Mahan turvottelu on yleinen vaiva, josta kärsii varsin monet aikuisikään ehtineet. Yhdysvaltalaisen poikkileikkaustutkimuksen mukaan 19 % väestöstä kärsii vatsan turvottelusta (Jiang x et al. 2008), ja sitä on enemmän naisilla. Vaivan taustalla on varsin usein joko lievempi tai hankalampi oireinen ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Itse asiassa 80 % ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä kokee turvotusta ja raportoi sen olevan toiseksi haittaavin oire (Ringel et al. 2009). Silti turvotus ole lainkaan ärtyvän suolen oireyhtymän virallisissa (Rome III) kriteereissä.
Myös dyspepsia (toiminnallinen ylävatsavaiva), ummetus, keliakia, tulehduksellisesti suolistosairaudet ja antibioottihoidot voivat aiheuttaa vatsan turvotusta.
Turvotukseen ei aina liity kipua, tai ulostukseen liittyvää oireilua, eikä muita oireita. Tällöin on kyse lievemmästä ilmiöstä, joka liittyy useimpien ihmisten elämään satunnaisesti.
Miten turvotusta voi hoitaa ruokavaliolla? Keskeistä on vähentää kaasun muodostusta ja veden retentoitumista (sitoutumista ulostemassaan) paksusuolessa. Jos taas kyseessä on ummetuksesta johtuva turvotus, on tärkeää hoitaa ummetusta. Ja koska kaasun muodostusta ei voi estää täysin millään, on päästettävä ulos se mikä turvottaa 🙂
1) Kokeile probioottia
Jos turvotus on säännöllistä, ja varsinkin jos siihen liittyy IBS -tauti, probiootti-valmisteet lievittää oireita, joskaan ei poista niitä täysin. Probiootteja eli suolen hyvinvointia edistäviä mikrobeja on saatavana apteekeista, marketeista, postimyynnistä ja luontaisalan kaupoista. Probiootteja on myös joissakin hapanmaitotuotteissa,mehuissa ja juustoissa. Tunnet näitä tuotteita esimerkiksi tuotemerkeistä Gefilus ja Rela. Probiootit ilmoitetaan yleiseen varsin näkyvästi tuoteselosteissa.
Probioottien välillä voi olla eroja tehossa, mutta eri tuotemerkkejä ei ole suoranaisesti ja systemaattisesti vertailtu. Esimerkiksi lactobacillus GG -kannalla on saatu hyviä tuloksia. Probiootit sopivat myös lapsille. Käytä valmistetta ainakin 4 viikkoa nähdäksesi tehon.
2) Vältä lisättyjä prebiootteja
Prebiootit edistävät paksusuolen hyvälaatuisten bakteerien, kuten laktobasillien ja bifidobakteerien kasvua. Prebiootit ovat näiden bakteerien ruokaa. Kun bakteerit käyttävät eli fermentoivat prebioottisia aineita ravinnokseen, syntyy kaasua ja vettä sitoutuu suoleen. Tästä johtuu turvotus ja ilmavaivat. Prebioottien välttämistä on luultavasti enemmän hyötyä, jos turvotukseen liittyy löysät ulosteet.
