Nettikirjoituksissa ja painetussakin sanassa on paljon virheellisiä viittauksia eri tuotteiden transrasvapitoisuuksiin. Usein kuulee väitettävän, että kasvirasvajäätelöt, margariinit, perunalastut, keksit, karjalanpiirakat, por cornit ja ranskalaiset perunat olisivat valitettavan suuria transrasvan lähteitä. Transrasvahappojen määrää ei ilmoiteta pakkauksessa, koska lainsäädäntömme mukaan niitä ei tarvitse ilmoittaa erikseen. Terveydelle haitallisia on nimenomaan teollisuudessa hydrogenoimalla osittain kovetetut kasvirasvat (transrasvat).
Tein pientä pöytälaatikkotutkimusta transrasvojen määristä eri elintarvikkeissa. Osa tuloksista perustuu soittokierrokseen joihinkin elintarvikeyrityksiin, ensimmäinen kohta Eviran kattavaan selvitykseen vuodelta 2009. Tässä päähavaintoja.
1. Margariinit eivät ole merkittäviä transrasvan lähteitä. Kaikki vuonna 2009 Eviran 18 tutkimaa valmistetta sisälsi alle 0,6 g/100 g. Yli puolessa valmisteita ei ollut lainkaan transrasvaa.
2. Perunalastut. Soitettuani kahdelle suurelle perunalastujen valmistajalle (Estrella ja Chips Ab) minulle kerrottiin, että he eivät käytä kasvirasvojen teollista kovettamista, eikä tuotteissa siten ole käytännössä transrasvaa.
3. Kasvirasvajäätelöiden transrasvapitoisuuksista ei ole kattavaa tietoa. Käsittääkseni ainakin kotimaiset jäätelön valmistajat ovat kuitenkin pyrkineet lopettamaan valmistusprosessit joissa syntyy transrasvaa. Ainakin Ingman ilmoittaa Apetit -kasvirasvajäätelön sisältävän rypsiöljyä ja palmuöljyä, eikä rypsiöljyä ole kovetettu teollisesti. Siten ainakaan kotimaisessa kasvirasvajäätelössä tuskin on transrasvaa merkittäviä määriä.
4. Pop Corneja syödään kotona ja huvitilaisuuksissa. Kotikäyttöön tarkoitetuissa pop corneissa Chips Oy:n pop corneissa käytetään palmuöljyä (tuoteselosteessa ”kasviöljy”), ja palmuöljy on osin kovetettua. Lopputuotteessa on transrasvaa yhteensä: 0,5 g/100 g. Yksi pussi mikro -por corneja painaa 100 g (light 85 g) ja riittää ainakin meidän perheessä 2-3 hengelle.
5. Teollisissa karjalanpiirakoissa saatetaan käyttää pieniä määriä osittain kovetettua margariinia valmistusprosessissa. Saarioisten kuluttajapalvelun mukaan leivonnassa käytettävässä margariinissa on alle 1 % transrasvaa. Kovetetun margariinin määrä syötävässä karjalanpiirakassa on lisäksi huomattavasti pienempi kuin valmistuksessa runsaammin käytettävän kovettamattoman rypsiöljyn määrän. Täten karjalanpiirakoissakin pitäisi olla hyvin vähän transrasvaa (oma veikkaukseni edellämainituista syistä johtuen on alle 0,2 g/100 g).
6. Chips Oy:n kuluttajapalvelu ilmoitti, että myöskään Oolannin kotikäyttöön tarkoitetuissa ranskalaisissa perunoissa ei ole käytännössä transrasvaa. Käytössä on rypsiöljy, jota ei koveteta. Kesko ilmoittaa puolestaan, että se käyttää palmuöljyä Belgiasta tulevissa ranskalaisissaan, jota ei koveteta teollisesti (eikä siten sisällä juurikaan transrasvaa). McDonalds ilmoittaa netissä saatavilla olevassa esitteessä ”Ranskalaisten perunoiden valmistuksessa sekä tehtaalla että ravintolassa käytetään kovettamatonta kasviöljyä, ja sisältää alle 9 % tyydyttyneitä rasvahappoja alle 2 % transrasvoja”. Lisäksi uppopaistamisessa käytettävä rypsiöljy on ”täysin kovettamatonta ja sisältää alle transrasvaa 2 %”. Pikaruokaravintoloiden ranskalaisissa voi siten olla hyvin pieniä määriä transrasvaa, mutta kotikäyttöön tarkoitetuissa ranskalaisissa ei juuri nimiksikään.
7. Suuret kotimaiset keksien valmistajat lopettivat kasvirasvojen kovettamisen useita vuosia siten. Pienimpien kotimaisten keksinvalmistajien kasvirasvan kovettamisprosesseista ei ole kattavaa tietoa. Teoriassa on mahdollista, että jokin ulkomailta tuleva keksivalmiste sisältäisi transrasvaa. Valtaosa kekseistämme lienee kuitenkin lähes transrasvavapaita.
Edellisistä syistä johtuen olisi parasta lopettaa huhut, jonka mukaan kasvirasvajäätelöt, ranskalaiset, keksit, perunalastut, karjalanpiirakat ja pop cornit ovat transrasvapommeja. Ainakin tähän ”otokseen” valittujen kotimaisten valmistajien elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän transrasvaa. Finravinto -tutkimuksen tulos vuodelta 2007 on samansuuntainen. Transrasvan saantimme oli vain n. 1 g/pv, eikä transrasvan saannissa vaikuttanut olevan kovin suuria yksilöiden välisiä vaihteluja. Lisäksi on huomitoitavaa, että vähäisestä transrasvan saannistamme huomattavan osan muodostaa rasvaiset maitotaloustuotteet, joissa transrasva on luonnostaan. On tosin viitteitä siitä, että maitotaloustuotteiden transrasva olisi terveydelle edullisempaa kuin kasvirasvan hydrogenoinin tuloksena syntyvä transrasva (Mozaffarian, Aro &Willett 2006).
Minusta ravitsemusasiantuntijoiden ja vastuullisesti toimivien nettiasiantuntijoiden tehtävä on katkaista sellaisilta huhuilta siivet, että edellä mainitut elintarvikkeet olisivat edelleen ns. ”transrasvapommeja”. Pysytään kuitenkin kuulolla, ja seurataan josko Evira tai EFSA valottaa asiaa vielä tarkemmin.
Ps. Olisi erityisen kiinnostavaa, jos elintarviketeollisuuden edustajat tai asiantuntijat kommentoisivat tätä kirjoitusta