Hapoton maha (atrofinen gastriitti) on ikääntymiseen, helikobakteeri pylori -infektioon, joihinkin lääkkeisiin sekä autoimmuunitauteihin liittyvä tila. Hapoton maha johtuu mahalaukun parietaalisolujen heikentyneestä kyvystä erittää normaalisti vatsahappoa. Ruokavalion ei tiedetä aiheuttavan hapotonta mahaa.

Hapoton maha on riskitekijä mahalaukun- ja ruokatorven syövälle. Se raivaa tietä myös mahalaukun kolonisoitumiselle mikrobeilla. Se heikentää erityisesti B -12 -vitamiinin imeytymistä, mutta mahdollisesti myös foolihapon (Russell et al. 1986), sinkin, raudan ja kalsiumin imeytyminen heikkenee (Sipponen et al, www.biohit.fi). B -12 -vitamiinin imeytymishäririöön liittyy sisäisen tekijän puuttuminen hapottomassa mahassa. Ilman sisäistä tekijää B -12 vitamiini ei imeydy kunnolla.

Ikääntyminen

Ikääntyessä parietaalisolujen toiminta hyytyy. Hapotonta mahaa tavataan n. 5 %:lla n. 50 -vuotiaista. Ikääntyvät ovat muutoinkin ravitsemuksellisessa riskissä, ja hapoton maha vaikeuttaa tilannetta.

Helikobakteeri

Helikobakteeri pylori -infektio lisää hapottoman mahan riskiä. Helikobakteeri-infektiot ovat vähenemässä.

Närästyslääkkeet (PPI:t, proton pump inhibitors ja H2 -salpaajat)

PPI – ja H2- salpaajat vähentävät suolahapon eritystä. Uudehkon meta-analyysin mukaan PPI- lääkkeiden pidempiaikainen käyttö voi johtaa B12 -vitamiinin puutokseen ainakin vanhuksilla ( Thomson et al. 2010). B12 -puutos on kuitenkin varmentamatta satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa varsinkin nuoremmilla. Meta-analyysin mukaan PPI -lääkkeet eivät sinänsä aiheuta hapotonta maahaa. Vuonna 2010 PPI -lääkkeitä (omepratsolia) alkoi saada ilman reseptiä. H2-salpaajat ovat olleet reseptivapaita yli vuosikymmenen, ja niistä ei ole juurikaan tehty pitkäaikaisia turvallisuusselvityksiä.

Autoimmuunitaudit

Diabeteksessa, autoimmuuni kilpirauhastaudissa ja PES -taudeissa suolahapon eritys vähenee ja siten ne altistavat hapottomalle mahalle.

Alkoholi

Alkoholi kohtuullisesti käytettynä ei aiheuta hapotonta mahaa. Hapoton maha yhdessä yhdessä runsaan alkoholin käytön kanssa lisää mahalaukun syöpäriskiä runsaasti, koska syöpää aiheuttavan asetaldehydin tuotto lisääntyy. Hapottomassa mahassa sinne kuulumattomat mikrobit tuottavat karsinogeenistä asetaldehydiä alkoholista ja myös sokerista (Salaspuro 2011). Tupakka ja varsinkin asetaldehydin matabolian geenivirhe pahentavat tilannetta edelleen.

Lopuksi

Hapotonta mahaa saatetaan pitää melko vaarattomana. Vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksien kehittyminen on kuitenkin mahdollista varsinkin, jos potilaalla on yhdenaikaisesti useita altistavia tekijöitä. 12 % suomalaisista yli 65 -vuotiaista kärsii B 12 -vitamiinin puutteesta, ja heistä 78 % ei ole siitä tietoinen (Saila Loikas, väitöskirja 2007). B12 -vitamiinin puutteessa hapottomalla mahalla on varmasti yksi syytekijä. Ravitsemuksen ammattilaisten on hyvä pitää mielessä myös hapoton maha sinkin, foolihapon, raudan ja kalsiumin puutostiloissa.

Lisäksi  alkoholin käyttö, tupakointi ja hapottoman mahan yhdistelmä vaikuttaa hyvin vaaralliselta mahalaukun syövän kannalta.

Hapotonta mahaa ei yleisesti hoideta, eikä siihen ole  tunnettua ruokavaliohoitoa. Mahdollisen Helikobakteerin häätö korjaa tilannetta.

Pääasialliset lähteet

Väkeväinen ja Salaspuro. Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Duodecim 2003;119:1072–9

Sipponen et al. Atrofinen gastriitti. Saatavilla www.biohit.fi