Prebiootteja on joissakin maitohappobakteeerivalmisteissa, mutta onneksi määrät ovat niissä pieniä, ja harvoin johtavat oireisiin. Myös joissakin, vaan ei kaikissa, terveysvaikutteisissa jogurteissa ja juomissa on prebiootteja. Tyhjään mahaan juotuna prebioottijuomat aiheuttavat aiheuttavat todennäköisesti enemmän oireita, kuin ruuan yhteydessä. Mitä nopeampi ruuan eteneminen suolistossa sitä todennäköisemmin ne aiheuttavat oireita. Tavallisimmat lisätyt prebiootit:
- inuliini
- FOS eli oligofruktoosi (tai frukto-oligo-sakkaridi)
- GOS eli oligogalaktoosi (tai galakto-oligo-sakkaridi)
- polydekstroosi
3) Vähennä luontaisia prebiootteja
Ihminen syö luonnon omia prebiootteja eli huonosti imeytyviä hiilihydraatteja arvioini mukaan n. 20-40 grammaa päivässä. Kasvisruokavalio olevat saavat helposti kaksinkertaisen määrän. Näiden vähentäminen on haasteellista, koska ne tunnetaan ja tunnistetaan huonosti. Siksi olen aiemmin kutsunut niitä unholan hiilihydraateiksi. Niitä voi kutsua myös FODMAP -hiilihydraateiksi. Niitä ovat:
- Fruktaanit (esim. inuliini ja FOS)
- Galaktaanit (esim. GOS)
- Resistentti tärkkelys
- Sokerialkoholit eli isomalt, ksylitoli, laktitoli, maltitoli, mannitoli ja sorbitoli
- Vapaa fruktoosi. Tällä tarkoitetaan fruktoosin ylimäärää suhteessa glukoosiin. Esimerkiksi sakkaroosissa (sokerissa) fruktoosi ja glukoosimolekyylejä on suhteessa 1:1, joten fruktoosi ei ole ongelma
- (Laktoosi, jos on laktaasin puute, eli laktoosi-intoleranssi)
Huonosti imeytyviä hiilihydraatteja on muun muassa hammasystävällisissä purukumeissa, pastilleissa, kivellisissä hedelmissä, kasviksissa erityisesti kaaleissa, kotimaisissa viljoissa ja palkokasveissa, kuten soijassa, herneissäja pavuissa. Omena- ja päärynämehu on havaittu erittäin helposti turvotusta aiheuttaviksi juuri tästä syystä.
Huonosti imeytyvät hiilihydraatit ovat terveydelle muutoin edullisia, joten niitä kannattaa syödä niin paljon kuin suoli yksilöllisesti sallii.
4) Tarkista ateriakoko
Suurikokoiset ja nopeasti syödyt ateriat altistavat turvotukselle. Aterioiden jaksottaminen pienempiin yksiköihin helpottaa sekä paksuolen bakteerien taakkaa että ylävatsan pömpötystä. On esitetty, että suuret ateriat, ja niihin liittyvät prebioottilastit, aiheuttavat paksusuolen fermentaatiokapasiteetin ylittymisen (ja siksi oireet) (Grabitske & Slavin 2009).
5) Vähennä kahvia, hiilihapollisia juomia, siidereitä ja olutta
Kahvi, energiajuomat, ja muut kofeiini- hiilihappopitoiset juomat, siideri sekä oluet voi myös aiheuttaa vatsan pömpötystä.
6) Vähennä stressiä
Keskushermosto ja vatsa ovat hyvin läheisessä neuvotteluyhteydessä. Joillakin ihmisillä keskushermosto laukaisee vatsassa voimakkaan reaktion. Todennäköisesti ilmiö liittyy serotoniiniin (aivojen ja vatsan välittäjäaine) ja joidenkin tulehdusvälittäjäaineiden aineenvaihduntaan. (Hertzig et al. 2007)
7) Selvitä diagnoosi
Jos turvotus on erittäin vaikeaa ja siihen liittyy kipua ja ulostusongelmia, on syytä selvittää asia tarkemmin. Keliakiaa sairastaa noin 1–2 prosentilla aikuisväestöstä, mutta diagnoosi sairaudesta on annettu vain reilulle 0,5 prosentille. Jos kaikki tutkittaisiin, niin sairautta löytyisi lisää. Laktoosi-intoleranssi esiintyy joskus myös aaltoina, jolloin oireet saattavat välillä pahentua. On vahvoja viitteitä myös, että osa väestöstä on viljan proteiineille yliherkkä, vaikkei kärsikään keliakiasta. Viljayliherkkyyttä ei voi vielä diagnosoida perusterveydenhuollossa.
