Tietoisuus kaakaon ja tumman suklaan terveysvaikutuksista on levinnyt laajalti. Jaakko Halmetoja ja kumppanit kirkasotsaisimpana sanansaattajina. Virallinen terveydenhuolto suhtautuu tummaan suklaaseen empien ja vähän nihkeästi. Yhteenkään suomalaiseen ravitsemussuositukseen tai Käypä Hoitoon suklaa ei ole tainnut vielä purjehtia sisään. Tuoko uusi tieto lisää myötätuulta suklaalle?

Hyvää sydämelle, sokeriaineenvaihdunnalle ja aivoille

Arvostettu brittäinen tiedelehdit British Medical Journal julkaisi eilen meta-analyysin suklaan eduista sydänterveydelle ( Buitrago-Lopez et al. 2011). Se perustuu seitsemään väestötutkimukseen, joissa oli mukana yhteensä n. 114 000 koehenkilöä. Tästä kaikille avoimesta artikkelista keskeiset tulokset: kardiovaskulaarisairauksien, diabeteksen ja aivohalvauksen ilmaantuminen väheni noin kolmanneksella. Ei huono, sanoisi turkulainen, vaikka satunnaistettujen tutkimuksien näyttö puuttuukin.

BMJ 2011; 343:d4488

Aiemmin satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä on osoitettu, että kaakao ja tumma suklaa laskevat verenpainetta terveillä ja lievästi kohonneesta verenpaineesta kärsivillä (Desch et al. 2010).

Sopii herkutteluun myös odottavalle äidille

Raskauden aikainen reilu verenpaine on myrkkyä sikiölle ja äidille, siksi nimi raskausmyrkytys. Poikkileikkaustutkimuksessa raskauden aikaiseen kaakaon tai suklaan käyttöön näytti liityvän pienempi verenpaineen kohoamisen ja raskausmyrkytyksen vaara (Saftlas et al. 2010). Myös toinen tutkimus päätyi samansuuntaiseen tulokseen (Triche et al. 2008), kun taas yhdessä tutkimuksessa hyötyä ei havaittu (Klebanoff et al. 2009).

Ottaen huomioon edellä mainitut ja tunnetut efekti, hyöty verenpaineen suhteen on looginen. Tumma suklaa näyttäisi siis olevan raskaana olevalle parempi herkku kuin lakritsi tai salmiakki, joilla on tismalleen päinvastainen vaikutus (Kts. aiempi kirjoitukseni). Suomessa raskaana oleville suositellaankin lakritsin ja salmiakin käytön rajoittamista (THL).

Hyvää mielelle?

Patrik Borgin blogissa on viime aikoina kirjoiteltu ja keskusteltu työhyvinvoinnista, ja kahvista sekä kofeiinista. Siellä kofeiini- keskusteluketjussa Mirka toi esiin sen, mitä ”superfoodistit” kovasti hehkuttavat: ”kaakaosta tulee hyvä olo”. Olen kyllä itsekin samaa mieltä, itseasiassa kaakao (ja vihreä tee)  on minun oma ”työhyvinvointijuttuni”. Mutua, totta kai.

Pieni pala tiedettä. Tiedättekö kroonisen väsymysoireyhtymän? Kyse on pitkäaikaisesta ja syvästä väsymyksestä.

Viime vuonna englantilaiset tutkijat kokeilivat, voisiko kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivät päästä helpomalla, jos ryhtyisivät käyttämään runsaasti polyfenoleja sisältävää tummaa suklaata. Kaakaon tiedetään nimittäin vaikuttavan serotoniinin, beta-fenyyli-etyyliamiinin ja anandamidin pitoisuuksiin keskushermostossa. Kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivillä on havaittu mm. serotoniiniaineenvaihdunnan häiriöitä. Lumeena tässä pienessä kahdeksan viikon vaihtovuorotutkimuksessa käytettiin tummaksi värjättyä valkosuklaata. Annokset oli 3*15 g/pv.  (Sathyapalan et al. 2010).

Tulokset: Paino pysyi ennallaan molemmissa ryhmissä. Useimmat mitatut suureet kohenivat tilastollisesti merkitsevästi tummaa suklaata syöneillä ja pysyivät ennallaan tai huonivat lumeella. Väsymys väheni n. 35 % ja toimintakyky parani tummaa suklaata sisältäneen koejakson aikana vaan ei lumeella. Hyvä tulos, mutta pieni koe.

Varovaisimmat kaivaisivat nyt esiin poikkileikkaustutkimuksen tuloksen, jonka mukaan suklaan (siis minkä tahansa laadun) syöntiin liittyy enemmän depressiota (Rose et al. 2010). Itse en usko tämän poikkileikkaushavainnon perusteella, että tumma suklaa tai kaakao aiheuttaisi masennusta, vaan toisinpäin. Suklaa liittyy masennukseen, kuten muidenkin lohturuokien syönti.

Tummaa suklaa vai kaakao?

Tähän ei taida olla yksiselitteistä vastausta. Jos uskoo polyfenolien voimaan, alla oleva taulukko puhuu omaa kieltään.

Lähde: PEN pohjautuen USDA:n dataan osoitteessa http://www.ars.usda.gov

Kaupoissa myytävien kaakaojauheiden polyfenolipitoisuus on siis alempi kuin kaakaopavun tai tumman suklaan. Tämä johtuu karvauden poistamismenenelmästä eli Dutching ’sta, jota käsittääkseni käytetään kyllä tavanomaisen tumman suklaan raaka-aineen käsittelyssä myös. Vaikka sokeroimattoman kaakaojauheen polyfenolipitoisuus on vähemmän kuin 10 % raakapavuista, on tämä kaupasta ostettava kaakaojauhe kuitenkin suomalaisella polyfenolilistalla kakkosena aronian jälkeen (Kts. kuva).

Jos kaakaojauhetta sekoittelee itse ja tekee siitä juoman, kannattaa sokeria vältellä. Sokerin on havaittu, ainakin suurina annoksina, vähentävän polyfenolien fysiologisia vasteita, kuten endoteelitoiminnan paranemista (Faridi et al. 2008). Toki sokeria on syytä vältellä muutenkin.

Joillekin pienetkin tumman suklaan annokset voi aiheuttaa syyllisyyden tunteita. Turhaan, sillä edellämainittujen terveyshyötyjen lisäksi pieni annos tummaa suklaata on jo purjehtinut esim. Harvardin ovista sisään.

[poll id=”40″]

_________________________________________________________________________

Aiempia kirjoituksiani kaakaosta:

• Hyvä juoma Theobroma cacao
• Tehokkaana töissä ravinnon keinoin
• Kaakao ja suklaa verenpaineen tasaajia?
• Kaakaota terveyden vuoksi