin runsaasti rasvaa (yli 70 E%) sisältävää ruokavaliota tai vähärasvaista ruokavaliota (Holloway et al. 2011). Viiden päivän seurannassa erittäin runsaasti rasvaa sisältänyt ruokavalio heikensi huomattavasti kognitiota.
Muita satunnaistettuja tutkimuksia en onnistunut teemaan liittyen löytämään. Harmillista sinänsä, että varhaisissa rasvanvaihtotutkimuksissa 1960 -luvulla ei oltu vielä kiinnostuttu dementian ehkäisystä.
Varsin huojuvien ja alustavien satunnaistettujen tutkimuksien mukaan liika rasvan ja erityisesti tyydyttyneen rasvan saanti heikentää muistitoimintoja.
Yhteeveto
Monityydyttymättömien rasvahappojen runsas saanti ja erityisesti, omega-3 rasvahappojen runsas saanti on liittynyt useissa väestötutkimuksissa hyviin muistitoimintoihin ja vähäisempään dementian ilmaantumiseen, kun taas tyydyttyneen rasvan saanti on liittynyt dementian lisääntyneeseen ilmaantuvuuteen.
Omega-3 rasvahapoilla tehdyt satunnaistetut tutkimukset ovat suurimmalta osaltaan olleet pettymyksiä, ainakaan ei voi puhua muistiboostereista.
Erityisen mielenkiintoista olisi kuulla lisää tuloksia omega-3 rasvahappojen vaikutuksista aivojen mukautumisvaiheessa lasten oppimiseen ja muistiin. Ainakin yhden tutkimuksen mukaan, muistitoiminnot voivat kohentua.
Vielä erittäin alustavien ja todella lyhytkestoisten satunnaistettujen ihmistutkimuksien mukaan erittäin runsas tyydyttyneen rasvan saanti saattaa lisätä amyloidikuormaa ja muita muistin kannalta epäedullisiä muutoksia keskushermostossa, joita vielä huono hiilihydraattien laatu saattaa pahentaa.