Naisilla kuukautiskiertoon ja varsinkin PMS -syndroomaan liittyy tavanomaisesti turovtuksen tunnetta. Joskus ummetuskin voi aiheuttaa turvotusta. Olisikin tärkeää tehdä ero ärtyvän suolen ja toiminnallisen ummetuksen välillä. (kts. kohta 8 )
Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnostiset kriteerit (Rome III):
Kaikki kolme (3) seuraavaa pääkohtaa täyttyy:
- vatsavaivaa tai -kipua on esiintynyt vähintään kolmena päivänä viikossa viimeisen kolmen kuukauden aikana (oire on jatkuvaa)
- vähintään 2/3 seuraavista a-c kohdista: vatsakipu tai –vaiva (ulostamiseen liittyvät kriteerit)
- a) helpottaa ulostamisen jälkeen
- b) liittyy ulostamistiheyden muutokseen
- c) liittyy ulosteen kiinteyden muutokseen (ripulia tai ummetusta)
3. Oireita on täytynyt olla vähintään puolen vuoden ajan
Toiminnallisen ummetuksen diagnostiset kriteerit (Rome III):
- Ei täytä edellä mainittuja IBS -kriteereitä (!)
- Löysiä ulosteita ei tule juuri koskaan ilman ulostuslääkkeitä tai kuitulisiä
- Ainakin kaksi seuraavista kohdista täyttyy
- ulosteusfrekvenssi korkeintaan kolme kertaa viikossa
- kovia tai papanamaisia ulosteita
- tunne suolen epätäydellisestä tyhjentymisestä
- ulostus vaatii ponnistelua
- tunne peräaukon tukkeutumisesta
- ulostuksen auttaminen käsin, esim. lantiota ja vatsaa puristelemalla
- Oireita on ollut ainakin kolmen kuukauden ajan, ja ne ovat alkaneet vähintään puoli vuotta aiemmin
8 ) Lisää kuidun saantia, jos turvotukseen liittyy ummetusta
Ummetukseen liittyvä mahan pömpötys on myös tavallista. Silloin on tärkeää lisätä kuidun saantia sekä luontaisista elintarvikkeista että tarvittaessa kuitulisistä. Uuden kirjallisuuskatsauksen mukaan liukeneva kuitu on tehokkaampi kuin liukenematon ummetuksen helpottamisessa (Suares & Ford 2011). Hyviä kuidun lähteitä on juuri samat ruoka-aineet, joissa on myös luontaisia prebiootteja (kohta 3).
Silkan toiminnallisen ummetuksen yhteydessä kuidun saannin lisääminen ja prebioottien lisääminen on eduksi. Jos kyseessä on diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymä, ja varsinkin ripulipainotteinen, liukenemattoman kuidun lisääminen pahentaa tilannetta.
Tämän paradoksin vuoksi olisikin tärkeä ymmärtää vatsan pidempiaikaista toimintaa paremmin, ennenkuin valinta kuidun ja prebioottien vähentämisen ja lisäämisen välillä tehdään.
9) Lähde lenkille
Säännöllinen kuntoliikunta helpottaa turvotusta, ummetusta ja ärtyvän suolen oireyhtymän oireita. Jo päivittäinen 20 minuutin kävely voi auttaa. Hieman intensiivisempi liikunta on todennäköisesti vielä tehokkaampaa.
Lopuksi
Useimmat tulevat turvottelun kanssa kohtuullisen hyvin toimeen. Jos turvotukseen liittyy kuitenkin lisäksi jatkuvaa ummetusta, ripulia, veriulosteita, anemiaa, yleistä huonovointisuutta tai selvää kipua, on parasta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Joskus vatsan pömpötys voi johtua myös silkasta ummetuksesta, jolloin hoito on tosiaankin varsin erilainen kuin ärtyvässä suolessa.
[poll id=”37″]
Lisätietoa aiemmista kirjoituksistani
IBS:n ruokavaliohoito, FODMAP -hiilihydraatit (osa 2)
Vilja- ja gluteeniyliherkkyys -onko niitä?
Hiivaa suolistossa, onko se hiivasyndrooma?
Kirjallisuutta
Barrett J & Gibson P. Clinical Ramifications of Malabsorption of Fructose and Other Short-chain Carbohydrates. Practical Gastroenterology 2007 (August): 51-65
Hillilä Markku. Toiminnalliset vatsavaivat. Duodecim. 2009:125(12);1279-84
_______________________________________________________________________
Tämä kirjoitus on osittain julkaistu allekirjoittaneen haastatteluna Iltasanomissa 17.8.2011.