Meillä taitaa olla Suomessa jonkinlainen tyydyttyneen rasvan vapautusarmeija. Osa armeijaan kuuluvista taitaa olla sitä mieltä, että viimeaikaisten meta-analyysien tulokset ovat osoittaneet tyydyttyneen rasvan olevan ylivertaista terveydelle.

Uudessa “Parantavat rasvat”  -kirjassa Taina ja Jani Somppi toteavat  mm.”Aivot, sydän ja suolisto rakastavat voita” (s.111). Onko väitteessä perää?

Ei näyttöä parantavasta vaikutuksesta

Nyt läpi käydyissä meta-analyyseissä huomionne on voinut kohdistua siihen, miten heikko todistusaineisto monityydyttymättömien rasvojen itsenäisistä myönteisistä vaikutuksista sydän- ja verisuoniterveyteen loppujen lopuksi on. Vähemmälle huomiolle on pöllytyksessä jäänyt se, että tyydyttynyt rasva ei paranna.

Missään meta-analyysissä ei ole tullut johtopäätöstä, että tyydyttyneen rasvan saanti olisi parantanut aivoterveyttä tai sydänsairauksia. Alla oleva taulukko vetää yhteen tulokset aivohalvauksista, sydäntapahtumista ja kuolemista näissä aiemmin käsittelemissäni meta-analyyseissä.

Kuten kuvasta voidaan todeta tyydyttyneen rasvan suuresta osuudesta on ollut joko jonkinasteista haittaa, tai sillä ei ole ollut vaikutusta. Haitta on voitu osoittaa vain sydäntautitapahtumissa.

Ei näyttöä yli  45 E % saannista

Rasvojen vapautusarmeijan teemoihin kuuluu myös paitsi tyydyttymättömän rasvan määrän lisääminen myös hulvaton iloittelu rasvalla. Tyyliin taivas rajana.

Päätetapahtumatutkimuksissa kokonaisrasvan saanti on  yleensä ollut tasolla 30-40 E %. Eli kutakuinkin samalla tasolla, millä rasvan saanti on heilunut Suomessa koko Finravinto -tutkimuksen ajan 1982-2007.

Skeptisesti tähän tietoon suhtautuvat voivat vaikka vilkaista rasvaskeptikko Uffe Ranvskovin katsausartikkelin. Uffe käy läpi keskeiset rasvatutkimukset, ja näyttää toteen, että 75 % tutkimusryhmistä on liikkunut rasvansaannin tasolla 20-39,9 E % ja 25 % tutkimusryhmistä tasolla 40-46 E % (Ravnskov 1998, s.455 , taulukko 7, kaikille avoin ). Sen yläpuolelle ei ole menty.

Vakavasti otettavin tutkimuksin rasvan saantia yli 45 E % ei voi perustella. Ainakaan sydän- ja verisuonitapahtumien ja kuolemien kannalta. Ne, jotka julistavat rasvan saannille vain taivaan olevan ylärajana, astuvat tutkimattomalle alueelle.

Loppukaneetti

Voin tai ylipäätään tyydyttyneen rasvan nostaminen elämän eliksiiriksi kumpuaa varmaankin yksittäisten väestötutkimuksien tuloksista, usein vielä poikkileikkaustutkimuksista, joiden selitysarvo on heikko. Silloin kun on käytössä päätetapahtumien tulokset (meta-analyysit), minkään yksittäisen tutkimuksen arvoa ei pidä liioitella puoleen eikä toiseen. Ei sitten tosiaankaan,  olipa kysymyksessä Rose Corn Oil tai suomalainen mielisairaalatutkimus. Valitettavasti keskustelua on usein juuri tätä, ääripään esimerkeillä nokittamista.

Tyydyttyneen rasvan kohottaminen terveysrasvaksi ei löydy kestäviä perusteluja. Eikä rasvan kanssa rajaton iloittelu saa tukea myöskään tutkimuksista. Mutta mistä sitä tietää, tilanne voi vielä joku päivä muuttua.

PS. Sarja jatkuu omega-6 rasvahapoilla, Somppien kirja-arvostelulla, Totuus kolesterolista kirja-arvostelulla, ja Lyon Heartilla. Sitten häämöttääkin loppusuora.